Tama artikkeli kasittelee romaania. Nimen muita merkityksia on
tasmennyssivulla
.
Tuntematon sotilas
on vuonna 1954 ilmestynyt
Vaino Linnan
kirjoittama
sotaromaani
, joka kuvaa konekivaarikomppanian kokemuksia
jatkosodassa
. Esikuvana on Linnan oma sodanaikainen yksikko, joka kuului eversti
Pietari A. Autin
komentamaan
jalkavakirykmentti 8:aan
(JR 8). Kirja on julkaistu myos alkuperaisessa lyhentamattomassa muodossaan nimella
Sotaromaani
(2000).
Tuntematon sotilas
on yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista suomalaisista kirjoista, ja monet sen hahmoista ovat saavuttaneet aseman suomalaisessa kulttuurissa.
Tuntemattoman sotilaan
maineeseen ovat vaikuttaneet siita tehdyt elokuva- ja teatterisovitukset. Kirjan pohjalta on tehty kolme elokuvaa:
Edvin Laineen
ohjaama
Tuntematon sotilas
vuodelta 1955,
Rauni Mollbergin
ohjaama
Tuntematon sotilas
vuodelta 1985 ja
Aku Louhimiehen
ohjaama
Tuntematon sotilas
vuodelta 2017
[1]
.
Myos
Martti Mykkasen
suunnittelema kirjan kansikuva, kivaaria kantavan sotilaan valkoinen siluetti, on hyvin tunnettu.
[2]
Sita on jaljitelty useiden sotaa kasittelevien suomalaisten kirjojen kansikuvissa
lahde?
.
Vaino Linna alkoi kirjoittaa
Tuntematonta sotilasta
ollessaan perheineen lomalla vaimonsa aidin Helmi Seurin kotona Maarian kunnan (nykyisin Turun kaupungin) Saramaessa kesalla 1953. Romaanin ensimmainen lause oli ollut hanen mielessaan jo useita vuosia. Ensimmaiset liuskat han kirjoitti lehtioon pihakivella istuen, ja palattuaan kotiin
Tampereelle
han jatkoi kirjoittamista
kirjoituskoneella
.
Perheen muutettua uuteen asuntoon syksylla 1953 Linna kirjoitti paivatyonsa ohessa siten, etta arkipaivisin kasikirjoitusta valmistui keskimaarin kolme liuskaa, pyhisin kuusi. Liuskat han kirjoitti uudelleen keskimaarin 3?4 kertaa, muutamat kymmeneenkin kertaan. Asiatietoja han tarkisti ja taydensi sodassa olleilta veljiltaan ja JR 8:n asetovereilta.
Kasikirjoitustaan Linna luki silloin talloin
Makelan piirin
jasenille, joiden myonteiset kommentit kannustivat ja antoivat hanelle uutta puhtia. Tiivis kirjoittaminen vakevan mustan
kahvin
ja
tupakan
voimalla rasitti kuitenkin Linnan terveytta siina maarin, etta han joutui kesalla 1954 muutamaksi paivaksi sairaalahoitoon. Linna antoi kasikirjoitukselleen alun perin nimeksi
Sotaromaani
, mutta kirjailijaystavansa
Veikko Pihlajamaen
ehdotuksesta han muutti sen
Tuntemattomaksi sotilaaksi
.
[3]
Linna lahetti kasikirjoituksen WSOY:lle 26. syyskuuta 1954 ja kirjoitti saatekirjeessaan: ”Nyt on kustantajan luo matkalla parikymmenta sellaista miesta, ettei heidan veroistaan joukkoa ole koskaan kavunnut Werner Soderstromin kunnianarvoisia portaita.” Ensimmaisena kasikirjoituksen luki kustannustoimittaja
Mikko Kilpi
, joka antoi siita hyvin kielteisen lausunnon. Myos kirjallinen johtaja
Eino E. Suolahti
katsoi, ettei kasikirjoitusta voinut julkaista ainakaan sellaisenaan. On uskottu, ettei Suolahti lukenut kasikirjoitusta lainkaan, koska se lojui hanen tyopoydallaan useita paivia koskemattoman nakoisena ja koska han luotti taysin Kilven mielipiteisiin. Sen sijaan WSOY:n paajohtaja
Yrjo Jantti
ja hanen isansa
Jalmari Jantti
asettuivat kasikirjoitukseen tutustuttuaan varauksetta teoksen julkaisemisen kannalle.
Tuntemattomasta sotilaasta
otettiin varovasti vain 4 300 kappaleen ensipainos.
[4]
Alkuperaisen kansikuvan suunnitteli
Bjorn Landstrom
. Yrjo Jantin mielesta kansi muistutti kuitenkin liikaa erasta toista uutuuskirjaa, ja Martti Mykkanen suunnitteli nopeasti uuden kansikuvan.
[5]
Toimittaja
Ville Hannisen
mukaan Mykkasen suunnittelema kansikuva ja kirjan menestys kaynnistivat modernistisen kauden suomalaisessa kirja- ja julistesuunnittelussa.
[6]
Viela teoksen lahtiessa markkinoille
Eino E. Suolahti
ei uskonut sen saavuttavan kovin suurta menekkia, koska jo aikaisempina vuosina oli ilmestynyt suuri maara sotakirjoja eika mikaan niista ollut saavuttanut erityisen korkeita myyntilukuja.
[7]
Tuntemattoman sotilaan
tarkaksi julkaisupaivaksi on kaksi vaihtoehtoa. Teos tuli yleison saataville kirjakauppoihin 3. joulukuuta 1954. Toisaalta julkaisupaivana voidaan pitaa myos 26. marraskuuta 1954, silla tuolloin valmistuivat
Tuntemattoman sotilaan
ensimmaiset nidotut kappaleet, jotka postitettiin lehtien kirjallisuusarvostelijoille viela saman paivan aikana.
