Tuntematon sotilas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kasittelee romaania. Nimen muita merkityksia on tasmennyssivulla .
Tuntematon sotilas
Kirjailija Vaino Linna
Kansitaiteilija Martti Mykkanen
Genre sotakirjallisuus
Kustantaja WSOY
Julkaistu 3. joulukuuta 1954
Sivumaara 477
Loyda lisaa kirjoja Kirjallisuuden teemasivulta

Tuntematon sotilas on vuonna 1954 ilmestynyt Vaino Linnan kirjoittama sotaromaani , joka kuvaa konekivaarikomppanian kokemuksia jatkosodassa . Esikuvana on Linnan oma sodanaikainen yksikko, joka kuului eversti Pietari A. Autin komentamaan jalkavakirykmentti 8:aan (JR 8). Kirja on julkaistu myos alkuperaisessa lyhentamattomassa muodossaan nimella Sotaromaani (2000).

Tuntematon sotilas on yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista suomalaisista kirjoista, ja monet sen hahmoista ovat saavuttaneet aseman suomalaisessa kulttuurissa. Tuntemattoman sotilaan maineeseen ovat vaikuttaneet siita tehdyt elokuva- ja teatterisovitukset. Kirjan pohjalta on tehty kolme elokuvaa: Edvin Laineen ohjaama Tuntematon sotilas vuodelta 1955, Rauni Mollbergin ohjaama Tuntematon sotilas vuodelta 1985 ja Aku Louhimiehen ohjaama Tuntematon sotilas vuodelta 2017 [1] .

Myos Martti Mykkasen suunnittelema kirjan kansikuva, kivaaria kantavan sotilaan valkoinen siluetti, on hyvin tunnettu. [2] Sita on jaljitelty useiden sotaa kasittelevien suomalaisten kirjojen kansikuvissa lahde? .

Synty [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Bjorn Landstromin alkuperainen kansikuva, joka hylattiin viime tingassa.

Vaino Linna alkoi kirjoittaa Tuntematonta sotilasta ollessaan perheineen lomalla vaimonsa aidin Helmi Seurin kotona Maarian kunnan (nykyisin Turun kaupungin) Saramaessa kesalla 1953. Romaanin ensimmainen lause oli ollut hanen mielessaan jo useita vuosia. Ensimmaiset liuskat han kirjoitti lehtioon pihakivella istuen, ja palattuaan kotiin Tampereelle han jatkoi kirjoittamista kirjoituskoneella .

Perheen muutettua uuteen asuntoon syksylla 1953 Linna kirjoitti paivatyonsa ohessa siten, etta arkipaivisin kasikirjoitusta valmistui keskimaarin kolme liuskaa, pyhisin kuusi. Liuskat han kirjoitti uudelleen keskimaarin 3?4 kertaa, muutamat kymmeneenkin kertaan. Asiatietoja han tarkisti ja taydensi sodassa olleilta veljiltaan ja JR 8:n asetovereilta.

Kasikirjoitustaan Linna luki silloin talloin Makelan piirin jasenille, joiden myonteiset kommentit kannustivat ja antoivat hanelle uutta puhtia. Tiivis kirjoittaminen vakevan mustan kahvin ja tupakan voimalla rasitti kuitenkin Linnan terveytta siina maarin, etta han joutui kesalla 1954 muutamaksi paivaksi sairaalahoitoon. Linna antoi kasikirjoitukselleen alun perin nimeksi Sotaromaani , mutta kirjailijaystavansa Veikko Pihlajamaen ehdotuksesta han muutti sen Tuntemattomaksi sotilaaksi . [3]

