Tupakka on tupakoiden kasvisukuun ( Nicotiana ) kuuluvien kasvien kuivatuista lehdista valmistettua nautintoainetta , jota kaytetaan polttamalla, puremalla, imemalla tai nuuskaamalla. Tupakka sisaltaa nikotiinia , joka kayttotavasta riippuen imeytyy verenkiertoon joko hengityselimissa, tai suun tai nenan limakalvoilta .

Tupakan kaytosta ja savun hengittamisesta voi aiheutua vakavia terveyshaittoja, kuten keuhko- ja hengitystietauteja ja kasvanut syopaan sairastumisen riski. Nikotiiniin voi kehittya nopeasti riippuvuus .

Tupakkakasvit kasvatetaan yleensa siemenesta joka vuosi ja siirretaan taimina pellolle. Tupakka vaatii lampiman ilmaston ja rikkaan, lapaisevan maan. Tupakan lehdet poimitaan joko yksitellen kypsyttyaan tai kaikki lehdet kerrallaan varren kanssa. Lehdet kuivataan, fermentoidaan ja kypsytetaan, jotta ne saavat aromin ja hyvan tuoksun. Lehdet voidaan kuivata savulla, ilmastoidussa tilassa tai kuumien hormien vieressa. Kuivattu tupakka raastetaan, niputetaan ja pinotaan suljettuihin astioihin, joissa se fermentoidaan ja kypsytetaan. Tupakka valmistetaan yleensa sekoituksena, ja siihen lisataan mausteita. ^[1]

Savukkeisiin on lisatty ammoniakkia , joka kasvattaa nikotiinin maaraa tupakoijan hengittamassa kaasussa. Reynolds alkoi Philip Morrisin Marlboro -savukkeita tutkittuaan 1970-luvulla myos lisata ammoniakkia savukkeisiinsa ja vuoteen 1989 mennessa tupakanvalmistajat kayttivat 5 000 tonnia ammoniakkia vuodessa. ^[2]

Tupakointi on tupakasta valmistettujen tupakkatuotteiden kayttamista niita polttamalla ja savua hengittamalla. Yleisin tupakkatuote on savuke , muita ovat sikari , pikkusikari , piipputupakka . Lisaksi nuuskaa kaytetaan huulen alla. Muita tapoja ovat bidi seka harvinaisina nenanuuska ja varsinainen purutupakka . Maailmassa arvioidaan olevan noin miljardi tupakoitsijaa.

Paaartikkeli: Tupakan historia

Tupakoinnin keksivat intiaanit. Heilla tupakointi oli usein rituaalinomaista kuten myos virola , koka ja peyote eli meskaliinikaktus. Tupakkaa kaytettiin pienina annoksina piristeena, ehkaisemaan nalan tunnetta seka kipulaakkeena. Kristoffer Kolumbus teki matkansa Amerikkaan, minka jalkeen tupakka levisi Eurooppaan 1500-luvulla, ensin Espanjan ja Portugalin satamakaupunkeihin. Aluksi tupakointia eli "savun juomista", kuten tuolloin sanottiin, pidettiin jonkinlaisena lahes kaikkiin vaivoihin auttavana ihmehoitona. Kirkon piirissa tupakointi tuomittiin sen pakanallisen alkuperan vuoksi. Kolmikymmenvuotinen sota aiheutti sen, etta tupakointi Saksassa yleistyi. Kirjailija Hans Jacob von Grimmelshausen (1622?1676) oli ensimmaisia tupakan vastustajia.

1600-luvulla piipunpoltto oli suosittua, mutta muoti vaihtui nuuskaamiseen Ludvig XIV :n hovissa, ja englantilainen ylaluokka omaksui nuuskan 1700-luvulla. Laakarit olivat arvostelleet savun juomista, mutta nuuskaaminen sai heidan hyvaksyntansa. Nuuskarasioista tuli seurapiirien villitys, ja nuuskaan oli monia mausteita: sivetti , myski , neilikka, jasmiini, minttu, kumina, sinappi.

Nuuskasta tuli ylaluokan, myos papiston huvi, ja piipun polttoa pidettiin rahvaanomaisena. Myos naiset nuuskasivat, ja se oli 1700-luvulla suosituin tapa kayttaa tupakkaa. 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla muoti kuitenkin muuttui, kun sikarin poltto ja liitupiippu jalleen yleistyivat. Syy oli tapakulttuurissa. Nuuskaamista alettiin pitaa sotkuisena tapana. Aikakauden tunnetuin tupakanvastustaja oli Johann Wolfgang von Goethe (1749?1832).

Savukkeet yleistyivat Ranskassa 1830-luvulla. Ne levisivat muualle Eurooppaan ja sisallissodan jalkeen (1861?1865) myos Yhdysvaltoihin. Savukkeiden suosioon vaikutti uusi tupakan kuivausmenetelma flue-cured , joka paransi makua.

Savukkeiden leviamista etenkin Yhdysvalloissa edisti mainonta, jolla siirtolaisten ja koyhien huvista tehtiin houkutteleva. Savuke alettiin yhdistaa nuoruuteen, vauhtiin, urheiluun, terveyteen ja muodikkuuteen. Vaikka Yhdysvalloissa naisten tupakointi yritettiin kieltaa lailla, myos naisten tupakointi yleistyi. ^[3]

1600-luvun puolivalin Kiinassa saattoi saada kuolemantuomion tupakan myynnista tai kaytosta. ^[4]

Paaartikkeli: Tupakoinnin terveysvaikutukset

Tupakan kaytto aiheuttaa nopeasti syntyvan ja voimakkaan fyysisen, sosiaalisen ja ennen kaikkea henkisen riippuvuuden. Terveyshaitoista merkittavimmat ovat tupakoinnin aiheuttamat keuhko- ja hengitystietaudit ja kasvanut syopaan sairastumisen riski. Tupakointi myos heikentaa verenkiertoa seka lyhentaa elinikaa. Ihoon tupakointi vaikuttaa sita ennenaikaisesti vanhentaen ja sen kuntoa heikentaen.

• Suomen tupakkalaki
• Tupakkateollisuus

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta tupakka .

• Hanna Hankaniemi: Tupakan kemiaa, Kandidaattitutkielma, Helsingin yliopisto, Kemian laitos, 13.8.2015 (pdf)
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/ Tupakointi ja tupakoinnin lopettaminen ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Syopajarjestot/ Tupakka ja syopa