[8]
Varoitus:
Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia
juonesta
.
- Vanrikki (myoh. luutnantti)
Vilho Koskela
: yksi konekivaarikomppanian kolmesta joukkueenjohtajasta. Vaitelias kansanmies ja erittain pateva, miestensa ihannoima johtaja. Tuntee kuuluvansa enemman miehiston kuin upseerien joukkoon ja lyokin humalassa yhta jalkimmaisista. Kaatuu kesalla 1944 tuhotessaan panssaria kasapanoksella. Koskelan suora esikuva on Vaino Linnan oman todistuksen mukaan ollut
nilsialainen
Einari Kokkonen, joka ei kaatunut sodassa, toisin kuin Koskela
[9]
.
- Vanrikki (myoh. luutnantti ja kapteeni)
Jorma Kariluoto
: Konekivaarikomppanian kanssa toimivan jalkavakiosaston joukkueenjohtaja, sittemmin komppanianpaallikko. Idealistinen ja naiivi porvarisperheen poika, joka on ammentanut aatteensa kansallisromanttisesta propagandasta.
lahde?
Joutuu sodan aikana vaha vahalta luopumaan idealismistaan ja kasvaa samalla pelokkaasta nuorukaisesta urheaksi paallikoksi. Kaatuu vastahyokkaysta johtaessaan kesalla 1944.
- Luutnantti (myoh. kapteeni ja majuri)
Lammio
: yksi konekivaarikomppanian kolmesta joukkueenjohtajasta, kohoaa kapteeni Kaarnan kaaduttua komppanianpaallikoksi. Ylimielinen ja pedantti
helsinkilainen
ammattiupseeri, jolta puuttuvat ihmisten johtamiseen tarvittavat ominaisuudet. Vaatii jatkuvasti tiukkaa kuria ja ajautuu siksi riitoihin useiden alaistensa, varsinkin Lehdon, Rokan, Honkajoen ja Korpelan kanssa. Selviaa sodasta.
- Kapteeni
Kaarna
: iakas ja kokenut
jaakariupseeri
ja konekivaarikomppanian alkuperainen paallikko. Isahahmo miehilleen, ja jopa alokkaiden arvostama mies. Kaatuu komppanian ensimmaisessa taistelussa kesalla 1941. Hahmon esikuva oli jaakarikapteeni
Toivo Karna
.
[10]
- Majuri Sarastie
: pataljoonan komentaja. Sarastie pitaa itseaan sivistyneena esimerkiksi Karjulaan verrattuna. Kaatuu kesalla 1944
neuvostoliittolaisten
vallatessa Sarastien komentopaikan.
- Everstiluutnantti Uuno Eemeli Karjula
: talvisodassa kunnostautunut ammattiupseeri, jonka johtamaan osasto Karjulaan konekivaarikomppania sodan lopputaisteluiden aikana liitetaan. Karkea mies, joka puhuu aina miltei huutamalla ja on taipuvainen raivokohtauksiin. Kesalla 1944 han ampuu raivonpuuskassa sotamies Viirilan pysayttaakseen miesten joukkopaon, mutta haavoittuu itse vakavasti hetkea myohemmin.
- Vanrikki Jalovaara
: kotirintamalta palaava upseeri, joka maarataan kolmannen joukkueen joukkueenjohtajaksi aivan sodan lopussa Koskelan kaaduttua. Yrittaa pitaa aluksi kuria ja jarjestysta, mutta kokee myohemmin sen olevan turhaa. Kypsyy lopulta komppanian parhaimmaksi upseeriksi.
lahde?
- Luutnantti Ville Autio
: on rauhallinen, luja nuori aktiiviupseeri, joka on hyvan paallikon maineessa. Han on myos erittain pateva, ja hanella on ihailtavat hermot. Kaatuu syksylla 1941 hyokkaysvaiheen lopussa pikakivaarin luodin lavistamana.
lahde?
Teoksessa esiintyy yhden kerran ja pikaisesti myos JR 8:n komentaja eversti
Pietari Autti
, mutta henkiloiden fiktiotaustan idean mukaisesti nimettomana rykmentin komentajana. Taman kohtauksen tilanteen Autti on itse kokenut sodanaikaisessa elamassaan.
lahde?
|
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin
tarkistettavissa olevia
lahteita ja merkitsemalla ne
ohjeen
mukaan.
|
- Alikersantti
Antero Rokka
:
kannakselainen
maanviljelija, alati aanessa oleva pirtea vanhempi reservilainen, joka saapuu taydennyksena syksylla 1941. Komppanian paras sotilas, joka muun muassa tuhoaa yksin kokonaisen neuvostoliittolaisen joukkueen ja ottaa vangiksi puna-armeijan kapteenin. Rokka on kuitenkin piittaamaton armeijan kurista, mika johtaa jatkuviin yhteenottoihin komppanianpaallikko Lammion kanssa ? ja Lammion mukaan estaa Rokkaa saamasta
Mannerheim-ristia
. Haavoittuu kesalla 1944 lapaan, mutta selviaa. Rokan esikuva on samassa komppaniassa Vaino Linnan kanssa palvellut alikersantti
Viljam Pylkas
.
- Alikersantti (myoh. kersantti)
Urho Hietanen
: optimistinen ja maanlaheinen varsinaissuomalainen aliupseeri, joka suhtautuu muihin ihmisiin, myos vihollisiin, valittomasti ja hyvantahtoisesti. Rohkea soturi, joka ylenee kersantiksi tuhottuaan panssarivaunun
miinalla
. Haavoittuu kesan 1944 taisteluissa vakavasti menettaen molemmat silmansa ja kaatuu pian taman jalkeen hanta kuljettaneen ambulanssin joutuessa vihollisen vaijytykseen.