Linna lahetti kasikirjoituksen WSOY:lle 26. syyskuuta 1954 ja kirjoitti saatekirjeessaan: ”Nyt on kustantajan luo matkalla parikymmenta sellaista miesta, ettei heidan veroistaan joukkoa ole koskaan kavunnut Werner Soderstromin kunnianarvoisia portaita.” Ensimmaisena kasikirjoituksen luki kustannustoimittaja Mikko Kilpi , joka antoi siita hyvin kielteisen lausunnon. Myos kirjallinen johtaja Eino E. Suolahti katsoi, ettei kasikirjoitusta voinut julkaista ainakaan sellaisenaan. On uskottu, ettei Suolahti lukenut kasikirjoitusta lainkaan, koska se lojui hanen tyopoydallaan useita paivia koskemattoman nakoisena ja koska han luotti taysin Kilven mielipiteisiin. Sen sijaan WSOY:n paajohtaja Yrjo Jantti ja hanen isansa Jalmari Jantti asettuivat kasikirjoitukseen tutustuttuaan varauksetta teoksen julkaisemisen kannalle. Tuntemattomasta sotilaasta otettiin varovasti vain 4 300 kappaleen ensipainos. [4]

Alkuperaisen kansikuvan suunnitteli Bjorn Landstrom . Yrjo Jantin mielesta kansi muistutti kuitenkin liikaa erasta toista uutuuskirjaa, ja Martti Mykkanen suunnitteli nopeasti uuden kansikuvan. [5] Toimittaja Ville Hannisen mukaan Mykkasen suunnittelema kansikuva ja kirjan menestys kaynnistivat modernistisen kauden suomalaisessa kirja- ja julistesuunnittelussa. [6]

Viela teoksen lahtiessa markkinoille Eino E. Suolahti ei uskonut sen saavuttavan kovin suurta menekkia, koska jo aikaisempina vuosina oli ilmestynyt suuri maara sotakirjoja eika mikaan niista ollut saavuttanut erityisen korkeita myyntilukuja. [7]

Tuntemattoman sotilaan tarkaksi julkaisupaivaksi on kaksi vaihtoehtoa. Teos tuli yleison saataville kirjakauppoihin 3. joulukuuta 1954. Toisaalta julkaisupaivana voidaan pitaa myos 26. marraskuuta 1954, silla tuolloin valmistuivat Tuntemattoman sotilaan ensimmaiset nidotut kappaleet, jotka postitettiin lehtien kirjallisuusarvostelijoille viela saman paivan aikana. [8]

Keskeiset henkilot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Varoitus:   Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta .

Upseeristo [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Vanrikki (myoh. luutnantti) Vilho Koskela : yksi konekivaarikomppanian kolmesta joukkueenjohtajasta. Vaitelias kansanmies ja erittain pateva, miestensa ihannoima johtaja. Tuntee kuuluvansa enemman miehiston kuin upseerien joukkoon ja lyokin humalassa yhta jalkimmaisista. Kaatuu kesalla 1944 tuhotessaan panssaria kasapanoksella. Koskelan suora esikuva on Vaino Linnan oman todistuksen mukaan ollut nilsialainen Einari Kokkonen, joka ei kaatunut sodassa, toisin kuin Koskela [9] .
