Umaijadien dynastia ( arab. ??? ???? ‎, ban? Umayya tai ????????, al-Umawiyy?n ; pers. ‏??????‎ , Omaviyan ) oli islamilaisen 800-luvulla kirjatun tarinaperinteen mukaan abbasidien vallankumousta edeltanyt, Damaskoksesta kasin arabien valtakuntaa hallinnut arabidynastia vuosina 661 ? 750 . Suurimmillaan se hallitsi Pakistanin ja Espanjan valista aluetta Lahi-idassa ja Pohjois-Afrikassa .

Islamilaisen tarinankerrontaperinteen mukaan umaijadien dynastiaa olisi edeltanyt niin sanottujen oikeaan johdettujen kalifien legendaarinen aika eli Rashidun-kalifaatti. ^[1] Islamilaisen kerrontaperinteen mukaan umaijadit olivat ensimmainen dynastia islamilaisia kalifeja , jotka eivat olleet suoranaista sukua profeetta Muhammedille itselleen. He olivat kuitenkin samaa mekkalaista heimoa, qurai?eja . Alun perin he olivat olleet Muhammadin vihollisia. ^[2]

Arkeologinen ja numismaattinen tutkimus on tarjonnut varovaisempaa tietoa umaijadikalifeista. ^[3] Ensimmainen kalifi, jonka historiallisuus on varmuudella osoitettu, on Muawija (661?680). Taman jalkeen seuraa viiden vuoden aukko, jonka jalkeen valtaan nousi kalifi Abd al-Malik ibn Marwan (685?705). Sitakaan ei varmuudella tiedeta, oliko kyse samasta dynastiasta vai merkitsivatko valivuodet sisallissodan aikaa, jonka jalkeen Iranin Mervista tullut al-Malik sai vallan haltuunsa. ^[3]

Kalifaatin synty [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Islamilaiseen 800-luvun suulliseen tarinaperinteeseen kuuluu kertomus laajan arabikalifaatin syntymisesta Arabian niemimaalla sijaitsevalta Medinan keitaalta kasin. ^[4] Tarinan monien ongelmien takia on historiallisten aikalaislahteiden pohjalta syntynyt myos vaihtoehtoinen teoria uuden valtakunnan synnysta. Sen mukaan Bysantin ja sassanidien Iranin valisen sodan tapahtumat loivat Lahi-itaan valtatyhjion, kun Iranin valtio romahti ja roomalaiset vetaytyivat Lahi-idan alueiltaan. Valta joutui alueella jo asuneiden arabiheimojen kasiin. Sita seuranneen arabiheimojen keskinaisen sodan eli fitnan voitti Muawija, joka vakiinnutti asemansa Syyriassa 640-luvulla ja hallitsi yksinvaltiaana noin 660?680 arvonimella "uskovien komentaja" (Am?r al-Mu?min?n) . Hanen kasiinsa paatyi valtava alue Egyptista Afganistanin rajoille. Muawijan taustoista tiedetaan vahan. Hanen arvellaan olleen Bysanttia palvellut kenraali, ja hanen valtapiirinsa painopisteena olivat Bysantin hylkaamat alueet. Muawijan virkakoneisto periytyi Bysantilta, joten hallintoa alkoivat hoitaa kristityt kreikkalaiset, kuten Johannes Damaskolainen . Muawija oli Bysantin vasalli, ja maksoi sille veroa. ^{[5] [6]}

Umaijadikalifaatin uskonto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Islamilainen perimatieto on tuominnut umaijadikalifien ajan petoksena ja luopumisena Profeetan alkuperaisesta esikuvasta. ^[7] Selitys tahan saattaa olla se, etta umaijadien kaudelta ennen abbasidien vallankumousta vuonna 750 ei ole mitaan merkkeja islamista. Muawija oli nahtavasti kristitty hallitsija, joka kaytti hallintonsa virkakielena kreikkaa. Volker Poppin kiistellyn teorian mukaan Muawija esiintyi Damaskoksessa sijainneen Johannes Kastajan haudan suojelijana, koska hanen lyomissaan rahoissa esiintyi Johannes Kastaja kantamassa omaa irti leikattua paataan. ^[8]