- Alikersantti
Yrjo Lahtinen
: juro ja hapan pohjoishamalainen
kommunisti
, joka pitaa hyokkayssotaa pelkkana rosvoretkena ja ihailee aaneen Neuvostoliittoa. On silti yksi parhaista taistelijoista ja suorittaa tehtavansa tunnollisesti. Kaatuu kevattalvella 1942 konekivaaria pelastaessaan.
- Alikersantti
Lehto
: synkka ja aarimmaisen kova
tamperelainen
aliupseeri, joka osoittaa saalimatonta vihaa kaikenlaista heikkoutta ja ”henkevyytta” kohtaan. Joutuu ilmiriitaan kapteeni Lammion kanssa jaatyaan kiinni luvattomasta poistumisesta ja muonavarkaudesta. Syyllistyy julmuuksiin, kuten antautuneen sotavangin ampumiseen, mutta ei joudu vastuuseen. Haavoittuu vaikeasti syksylla 1941 edetessaan pimeassa halki vihollisen miehitykseen ja tappaa tuskissaan itsensa omalla aseellaan.
- Alikersantti
Makila
: aarimmaisen saita
laihialainen
talousaliupseeri, joka pihtaa varusesineita melkein henkensa kaupalla ja on sen vuoksi epasuosittu sotamiesten keskuudessa. Harras uskovainen ja tarpeen vaatiessa rohkeakin mies. Kaatuu kranaatti-iskussa kesalla 1944 viedessaan ruokaa etulinjaan.
- Vaapeli Korsumaki
: iakas kantavaapeli, joka suhtautuu asioihin maanlaheisesti ja hoitaa tyonsa hyvin. Kaatuu syksylla 1941 ilmahyokkayksessa.
- Ylikersantti (myoh. vaapeli) Sinkkonen
: kanta-aliupseeri, joka saapuu Korsumaen kuoleman jalkeen taman tilalle. Painottaa kuria ja ohjesaantoja Lammion tyyliin. Jarjestyneisiin kasarmioloihin tottuneena ei pysty hoitamaan huoltotoimintaa sodan kaoottisissa oloissa, vaan huolto jaa Makilan ja Lammion osaamisen varaan. Selviaa sodasta.
- Alikersantti Mielonen
: hieman tarkeileva taistelulahettialiupseeri. Joutuu usein tuomaan miehille ikavan tiedon maarayksesta lahtea uudelleen liikkeelle, minka takia joutuu suureen epasuosioon miehiston keskuudessa. Selviaa sodasta.
|
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin
tarkistettavissa olevia
lahteita ja merkitsemalla ne
ohjeen
mukaan.
|
- Sotamies (myoh. korpraali ja alikersantti)
Vanhala
: alati hihitteleva, kaikkiin asioihin huumorilla suhtautuva mies, jolle erityisesti
propaganda
, seka neuvostoliittolaisten etta suomalaisten, on suuri ilon lahde. Tosipaikan tullen rohkea taistelija, joka ylenee aivan sodan loppuvaiheessa alikersantiksi. Selviaa sodasta.
- Sotamies
Rahikainen
: hieman viheliainen ja ilkikurinen
pohjoiskarjalainen
”lunki ja pinnari” naistenmies. Taitavana kauppamiehena toimii joukkueensa epavirallisena muonanhankkijana. Valttelee joutumista ”kuulan tielle” eli taistelun keskelle ja selviaa sodasta taysin naarmuitta.
- Sotamies
Aarne Honkajoki
: omalaatuinen miekkonen, joka kuljeskelee rintamalla
kaaripyssyn
kanssa ja kayttaa vapaa-aikansa
ikiliikkujan
keksimiseen. Saapuu joukkueeseen taydennysmiehena kesalla 1942. On ottanut yleisen hauskuuttajan roolin olemalla suhtautumatta mihinkaan vakavasti ja kiertelee korsuissa esittamassa esimiesten mielesta sodanjohtoa irvailevia nakemyksia, mika vie hanet ongelmiin kapteeni Lammion kanssa. Liittyy
kapykaartiinkin
kesan 1944 peraantymisvaiheessa, mutta palaa joukkueeseensa ja kunnostautuu varsinkin viimeisissa taisteluissa. Selviaa sodasta.
- Sotamies
Susi
: Antero Rokan naapuri ja pakkitoveri jo
talvisodan
ajoilta. Hiljainen kannakselainen, joka on kuin kumppaninsa varjo, ei tee mitaan omin pain ja antaa yleensa Rokan puhuakin puolestaan. Haavoittuu kesalla 1944 samassa taistelussa kuin Rokka.
- Sotamies (myoh. korpraali ja alikersantti)
Maatta
: vaitonainen ja eleeton
kainuulainen
pikkumies, joka valittamatta ja vasymatta hoitaa kaikki saamansa tehtavat. Tekniikasta kiinnostunut. Kohoaa sodan mittaan rivimiehesta ryhmanjohtajaksi. Selviaa sodasta.
- Sotamies
Riitaoja
: arka ja heikko
keskisuomalainen
nuorukainen, joka joutuu kovan Lehdon simputtamaksi, koska uskaltaa ja jaksaa vahemman kuin muut. Ei suoriudu tehtavastaan eli ammuslaatikoiden kantamisesta, koska joutuu taistelun keskella aina hallitsemattomaan paniikkiin. Kaatuu syksylla 1941 samassa vaijytyksessa kuin Lehto.
- Sotamies
Asumaniemi
: nuori helsinkilainen taydennysmies ja taitava taistelija, joka ei pelkaa mitaan ja pitaa sotaa eraanlaisena urheilukilpailuna oikeastaan uskomatta, etta han itse voisi kuolla. Kaatuu kesalla 1944 viimeisissa taisteluissa romaanin viimeisena kaatuneena.