  • Vanrikki (myoh. luutnantti ja kapteeni) Jorma Kariluoto : Konekivaarikomppanian kanssa toimivan jalkavakiosaston joukkueenjohtaja, sittemmin komppanianpaallikko. Idealistinen ja naiivi porvarisperheen poika, joka on ammentanut aatteensa kansallisromanttisesta propagandasta. lahde? Joutuu sodan aikana vaha vahalta luopumaan idealismistaan ja kasvaa samalla pelokkaasta nuorukaisesta urheaksi paallikoksi. Kaatuu vastahyokkaysta johtaessaan kesalla 1944.
  • Luutnantti (myoh. kapteeni ja majuri) Lammio : yksi konekivaarikomppanian kolmesta joukkueenjohtajasta, kohoaa kapteeni Kaarnan kaaduttua komppanianpaallikoksi. Ylimielinen ja pedantti helsinkilainen ammattiupseeri, jolta puuttuvat ihmisten johtamiseen tarvittavat ominaisuudet. Vaatii jatkuvasti tiukkaa kuria ja ajautuu siksi riitoihin useiden alaistensa, varsinkin Lehdon, Rokan, Honkajoen ja Korpelan kanssa. Selviaa sodasta.
  • Kapteeni Kaarna : iakas ja kokenut jaakariupseeri ja konekivaarikomppanian alkuperainen paallikko. Isahahmo miehilleen, ja jopa alokkaiden arvostama mies. Kaatuu komppanian ensimmaisessa taistelussa kesalla 1941. Hahmon esikuva oli jaakarikapteeni Toivo Karna . [10]
  • Majuri Sarastie : pataljoonan komentaja. Sarastie pitaa itseaan sivistyneena esimerkiksi Karjulaan verrattuna. Kaatuu kesalla 1944 neuvostoliittolaisten vallatessa Sarastien komentopaikan.
  • Everstiluutnantti Uuno Eemeli Karjula : talvisodassa kunnostautunut ammattiupseeri, jonka johtamaan osasto Karjulaan konekivaarikomppania sodan lopputaisteluiden aikana liitetaan. Karkea mies, joka puhuu aina miltei huutamalla ja on taipuvainen raivokohtauksiin. Kesalla 1944 han ampuu raivonpuuskassa sotamies Viirilan pysayttaakseen miesten joukkopaon, mutta haavoittuu itse vakavasti hetkea myohemmin.
  • Vanrikki Jalovaara : kotirintamalta palaava upseeri, joka maarataan kolmannen joukkueen joukkueenjohtajaksi aivan sodan lopussa Koskelan kaaduttua. Yrittaa pitaa aluksi kuria ja jarjestysta, mutta kokee myohemmin sen olevan turhaa. Kypsyy lopulta komppanian parhaimmaksi upseeriksi. lahde?
  • Luutnantti Ville Autio : on rauhallinen, luja nuori aktiiviupseeri, joka on hyvan paallikon maineessa. Han on myos erittain pateva, ja hanella on ihailtavat hermot. Kaatuu syksylla 1941 hyokkaysvaiheen lopussa pikakivaarin luodin lavistamana. lahde?