Kalifi Abd al-Malik toi mukanaan Iranin Mervista muhammad -tunnuksen, joka oli lyoty al-Malikin koikoihin, ja joka paatyi myos Jerusalemiin rakennetun Kalliomoskeijan friisitekstiin. Eraat tutkijat ovat katsoneet, etta muhammad ei viela talloin tarkoittanut arabiprofeetta Muhammedia, vaan oli Jeesukselle annettu kunnianimi, kirjaimellisesti "ylistetty". ^{[3] [9]} Al-Malikin valtionuskonto olisi ollut Jeesukseen pikaista paluuta odottanut kultti, jonka keskuspaikaksi Kalliomoskeija rakennettiin. Kalliomoskeija ei ollut rakenteeltaan moskeija vaan muistutti zarathustralaista tulitemppelia, jonka keskuksena oli maailman peruskivi. Temppelin friisiteksti keskittyi puhumaan Jeesuksesta ja julistamaan monoteismia, jossa Jeesus oli vain Jumalan lahettilas, mutta ei Jumalan poika, kuten Bysantin trinitaarisessa kristinuskossa.

Al-Malikin myota suhtautuminen kristittyihin muuttui kielteisemmaksi ja heita alettiin vainota. Jattivaltakunnan uskonnollinen yhtenaisyys ei silti viela toteutunut. Esimerkiksi Pohjois-Afrikassa lyodyt kolikot eivat sisaltaneet muhammad ? viestia. Ne olivat latinankielisia ja kayttivat perinteisia siunausformuloita, jotka areiolaiseen tapaan korostivat Jumalan ykseytta. Kolikoiden teksteja ei muuallakaan kirjoitettu pelkastaan arabiaksi vaan kaytettiin paikallisia kielia. ^[10]

Dynastian paattyminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Abbasidien vallankumous vuonna 750 paatti al-Malikin seuraajien ajan kalifeina. Uudet vallanpitajat tulivat Iranin Khorasanista, jonka suurin kaupunki oli Merv . He toivat mukanaan uskonnollisen suuntauksen, joka eraiden tutkijoiden mukaan oli alku vuoden 800 jalkeen arabikirjallisuuteen ilmestyneelle islamille, jonka profeettana oli Muhammed ja pyhana kirjana Koraani . Abbasidit katsoivat olevansa taman profeetan sukulaisia ja perillisia. Heidan valtakaudellaan kirjoitettiin arabivaltion historia, joka kertoi kukistettuja umaijadeja edeltaneesta kulta-ajasta, jolloin abbasidien esi-isat oikeudenmukaisesti olivat hallinneet arabivaltakuntaa. ^[11]

Uudet teoriat islamin alkuperasta vasta abbasidien hankkeena ovat aiheuttaneet hammennysta Koraanin tutkijoiden keskuudessa. Vaikka skeptisyys islamilaista tarinaperinnetta kohtaan onkin kasvanut, perinteeseen luottavat arabistit luottavat siihen edelleen. ^[12]

Varhaisten kalifien sukupuu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sukupuu esittaa kalifit islamilaisen tarinaperinteen mukaisesti, eika se ole saanut kaikkein varhaisimpien henkiloiden osalta historiatieteelta vahvistusta. Luotettavaa tietoa on sukupuun punaisista ja oransseista nimista ja osin vihreista. Kaikkien muiden historiallisuutta ei ole voitu historiatieteen keinoin vahvistaa. ^{[13] [14]}

Varikoodit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Hameen-Anttila, Jaakko:  Islamin monimuotoisuus . Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-749-8 .
• Lane-Poole, Stanley:  The Mohammadan Dynasties . Archibald Constable and Company, 1894. Teoksen verkkoversio .
• Luxenberg, Christoph:  A new interpretation of the arabic inscription in Jerusalems’s Dome of the Rock.Teoksessa: K-H. Ohlig & G. Puin (toim.) The hidden origins of Islam. New research into its early history , s. 125?151. Prometheus Books., 2010. ISBN 978-1-59102-634-1 . Teoksen verkkoversio .
• Nevo, Y. E. & Koren, J:  Crossroads to Islam. The origins of the Arab religion and the Arab state . Amherst, NY: Prometheus Books, 2003). ISBN 1-59102-083-2 .
• Ohlig, Karl-Heinz:  From Muhammad Jesus to prophet of the Arabs. Teoksessa: K-H. Ohlig (toim.) Early islam. A critical reconstruction based on contemporary sources , s. 251?307. Prometheus Books, 2013. ISBN 978-1-61614-825-6 . Teoksen verkkoversio .
• Popp, Volker:  The early history of islam, following inscriptional and numismatic testimony. Teoksessa: Karl-Heinz. Ohlig & Gerd-R. Puin (toim.) The Hidden Origin of Islam. New Research into its Early History , s. 17?124. Prometheus Books, 2010. ISBN 978-1-59102-634-1 . Teoksen verkkoversio . (englanniksi)

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]