- Sotamies Salo
: naiivi ja yksinkertainen
keskipohjalainen
mies, joka uskoo loppuun asti sodan oikeutukseen ja ottaa todesta sotapropagandan, vaikka muut sille nauravatkin. Soturina han on lahinna keskinkertainen. Tajutessaan sodan olevan havitty han uhraa itsensa ilmahyokkayksessa kesalla 1944, minka seurauksena haavoittuu ja menettaa jalkansa mutta jaa henkiin. Taman seurauksena kaikille jaa Salosta mielikuva rohkeana miehena, jollaisena hanta ei aiemmin kukaan pitanyt.
- Sotamies Viirila
: taysin ruokoton, havyton ja mistaan saannoista piittaamaton resupekka, joka on kuitenkin samalla ilmiomainen konepistoolimies ja aina vapaaehtoinen tunnustelijaksi. Han on irvikuva sotilaasta, mutta silti erinomainen sellainen ? ja nain suunnaton paanvaiva esimiehilleen. Viirila vitsailee viela silloinkin, kun jopa Rokka vakavoituu. Everstiluutnantti Karjula ampuu Viirilan kesalla 1944 rangaistuksena ”karkuruudesta”. Edvin Laine ei ottanut Viirilaa ohjaamaansa
Tuntematon sotilas
-elokuvaan ja valttyi nain kuvaamasta taman teloittamisen. Sen sijaan Rauni Mollbergin elokuvassa Viirilan roolissa oli
Erkki Hetta
.
- Sotamies Ukkola
: keskipohjalainen hyvakuntoinen ja reipas, joskin keskinkertainen sotilas. Kuuluu Kariluodon kivaarijoukkueeseen. Haavoittuu kesan 1944 suurhyokkayksessa ja ampuu itsensa Sihvosen kivaarilla.
- Sotamies Sihvonen
: naiivi, parhaimmillaan keskinkertainen sotamies, puhelias mutta saikky, koheltaja ja hieman hidas. Selviaa sodasta.
- Sotamies
Korpela
: taydennysmiehena rintamalle tuotu yli neljankymmenen vuoden ikainen nostomies, joka esiintyy kirjan loppupuolella. Han on
misantrooppi
ja suhtautuu seka esimiehiin, lottiin etta palvelustovereihin katkerana ja vihaisena. Kaatuu pelastaessaan kuormahevosta ilmahyokkayksen keskella.
- Sotamies Hauhia
: naiivi, innokas ja rintamalle tullessaan kokematon sotamies, joka tulee joukkoon taydennysmiehena kesalla 1942. Haluaa osoittaa rohkeutensa ja sortuu varomattomuuteen, minka seurauksena kaatuu jo ensimmaisessa vartiovuorossaan vihollisen tarkka-ampujan naruttamana.
Juonipaljastukset paattyvat tahan.
Romaanin yhdeksannen luvun alun teloituskohtaus perustuu tositapaukseen. Romaanin mukaan kaksi suomalaista sotilasta teloitettiin pikaoikeudenkaynnin jalkeen, koska he olivat poistuneet luvatta vartiopaikaltaan ja kieltaytyneet palaamasta sinne. Kohtauksen esikuvana ollut, jatkosodan hyokkaysvaiheessa ainutkertainen ja tarkasti dokumentoitu tapaus sattui 20. joulukuuta 1941 (
Vaino Linnan
syntymapaivana)
Baranin
kylassa lahella
Syvaria
.
[11]
[12]
Kaksi Vaino Linnan naapurirykmentissa
Jalkavakirykmentti 9:ssa
taistellutta sotilasta ? korpraali ja sotamies ? kieltaytyi jatkamasta taistelua vasymyksen, hirvittavan kylmyyden ja hermojen pettamisen vuoksi. Alun perin kieltaytyjia oli ollut noin 50, mutta vain nama kaksi olivat pysyneet kannassaan. Poliittisia syita kieltaytymiseen ei kummallakaan ollut. Miehet tuomittiin pikaoikeudenkaynnissa kuolemaan, eika tuomioita suostuttu kumoamaan. Divisioonan komentaja kenraali
Antero Svensson
ei suostunut edes lykkaamaan toimeenpanoa, silla jos se olisi mennyt yli vuorokauden, asia olisi pitanyt kasitella uudelleen
sotaylioikeudessa
.
[11]
[12]
Tuomio poikkesi jyrkasti siihenastisesta kaytannosta. Aiemmin syksylla oli vastaavissa tapauksissa langetettu
kuritushuonetuomioita
. Lisaksi teloituksia ei edes yritetty salata, vaan painvastoin niista tiedotettiin tehokkaasti, koska tapauksesta haluttiin varoittava esimerkki.
[13]
[12]
Oikeustieteen tohtori
Jukka Lindstedtin
mukaan syksyn 1941 aikana lisaantynyt sotilaskarkuruus ja tottelemattomuus ? esimerkiksi 216 joukkokieltaytymisesta maarattya kuritushuonetuomiota
Jalkavakirykmentti 29:ssa
aikaisemmin syksylla ? oli alkanut huolestuttaa korkeinta upseeristoa, jonka mitta oli nyt tayttynyt. Virallisen ilmoituksen mukaan teloituksilla oli ”erittain terveellinen vaikutus kuriin”, eika karkuruutta tai niskoittelua enaa sen jalkeen esiintynyt. Paatokseen pettyneen Linnan mielesta sen vaikutus sotilaiden mielialaan oli painvastainen.
Jaakko Syrjan
mukaan ”tama oli taysin uusi ajatus miehille, jotka olivat ehka purnanneet nalkaa, levon puutetta ja tyhmaa tai vaaraa kaskya vastaan, mutta olivat silti taistelleet tosissaan ja olleet maansa puolesta motivoituneita”. Tapauksen aiheuttama jarkytys kuvastuu sittemmin monessa kohdin romaania.