Teoksessa esiintyy yhden kerran ja pikaisesti myos JR 8:n komentaja eversti Pietari Autti , mutta henkiloiden fiktiotaustan idean mukaisesti nimettomana rykmentin komentajana. Taman kohtauksen tilanteen Autti on itse kokenut sodanaikaisessa elamassaan. lahde?

Aliupseeristo [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.
Mikko Kivinen Makilana ja Ilkka Heiskanen Hietasena Pyynikin kesateatteriin Tuntemattoman sotilaan esityksessa 1997.
  • Alikersantti Antero Rokka : kannakselainen maanviljelija, alati aanessa oleva pirtea vanhempi reservilainen, joka saapuu taydennyksena syksylla 1941. Komppanian paras sotilas, joka muun muassa tuhoaa yksin kokonaisen neuvostoliittolaisen joukkueen ja ottaa vangiksi puna-armeijan kapteenin. Rokka on kuitenkin piittaamaton armeijan kurista, mika johtaa jatkuviin yhteenottoihin komppanianpaallikko Lammion kanssa ? ja Lammion mukaan estaa Rokkaa saamasta Mannerheim-ristia . Haavoittuu kesalla 1944 lapaan, mutta selviaa. Rokan esikuva on samassa komppaniassa Vaino Linnan kanssa palvellut alikersantti Viljam Pylkas .
  • Alikersantti (myoh. kersantti) Urho Hietanen : optimistinen ja maanlaheinen varsinaissuomalainen aliupseeri, joka suhtautuu muihin ihmisiin, myos vihollisiin, valittomasti ja hyvantahtoisesti. Rohkea soturi, joka ylenee kersantiksi tuhottuaan panssarivaunun miinalla . Haavoittuu kesan 1944 taisteluissa vakavasti menettaen molemmat silmansa ja kaatuu pian taman jalkeen hanta kuljettaneen ambulanssin joutuessa vihollisen vaijytykseen.
  • Alikersantti Yrjo Lahtinen : juro ja hapan pohjoishamalainen kommunisti , joka pitaa hyokkayssotaa pelkkana rosvoretkena ja ihailee aaneen Neuvostoliittoa. On silti yksi parhaista taistelijoista ja suorittaa tehtavansa tunnollisesti. Kaatuu kevattalvella 1942 konekivaaria pelastaessaan.
  • Alikersantti Lehto : synkka ja aarimmaisen kova tamperelainen aliupseeri, joka osoittaa saalimatonta vihaa kaikenlaista heikkoutta ja ”henkevyytta” kohtaan. Joutuu ilmiriitaan kapteeni Lammion kanssa jaatyaan kiinni luvattomasta poistumisesta ja muonavarkaudesta. Syyllistyy julmuuksiin, kuten antautuneen sotavangin ampumiseen, mutta ei joudu vastuuseen. Haavoittuu vaikeasti syksylla 1941 edetessaan pimeassa halki vihollisen miehitykseen ja tappaa tuskissaan itsensa omalla aseellaan.
  • Alikersantti Makila : aarimmaisen saita laihialainen talousaliupseeri, joka pihtaa varusesineita melkein henkensa kaupalla ja on sen vuoksi epasuosittu sotamiesten keskuudessa. Harras uskovainen ja tarpeen vaatiessa rohkeakin mies. Kaatuu kranaatti-iskussa kesalla 1944 viedessaan ruokaa etulinjaan.
  • Vaapeli Korsumaki : iakas kantavaapeli, joka suhtautuu asioihin maanlaheisesti ja hoitaa tyonsa hyvin. Kaatuu syksylla 1941 ilmahyokkayksessa.
  • Ylikersantti (myoh. vaapeli) Sinkkonen : kanta-aliupseeri, joka saapuu Korsumaen kuoleman jalkeen taman tilalle. Painottaa kuria ja ohjesaantoja Lammion tyyliin. Jarjestyneisiin kasarmioloihin tottuneena ei pysty hoitamaan huoltotoimintaa sodan kaoottisissa oloissa, vaan huolto jaa Makilan ja Lammion osaamisen varaan. Selviaa sodasta.
  • Alikersantti Mielonen : hieman tarkeileva taistelulahettialiupseeri. Joutuu usein tuomaan miehille ikavan tiedon maarayksesta lahtea uudelleen liikkeelle, minka takia joutuu suureen epasuosioon miehiston keskuudessa. Selviaa sodasta.