[13]
[12]
Tuntematon sotilas
ravisteli melko voimakkaasti ilmestymisajankohtansa suomalaista kulttuuri-ilmapiiria. Vaino Linna itse piti teostaan vastavetona sivistyneiston
runebergilaiselle
nakemykselle Suomen kansasta. Teoksen vastaanotto oli kaksijakoinen: muun muassa ylemman upseeriston mielesta sen katsottiin antavan virheellisen kuvan lahihistoriasta, kun taas sen suosio laajan yleison keskuudessa osoitti koristelemattoman
realismin
saavuttavan vastakaikua.
[14]
Kuuluisin
Tuntematonta sotilasta
kriittisesti tarkastellut arvio oli
Helsingin Sanomien
kirjallisuuskriitikon
Toini Havun
kirjoitus otsikolla ”Purnaajan sota”. Havu vertasi Tuntematonta sotilasta aiemmin samana vuonna ilmestyneeseen
Jussi Talven
romaaniin
Ystavia ja vihollisia
.
[15]
[16]
Samansavyisen kritiikin (”Tuntemattomaksi maalattu sotilas”) teoksesta esitti
Ilta-Sanomissa
majuri
Pauli Marttina
, joka paatti kirjoituksensa toteamukseen: ”Aika velikulta. Meinaan toi tekija khi...khi...!”
[17]
lahde tarkemmin?
Siteeraus on peraisin itse romaanista, joka paattyy sanoihin: "Aika velikultia".
Kyosti Niemela
pohtii lausahduksen ongelmaa artikkelissaan
Parnassossa
(3/2024). Han pitaa sen syyna sita, etta sota on ohi, velikullat ja lausahdusta edeltavat sanat hyvantahtoisesta auringosta kuuluvat rauhan ajan maailmaan ja kuvaavat sodan paattymista muuttuvan tyylin tasolla. Kirjalle olisivat jotkut toivoneet toisenlaista loppua,
Tommi Melender
Jalovaaran itkua ja tuskaisia sanoja,
Ilkka Malmberg
taas Maatan ja hulluksi tulleen nostomiehen painikohtausta. Kirjasta tehdyissa elokuvissa ei Linnan hitaasti himmenevaa lopetusta ole kaytetty, ja Niemelan mukaan syysta: kirjan viimeisia kappaleita on vaikea siirtaa elokuvaan, koska repliikki saisi liian suuren painoarvon.
[18]
Helsingin Sanomien poliittinen pilapiirtaja
Kari Suomalainen
rinnasti Runebergin ja Linnan kommentein:
≫On olemassa kahdenlaisia kirjailijoita: toiset luovat ravasta ihanteita (
Vanrikki Stoolin tarinat
) ja toiset tekevat ihanteista rapaa (
Tuntematon sotilas
). ? ? Kukin voi sitten oman luonteensa mukaisesti valita, kumpi valhe hanta enemman miellyttaa.≫
Lukuharrastuksestaan mutta myos vahvasta isanmaallisuudestaan tunnetun Suomalaisen asennetta kuvasi, ettei han koskaan lukenut
Tuntematonta sotilasta
.
[19]
Teoksen nostattamassa ”kirjallisessa jatkosodassa” myos sen puolustajat korottivat aanensa: esimerkiksi sota-aikana sotilaspastorina toiminut kirkkoherra
Voitto Viro
totesi
Kotimaa
-lehdessa julkaistussa kirjoituksessaan (”Suomalainen Iliadi”): ”Tassa meilla on suomalaisen sotilaan eepos.”
[20]
lahde tarkemmin?
Eras kriitikko
selvenna
laski sivumaarat, jotka Vaino Linna on
Tuntemattomassa sotilaassa
kayttanyt sodan eri vaiheiden kuvaamiseen. Laskelman mukaan lahto- ja hyokkaysvaihe vie kirjasta yli kolme kertaa enemman sivuja (288) kuin asemasotavaihe (88), joka kuitenkin oli ajallisesti viisi kertaa pitempi.
[21]
Linna itse oli mukana molemmissa, toisin kuin peraantymisvaiheessa, koska hanet komennettiin kesalla 1943 varusmieskouluttajaksi ensin
Tammelan
Mustialaan
, myohemmin
Miehikkalaan
.
[22]
Syrjan mukaan sodan eri vaiheiden kuvausten sivumaarien suhde ei johdu niinkaan siita, ettei Linna ollut mukana peraantymisvaiheessa, vaan ennen kaikkea niiden luonne-eroista. Varsinkin sodan peraantymisvaihe oli ajallisesti lyhyt, mutta sen kuvaus on dramaattinen, nopeatempoinen ja paljon sisaltava. Vaino Linna sai tarkat selostukset peraantymisvaiheen tapahtumista siina mukana olleilta JR 8:n asetovereilta Viljam Pylkakselta ja Paavo Tanskilta seka kahdelta veljeltaan.
[23]
Teoksen ensi painos myytiin loppuun miltei saman tien, ja siita otettiin heti uusi painos. Vuoden 1955 aikana sita myytiin 161 000 kappaletta. Sanomalehdissa
Tuntemattomasta sotilaasta
laskettiin kirjoitetun liki 300 palstametria.
[24]
Aamulehden kulttuuritoimittajan, toimituspaallikko
Erkka Lehtolan
mukaan Vaino Linnasta tuli
Tuntemattoman sotilaan
ansiosta julkisuuden henkilo nopeammin kuin kenestakaan suomalaisesta kirjailijasta ennen hanta.
[25]
Nain Linna saattoi siirtya vapaaksi kirjailijaksi, ja hanen suosionsa oli jo ennalta taattu
Taalla Pohjantahden alla
-trilogian ilmestyessa 1960-luvun alussa.
[24]
Vuoteen 2004 mennessa, jolloin
Tuntemattoman sotilaan
ilmestymisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta, teosta oli painettu 615 000 kappaletta, mihin sisaltyvat
Kootut teokset II
(5 000 kpl), englanninkielinen kaannos
The Unknown Soldier
(27 000 kpl),
Seura
-lehden itsenaisyyden juhlavuoden 1967 erikoispainos (6 000 kpl) ja
Suuren Suomalaisen Kirjakerhon
painos (5 000 kpl). Jos mukaan lasketaan viela alkuperaisversio
Sotaromaani
, painosmaara nousee yli 700 000 kappaleeseen.
Tuntemattomasta sotilaasta
oli vuoteen 2004 mennessa otettu 60 painosta.
[26]
Abo Akademissa
vuonna 1964 pitamassaan esitelmassa Vaino Linna pohti
Tuntemattoman sotilaan
suosion syita itse. Han arveli, ettei teosta ostettu pelkastaan sen sisaltamien kirousten ja uskallettujen juttujen vuoksi, joihin kritiikki oli kiinnittanyt runsaasti huomiota:
≫Kirouksia ja uskallettuja juttuja on kuitenkin julkaistu ennen minua ja varsinkin minun jalkeeni, mutta samoihin levikkilukuihin ei ole paasty. Niin hyvaksi kirjailijaksikaan ei kehtaa itseaan kutsua, etta levikin salaisuus siina olisi. Yhta vahan voi levikkia selittaa kirjan huonoudella, koska huonoja kirjoja on julkaistu paljon ilman suurta levikkia. Jokin muu syy siis taytyy olla. Olen koettanut sita itsekin ajatella ja tullut siihen tulokseen, etta Runebergilla on kuin onkin osuutensa tuohon levikkiin. Suomen kansa ei ole viihtynyt noissa numero viistoista Stoltin vaatteissa, vaan ne ovat ahdistaneet ja kiristaneet. Runeberg vaati ihmisilta liikaa, tai oikeammin sanoen hanen nimissaan vaadittiin ihmisilta liikaa. Mina paastin heidat noista kiristavista vaatteista ja siita johtuu kirjojeni suosio. Olen koettanut hyvaksya ihmiset taysien kansalaisoikeuksien perusteella, enka ole pyrkinyt taputtamaan heita paahan, vaan olen seisonut heidan rinnallaan. ? ?
Tuntemattomassa sotilaassa
mina annoin sita paitsi suomalaiselle sotilaalle jotakin, jonka Runeberg oli unohtanut hanelle antaa, nimittain paan."
[24]
≫
Tuntematon sotilas
oli vuoteen 2015 mennessa kaannetty 23 kielelle.
[27]
Huhtikuussa 2015 ilmestyi brittilaisessa
Penguin Classics
-sarjassa romaanista uusi
englanninkielinen
kaannos
Unknown Soldiers
, tekijana yhdysvaltalainen kirjallisuudentutkija
Liesl Yamaguchi
. Aikaisempaa englanninnosta
The Unknown Soldier
vuodelta 1955 on pidetty heikkolaatuisena.
[28]
Sen ongelmaksi on paljastunut
Alex Matsonin
valmiin kaannoksen repostelu kustantamossa, ja siksi Matson halusi nimensa jatettavaksi pois.
[29]
[30]
Yamaguchin vuoden 2015 kaannosta on pidetty edeltajaansa onnistuneempana, joskin joitakin kaannoksen kotouttamisstrategioita ? kuten amerikanenglantilaisia puhekielisyyksia ? on myos kritisoitu.
[31]
Linna suostui aikoinaan
V. A. Koskenniemen
toivomuksesta kaannoksiin tehtaviin muutoksiin ? ”psyykkisten paineiden alla”, kuten Linna sanoi. Han kirjoitti esimerkiksi ruotsalaisille lottahahmonsa hyveellisemmaksi.
Nils-Borje Stormbomin
ruotsinnosta on kaiken kaikkiaan kylla kiitetty.
[30]
Kirjan pohjalta on tehty kolme samannimista elokuvaa,
Edvin Laineen
ohjaama
vuonna 1955
,
Rauni Mollbergin
ohjaama
vuonna 1985
ja Aku Louhimiehen ohjaama
vuonna 2017
. Laineen pyynnosta Linna kirjoitti jokaiselle paaosan esittajalle lyhyen luonnehdinnan kyseisesta roolihenkilosta.
[32]
Romaanin lyhentamattomasta alkuperaisesta versiosta
Sotaromaanista
on tehty
elokuva
, joka sai ensi-iltansa lokakuussa 2017, Suomen itsenaisyyden juhlavuonna. Ohjaaja on
Aku Louhimies
. Kun tieto vuoti julkisuuteen, asianosaiset aluksi kielsivat tiedon. Myohemmin Linnan oikeuksienomistajat ja Louhimies vahvistivat tiedon yhteisella tiedotteella. Elokuva on saanut
Elokuvasaatiolta
30 000 euroa kehittamistukea. Julkisuudessa on laskettu elokuvan budjettiarvioksi 4-5 miljoonaa euroa.
[33]
Elokuvan ensimmainen teaser-traileri julkaistiin 26. lokakuuta 2016, lahes tarkalleen vuosi ennen suunniteltua ensi-iltaa.
[34]
Pyynikin kesateatterissa
sai vuonna 1961 ensi-iltansa
Edvin Laineen
ohjaama teatterisovitus
Tuntemattomasta sotilaasta
, kuusi vuotta elokuvan valmistumisen jalkeen. Naytelmassa oli mukana monia elokuvan nayttelijoita, muun muassa
Kosti Klemela
,
Veikko Sinisalo
,
Ake Lindman
,
Matti Ranin
,
Aarne Laine
ja
Olavi Ahonen
. Rokkana nahtiin
Tapio Hamalainen
ja Hietasena
Matti Varjo
, poiketen elokuvan nayttelijoista. Esityksesta tuli Suomen kaikkien aikojen katsotuin kesateatterinaytelma: sita esitettiin yhdeksana kesana, ja se kerasi yhteensa lahes 350 000 katsojaa.