Miehisto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.
  • Sotamies (myoh. korpraali ja alikersantti) Vanhala : alati hihitteleva, kaikkiin asioihin huumorilla suhtautuva mies, jolle erityisesti propaganda , seka neuvostoliittolaisten etta suomalaisten, on suuri ilon lahde. Tosipaikan tullen rohkea taistelija, joka ylenee aivan sodan loppuvaiheessa alikersantiksi. Selviaa sodasta.
  • Sotamies Rahikainen : hieman viheliainen ja ilkikurinen pohjoiskarjalainen ”lunki ja pinnari” naistenmies. Taitavana kauppamiehena toimii joukkueensa epavirallisena muonanhankkijana. Valttelee joutumista ”kuulan tielle” eli taistelun keskelle ja selviaa sodasta taysin naarmuitta.
  • Sotamies Aarne Honkajoki : omalaatuinen miekkonen, joka kuljeskelee rintamalla kaaripyssyn kanssa ja kayttaa vapaa-aikansa ikiliikkujan keksimiseen. Saapuu joukkueeseen taydennysmiehena kesalla 1942. On ottanut yleisen hauskuuttajan roolin olemalla suhtautumatta mihinkaan vakavasti ja kiertelee korsuissa esittamassa esimiesten mielesta sodanjohtoa irvailevia nakemyksia, mika vie hanet ongelmiin kapteeni Lammion kanssa. Liittyy kapykaartiinkin kesan 1944 peraantymisvaiheessa, mutta palaa joukkueeseensa ja kunnostautuu varsinkin viimeisissa taisteluissa. Selviaa sodasta.
  • Sotamies Susi : Antero Rokan naapuri ja pakkitoveri jo talvisodan ajoilta. Hiljainen kannakselainen, joka on kuin kumppaninsa varjo, ei tee mitaan omin pain ja antaa yleensa Rokan puhuakin puolestaan. Haavoittuu kesalla 1944 samassa taistelussa kuin Rokka.
  • Sotamies (myoh. korpraali ja alikersantti) Maatta : vaitonainen ja eleeton kainuulainen pikkumies, joka valittamatta ja vasymatta hoitaa kaikki saamansa tehtavat. Tekniikasta kiinnostunut. Kohoaa sodan mittaan rivimiehesta ryhmanjohtajaksi. Selviaa sodasta.
  • Sotamies Riitaoja : arka ja heikko keskisuomalainen nuorukainen, joka joutuu kovan Lehdon simputtamaksi, koska uskaltaa ja jaksaa vahemman kuin muut. Ei suoriudu tehtavastaan eli ammuslaatikoiden kantamisesta, koska joutuu taistelun keskella aina hallitsemattomaan paniikkiin. Kaatuu syksylla 1941 samassa vaijytyksessa kuin Lehto.
  • Sotamies Asumaniemi : nuori helsinkilainen taydennysmies ja taitava taistelija, joka ei pelkaa mitaan ja pitaa sotaa eraanlaisena urheilukilpailuna oikeastaan uskomatta, etta han itse voisi kuolla. Kaatuu kesalla 1944 viimeisissa taisteluissa romaanin viimeisena kaatuneena.
  • Sotamies Salo : naiivi ja yksinkertainen keskipohjalainen mies, joka uskoo loppuun asti sodan oikeutukseen ja ottaa todesta sotapropagandan, vaikka muut sille nauravatkin. Soturina han on lahinna keskinkertainen. Tajutessaan sodan olevan havitty han uhraa itsensa ilmahyokkayksessa kesalla 1944, minka seurauksena haavoittuu ja menettaa jalkansa mutta jaa henkiin. Taman seurauksena kaikille jaa Salosta mielikuva rohkeana miehena, jollaisena hanta ei aiemmin kukaan pitanyt.
  • Sotamies Viirila : taysin ruokoton, havyton ja mistaan saannoista piittaamaton resupekka, joka on kuitenkin samalla ilmiomainen konepistoolimies ja aina vapaaehtoinen tunnustelijaksi. Han on irvikuva sotilaasta, mutta silti erinomainen sellainen ? ja nain suunnaton paanvaiva esimiehilleen. Viirila vitsailee viela silloinkin, kun jopa Rokka vakavoituu. Everstiluutnantti Karjula ampuu Viirilan kesalla 1944 rangaistuksena ”karkuruudesta”. Edvin Laine ei ottanut Viirilaa ohjaamaansa Tuntematon sotilas -elokuvaan ja valttyi nain kuvaamasta taman teloittamisen. Sen sijaan Rauni Mollbergin elokuvassa Viirilan roolissa oli Erkki Hetta .
  • Sotamies Ukkola : keskipohjalainen hyvakuntoinen ja reipas, joskin keskinkertainen sotilas. Kuuluu Kariluodon kivaarijoukkueeseen. Haavoittuu kesan 1944 suurhyokkayksessa ja ampuu itsensa Sihvosen kivaarilla.
  • Sotamies Sihvonen : naiivi, parhaimmillaan keskinkertainen sotamies, puhelias mutta saikky, koheltaja ja hieman hidas. Selviaa sodasta.
  • Sotamies Korpela : taydennysmiehena rintamalle tuotu yli neljankymmenen vuoden ikainen nostomies, joka esiintyy kirjan loppupuolella. Han on misantrooppi ja suhtautuu seka esimiehiin, lottiin etta palvelustovereihin katkerana ja vihaisena. Kaatuu pelastaessaan kuormahevosta ilmahyokkayksen keskella.
  • Sotamies Hauhia : naiivi, innokas ja rintamalle tullessaan kokematon sotamies, joka tulee joukkoon taydennysmiehena kesalla 1942. Haluaa osoittaa rohkeutensa ja sortuu varomattomuuteen, minka seurauksena kaatuu jo ensimmaisessa vartiovuorossaan vihollisen tarkka-ampujan naruttamana.
Juonipaljastukset paattyvat tahan.