Antti Litja
kertoo kirjassaan hauskasti, etta tuohon aikaan Pyynikin kesateatteria kutsuttiin setateatteriksi nimenomaan sen takia, etta suurin osa nayttelijoista oli samoja kuin elo?uvaversiossa.
lahde?
Jouko Turkka
ohjasi
Tuntemattoman sotilaan
teatteriin kaksi kertaa. Ensimmaisen kerran
Joensuun kaupunginteatteriin
1971
ja kahdeksan vuotta myohemmin
1979
Helsingin Kaupunginteatteriin
. Jalkimmaisen ensi-ilta oli
5. joulukuuta
1979 suurella nayttamolla. Rooleissa nahtiin muun muassa
Kalevi Kahra
,
Pekka Laiho
,
Esa Pakarinen Jr
,
Matti Pellonpaa
,
Jukka-Pekka Palo
,
Kari Vaananen
ja
Eija Ahvo
. Naytelma esitettiin Helsingissa 93 kertaa ja esityksen naki yhteensa yli 76 000 katsojaa.
[35]
Tuntematon sotilas
palasi Pyynikin kesateatteriin vuonna 1997. Esityksen dramatisoi
Panu Rajala
, ja sen ohjasi
Kalle Holmberg
. Rooleissa olivat muiden muassa
Ilkka Heiskanen
,
Kari Heiskanen
,
Pertti Sveholm
,
Mikko Kivinen
,
Hannu Valtonen
,
Pekka Valkeejarvi
,
Oskari Katajisto
,
Taisto Reimaluoto
ja
Antti Virmavirta
. Ylen haastattelussa Panu Rajala sanoi
Tuntemattoman sotilaan
antaneen aihetta niin moniin erilaisiin tulkintoihin, etta jo se oli suuren taideteoksen merkki.
[36]
Tamperelainen ammattiteatteriryhma Teatteri Kuusi toteutti kesalla 2003
Tuntemattoman sotilaan
Langelmaelle. Naytelman dramatisoi Vaino Linnan Sotaromaanin pohjalta Ville Virkkunen, joka myos ohjasi naytelman. Esityksen lavasti Tuomo Nakari, puvusti Pirjo Korpela ja musiikin savelsi Toni Jalkanen. Rooleissa nahtiin mm. Teemu Lehtila, Hans Stigzelius, Samuli Muje, Janne Kallioniemi, Jouni Henttu, Ville Orttenvuori, Katri Hati, Arto Murtonen, Jari Leppanen. Esityksia kesan aikana oli 16 ja kerasi katsojia n. 4500.
lahde?
Helsinkilainen
Ryhmateatteri
esitti oman tulkintansa
Tuntemattomasta sotilaasta
Suomenlinnan kesateatterissa
kesalla 2007. Esityksen dramatisoi ja ohjasi
Mika Myllyaho
ja rooleissa olivat muiden muassa
Aku Hirviniemi
,
Janne Hyytiainen
,
Juho Milonoff
,
Turkka Mastomaki
ja
Taisto Oksanen
. Versio kiinnosti yleisoa niin, etta kaikki esitykset myytiin loppuun jo ennen ensi-iltaa. Kesaksi 2008 Myllyaho muokkasi esitysta niin, etta se oli etaantynyt yha kauemmas Vaino Linnan alkuperaisista nakemyksista.
[36]
Suomen Kansallisteatterin
suurella nayttamolla sai 28. marraskuuta 2007 ensi-iltansa naytelmakirjailija-ohjaaja
Kristian Smedsin
sovittama ja ohjaama
Tuntemattoman sotilaan
versio. Versio oli Kansallisteatterin Suomen itsenaisyyden 90-vuotisjuhlanaytelma. Siita on tehty myos televisioversio, joka on esitetty
Yle Teemalla
.
lahde?
Tuntematon sotilas
on sovitettu teatteriin lukuisia kertoja myohemminkin, esimerkiksi Mikkelin teatterissa on esitetty monologiversio Tuntemattomasta sotilaasta.
[37]
.
Suomen Kansallisoopperassa
kantaesitettiin vuonna 1967 Edvin Laineen ohjaama
Tauno Pylkkasen
ooppera
Tuntematon sotilas
. Sen jalkeen se on esitetty ulkoilmaversiona Imatralla 1998 seka Oulussa 2014, jolloin ohjaaja oli
Lauri Maijala
.
[38]
Ensimmaisen
kuunnelmaversion
sotaromaanista ohjasi
Saulo Haarla
vuonna 1966. Kuunnelmasarja oli kaikkiaan 19-osainen ja lahes 16 tuntia pitka.
Yle Tallennemyynti
julkaisi kuunnelmasarjasta 10 CD:n kokoelman.
lahde?
- ↑
Tassa he ovat - uuden Tuntemattoman sotilaan nayttelijat on valittu! Eero Aho Rokkana, Aku Hirviniemi Hietasena...
iltalehti.fi
. Viitattu 2.11.2016.
- ↑
Veriroiskeinen koivunkylki voitti HS:n Tuntematon sotilas ?kansiaanestyksen.
(
Arkistoitu
? Internet Archive) hs.fi.
- ↑
Virtaranta, Pertti:
Kynalla kylmalla ? kadella lampimalla: muistiinpanoja tapauksista ja tapaamisista
, s. 316?317. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1993.
ISBN 951-717-747-X
- ↑
Talvio, Pirjo (toim.):
Vapi: Linnan Vainosta kerrottua
, s. 68?70. Helsinki: WSOY, 1995.
ISBN 951-0-20697-0
- ↑
Haggman, Kai:
Avarammille aloille, valjemmille vesille: Werner Soderstrom Osakeyhtio 1940?2003
, s. 214. Helsinki: WSOY, 2003.
ISBN 951-0-27422-4
.
- ↑
Ville Hanninen:
Kirjan kasvot: sata vuotta suomalaisia kirjankansia
, s. 127?128. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2017.
- ↑
Vapi: Linnan Vainosta kerrottua
, s. 77.
- ↑
Helen, Olli:
Tunnetko Tuntemattoman?
, s. 12. Tampere: Kustannus Oy Aamulehti, 2005.
ISBN 952-5601-00-5
.
- ↑
Syrja 2004: 67-68, 316, 333-336.
- ↑
Malmberg, Ilkka:
Tuntemattomat sotilaat 1/16 | Huolehtiva isa vie poikansa sotaan
Helsingin Sanomat
. 6.12.2006. Viitattu 7.2.2024.
- ↑
a
b
Jatkosota-kronikka
, s. 76. Atena, 1991, Helsinki.
- ↑
a
b
c
d
Teloitetut olivat korpraali Voitto Ahomaki ja sotamies Toivo Makela, molemmat naimattomia ja kotoisin
Ilmajoelta
Pohjanmaalta
. Tapauksen ovat kuvanneet muun muassa kenraali
Yrjo Keinonen
muistelmateoksessaan
Karkijoukkona Syvarille
(1970) ja
Jukka L. Makela
teoksessaan
Marokon Kauhu
(1969). Malmberg, Ilkka:
Tuntemattomat sotilaat
, s. 110?111. Helsinki: Helsingin Sanomat, 2008.
ISBN 978-952-5557-13-8
- ↑
a
b
Syrja 2004, s. 87?88.
- ↑
Zetterberg, Seppo (toim.):
Suomen historian pikkujattilainen
, s. 867?868. Helsinki: WSOY, 1987.
ISBN 951-0-14253-0
- ↑
Helsingin Sanomat, 19.12.1954
- ↑
Antti Vesikko, Kansakunnan resonoivat muistot (pro gradu), s. 281
- ↑
Ilta-Sanomat 31.12.1954.
- ↑
Kyosti Niemela, Miksi Tuntematon sotilas loppuu "Aika velikultia"?
Parnasso 3/2024, s. 43?45
- ↑
Porvali, Seppo:
Kari: tasavallan hovinarri
, s. 73?74. Helsinki: Kustannusyhtio Revontuli, 1999.
ISBN 952-5170-10-1
? Kari Suomalaisen piirros Helsingin Sanomissa 30.1.1955.
- ↑
Kotimaa-lehti 10.12.1954.
- ↑
Syrja 2004, s. 371.
- ↑
Syrja 2004, s. 107
- ↑
Syrja 2004, s. 371?373.
- ↑
a
b
c
Zetterberg (toim.), 1987, s. 868.
- ↑
Vapi: Linnan Vainosta kerrottua
, s. 155.
- ↑
Helen, Olli:
Tunnetko Tuntemattoman?
, s. 12. Tampere: Kustannus Oy Aamulehti, 2005.
ISBN 952-5601-00-5
.
- ↑
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kaannostietokanta,
(
Arkistoitu
? Internet Archive) viitattu 3.4.2015
- ↑
Majander, Antti:
Nain kajahtaa Tuntemattoman sotilaan punakapinalaulu englanniksi ? klassikkokirjasta valmistui uusi kaannos
hs.fi
. 22.3.2015.
Arkistoitu
9.4.2015. Viitattu 3.4.2015.
Unknown Soldiers
Penguin Classics.
Arkistoitu
25.4.2015. Viitattu 27.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
Juri Nummelin:
The new English translation of Linna's Unknown Soldiers
Pulpetti: short reviews and articles
. 9.5.2015. Viitattu 19.5.2015.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Tommi Melender: Miksi Vaino Linna on out ja Sofi Oksanen in.
Image
, 17.5.2015.
Artikkelin verkkoversio
. Viitattu 19.5.2015.
- ↑
Max Liu: Unknown Soldiers by Vaino Linna; trans. Liesl Yamaguchi, book review.
The Independent
, 7.5.2015.
Artikkelin verkkoversio
. Viitattu 19.5.2015.
(englanniksi)
- ↑
Virtaranta 1993, s. 318.
- ↑
Leppanen, Veli-Pekka: Sotelokuva tarvitsee nyt miljoonia.
Helsingin Sanomat
26.9.2014, s. B 4.
- ↑
Tuntematon sotilas -teaser trailer
YouTube
- ↑
Helsingin Kaupunginteatterin arkisto
hkt.fi
.
- ↑
a
b
Hilkka Tienhaara:
Tuntematon marssi myos nayttamolle
. Tuntematon: Iltalehden erikoislehti, s. 62?65. Helsinki: Alma Media Suomi Oy, 2014.
- ↑
Mikkelin teatteri - Tuntematon sotilas
mikkelinteatteri.fi
. Viitattu 13.2.2019.
- ↑
Alikersantti Marko Siekkinen, Rokka laulaa taas.
Ylen uutiset 19.1.2014
- Sihvonen, Jukka:
Idiootti ja samurai: Tuntematon sotilas elokuvana
. Turku: Eetos, 2009.
ISBN 978-952-99461-6-7
.
- Helen, Olli:
Tunnetko Tuntemattoman?
. Tampere: Kustannus Oy Aamulehti, 2005.
ISBN 952-5601-00-5
.
- Malmberg, Ilkka:
Tuntemattomat sotilaat
. Helsinki: Helsingin Sanomat, 2008.
ISBN 978-952-5557-13-8
.
- Sarjanen, Petri:
Tuntematon Rokka
. Revontuli, 2000.
ISBN 952-5170-17-9
.
- Palmunen, Einar:
Shemenskin?Pertjarven taistelut
. Karisto, 1966.
- Arnkil, Antti: Tuntematon Kariluoto.
Niin & nain
, 2003, nro 3, s. 2?11.
Artikkelin verkkoversio
.
- Pylkas, Viljam ? Nuorvala, Kaarlo:
Rokka, Kertomus konekivaarimiehen sodasta
. Pohjola ja Kumpp., 1955.
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Muut
| |
---|
|