Teloituskohtaus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Romaanin yhdeksannen luvun alun teloituskohtaus perustuu tositapaukseen. Romaanin mukaan kaksi suomalaista sotilasta teloitettiin pikaoikeudenkaynnin jalkeen, koska he olivat poistuneet luvatta vartiopaikaltaan ja kieltaytyneet palaamasta sinne. Kohtauksen esikuvana ollut, jatkosodan hyokkaysvaiheessa ainutkertainen ja tarkasti dokumentoitu tapaus sattui 20. joulukuuta 1941 ( Vaino Linnan syntymapaivana) Baranin kylassa lahella Syvaria . [11] [12]

Kaksi Vaino Linnan naapurirykmentissa Jalkavakirykmentti 9:ssa taistellutta sotilasta ? korpraali ja sotamies ? kieltaytyi jatkamasta taistelua vasymyksen, hirvittavan kylmyyden ja hermojen pettamisen vuoksi. Alun perin kieltaytyjia oli ollut noin 50, mutta vain nama kaksi olivat pysyneet kannassaan. Poliittisia syita kieltaytymiseen ei kummallakaan ollut. Miehet tuomittiin pikaoikeudenkaynnissa kuolemaan, eika tuomioita suostuttu kumoamaan. Divisioonan komentaja kenraali Antero Svensson ei suostunut edes lykkaamaan toimeenpanoa, silla jos se olisi mennyt yli vuorokauden, asia olisi pitanyt kasitella uudelleen sotaylioikeudessa . [11] [12]

Tuomio poikkesi jyrkasti siihenastisesta kaytannosta. Aiemmin syksylla oli vastaavissa tapauksissa langetettu kuritushuonetuomioita . Lisaksi teloituksia ei edes yritetty salata, vaan painvastoin niista tiedotettiin tehokkaasti, koska tapauksesta haluttiin varoittava esimerkki. [13] [12]

Oikeustieteen tohtori Jukka Lindstedtin mukaan syksyn 1941 aikana lisaantynyt sotilaskarkuruus ja tottelemattomuus ? esimerkiksi 216 joukkokieltaytymisesta maarattya kuritushuonetuomiota Jalkavakirykmentti 29:ssa aikaisemmin syksylla ? oli alkanut huolestuttaa korkeinta upseeristoa, jonka mitta oli nyt tayttynyt. Virallisen ilmoituksen mukaan teloituksilla oli ”erittain terveellinen vaikutus kuriin”, eika karkuruutta tai niskoittelua enaa sen jalkeen esiintynyt. Paatokseen pettyneen Linnan mielesta sen vaikutus sotilaiden mielialaan oli painvastainen. Jaakko Syrjan mukaan ”tama oli taysin uusi ajatus miehille, jotka olivat ehka purnanneet nalkaa, levon puutetta ja tyhmaa tai vaaraa kaskya vastaan, mutta olivat silti taistelleet tosissaan ja olleet maansa puolesta motivoituneita”. Tapauksen aiheuttama jarkytys kuvastuu sittemmin monessa kohdin romaania. [13] [12]

Vastaanotto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tuntematon sotilas ravisteli melko voimakkaasti ilmestymisajankohtansa suomalaista kulttuuri-ilmapiiria. Vaino Linna itse piti teostaan vastavetona sivistyneiston runebergilaiselle nakemykselle Suomen kansasta. Teoksen vastaanotto oli kaksijakoinen: muun muassa ylemman upseeriston mielesta sen katsottiin antavan virheellisen kuvan lahihistoriasta, kun taas sen suosio laajan yleison keskuudessa osoitti koristelemattoman realismin saavuttavan vastakaikua. [14] Rintamasotilaina itse palvelleet lukijat ottivat Linnan romaanin vastaan hyvana sotakirjana, joka heijasti autenttisesti todellisten rintamamiesten ajatuksia ja sanoja. [15]

Kuuluisin Tuntematonta sotilasta kriittisesti tarkastellut arvio oli Helsingin Sanomien kirjallisuuskriitikon Toini Havun kirjoitus otsikolla ”Purnaajan sota”. Havu vertasi Tuntematonta sotilasta aiemmin samana vuonna ilmestyneeseen Jussi Talven romaaniin Ystavia ja vihollisia . [16] [17] Samansavyisen kritiikin (”Tuntemattomaksi maalattu sotilas”) teoksesta esitti Ilta-Sanomissa majuri Pauli Marttina , joka paatti kirjoituksensa toteamukseen: ”Aika velikulta. Meinaan toi tekija khi...khi...!” [18] lahde tarkemmin? Helsingin Sanomien poliittinen pilapiirtaja Kari Suomalainen rinnasti Runebergin ja Linnan kommentein:

≫On olemassa kahdenlaisia kirjailijoita: toiset luovat ravasta ihanteita ( Vanrikki Stoolin tarinat ) ja toiset tekevat ihanteista rapaa ( Tuntematon sotilas ). ? ? Kukin voi sitten oman luonteensa mukaisesti valita, kumpi valhe hanta enemman miellyttaa.≫

Lukuharrastuksestaan mutta myos vahvasta isanmaallisuudestaan tunnetun Suomalaisen asennetta kuvasi, ettei han koskaan lukenut Tuntematonta sotilasta . [19] Teoksen nostattamassa ”kirjallisessa jatkosodassa” myos sen puolustajat korottivat aanensa: esimerkiksi sota-aikana sotilaspastorina toiminut kirkkoherra Voitto Viro totesi Kotimaa -lehdessa julkaistussa kirjoituksessaan (”Suomalainen Iliadi”): ”Tassa meilla on suomalaisen sotilaan eepos.” [20] lahde tarkemmin?

Eras kriitikko selvenna laski sivumaarat, jotka Vaino Linna on Tuntemattomassa sotilaassa kayttanyt sodan eri vaiheiden kuvaamiseen. Laskelman mukaan lahto- ja hyokkaysvaihe vie kirjasta yli kolme kertaa enemman sivuja (288) kuin asemasotavaihe (88), joka kuitenkin oli ajallisesti viisi kertaa pitempi. [21] Linna itse oli mukana molemmissa, toisin kuin peraantymisvaiheessa, koska hanet komennettiin kesalla 1943 varusmieskouluttajaksi ensin Tammelan Mustialaan , myohemmin Miehikkalaan . [22] Syrjan mukaan sodan eri vaiheiden kuvausten sivumaarien suhde ei johdu niinkaan siita, ettei Linna ollut mukana peraantymisvaiheessa, vaan ennen kaikkea niiden luonne-eroista. Varsinkin sodan peraantymisvaihe oli ajallisesti lyhyt, mutta sen kuvaus on dramaattinen, nopeatempoinen ja paljon sisaltava. Vaino Linna sai tarkat selostukset peraantymisvaiheen tapahtumista siina mukana olleilta JR 8:n asetovereilta Viljam Pylkakselta ja Paavo Tanskilta seka kahdelta veljeltaan. [23]

Teoksen ensipainos myytiin loppuun miltei silmanrapayksessa, ja siita jouduttiin saman tien ottamaan uusi painos. Vuoden 1955 aikana sita myytiin 161 000 kappaletta. Sanomalehdissa Tuntemattomasta sotilaasta laskettiin kirjoitetun liki 300 palstametria. [24] Aamulehden kulttuuritoimittajan, toimituspaallikko Erkka Lehtolan mukaan Vaino Linnasta tuli Tuntemattoman sotilaan ansiosta julkisuuden henkilo nopeammin kuin kenestakaan suomalaisesta kirjailijasta ennen hanta. [25] Nain Linna saattoi siirtya vapaaksi kirjailijaksi, ja hanen suosionsa oli jo ennalta taattu Taalla Pohjantahden alla -trilogian ilmestyessa 1960-luvun alussa. [24] Vuoteen 2004 mennessa, jolloin Tuntemattoman sotilaan ilmestymisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta, teosta oli painettu 615 000 kappaletta, mihin sisaltyvat Kootut teokset II (5 000 kpl), englanninkielinen kaannos The Unknown Soldier (27 000 kpl), Seura -lehden itsenaisyyden juhlavuoden 1967 erikoispainos (6 000 kpl) ja Suuren Suomalaisen Kirjakerhon painos (5 000 kpl). Jos mukaan lasketaan viela alkuperaisversio Sotaromaani , painosmaara nousee yli 700 000 kappaleeseen. Tuntemattomasta sotilaasta oli vuoteen 2004 mennessa otettu 60 painosta. [26]

Abo Akademissa vuonna 1964 pitamassaan esitelmassa Vaino Linna pohti Tuntemattoman sotilaan suosion syita itse. Han arveli, ettei teosta ostettu pelkastaan sen sisaltamien kirousten ja uskallettujen juttujen vuoksi, joihin kritiikki oli kiinnittanyt runsaasti huomiota:

≫Kirouksia ja uskallettuja juttuja on kuitenkin julkaistu ennen minua ja varsinkin minun jalkeeni, mutta samoihin levikkilukuihin ei ole paasty. Niin hyvaksi kirjailijaksikaan ei kehtaa itseaan kutsua, etta levikin salaisuus siina olisi. Yhta vahan voi levikkia selittaa kirjan huonoudella, koska huonoja kirjoja on julkaistu paljon ilman suurta levikkia. Jokin muu syy siis taytyy olla. Olen koettanut sita itsekin ajatella ja tullut siihen tulokseen, etta Runebergilla on kuin onkin osuutensa tuohon levikkiin. Suomen kansa ei ole viihtynyt noissa numero viistoista Stoltin vaatteissa, vaan ne ovat ahdistaneet ja kiristaneet. Runeberg vaati ihmisilta liikaa, tai oikeammin sanoen hanen nimissaan vaadittiin ihmisilta liikaa. Mina paastin heidat noista kiristavista vaatteista ja siita johtuu kirjojeni suosio. Olen koettanut hyvaksya ihmiset taysien kansalaisoikeuksien perusteella, enka ole pyrkinyt taputtamaan heita paahan, vaan olen seisonut heidan rinnallaan. ? ? Tuntemattomassa sotilaassa mina annoin sita paitsi suomalaiselle sotilaalle jotakin, jonka Runeberg oli unohtanut hanelle antaa, nimittain paan." [24] ≫

Kaannokset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tuntematon sotilas oli vuoteen 2015 mennessa kaannetty 23 kielelle. [27] Huhtikuussa 2015 ilmestyi brittilaisessa Penguin Classics -sarjassa romaanista uusi englanninkielinen kaannos Unknown Soldiers , tekijana yhdysvaltalainen kirjallisuudentutkija Liesl Yamaguchi . Aikaisempaa englanninnosta The Unknown Soldier vuodelta 1955 on pidetty heikkolaatuisena. [28] Sen ongelmaksi on paljastunut Alex Matsonin valmiin kaannoksen repostelu kustantamossa, ja siksi Matson halusi nimensa jatettavaksi pois. [29] [30] Yamaguchin vuoden 2015 kaannosta on pidetty edeltajaansa onnistuneempana, joskin joitakin kaannoksen kotouttamisstrategioita ? kuten amerikanenglantilaisia puhekielisyyksia ? on myos kritisoitu. [31]

Linna suostui aikoinaan V. A. Koskenniemen toivomuksesta kaannoksiin tehtaviin muutoksiin ? ”psyykkisten paineiden alla”, kuten Linna sanoi. Han kirjoitti esimerkiksi ruotsalaisille lottahahmonsa hyveellisemmaksi. Nils-Borje Stormbomin ruotsinnosta on kaiken kaikkiaan kylla kiitetty. [30]

Elokuvat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kirjan pohjalta on tehty kolme samannimista elokuvaa, Edvin Laineen ohjaama vuonna 1955 , Rauni Mollbergin ohjaama vuonna 1985 ja Aku Louhimiehen ohjaama vuonna 2017 . Laineen pyynnosta Linna kirjoitti jokaiselle paaosan esittajalle lyhyen luonnehdinnan kyseisesta roolihenkilosta. [32]

Romaanin lyhentamattomasta alkuperaisesta versiosta Sotaromaanista on tehty elokuva , joka sai ensi-iltansa lokakuussa 2017, Suomen itsenaisyyden juhlavuonna. Ohjaaja on Aku Louhimies . Kun tieto vuoti julkisuuteen, asianosaiset aluksi kielsivat tiedon. Myohemmin Linnan oikeuksienomistajat ja Louhimies vahvistivat tiedon yhteisella tiedotteella. Elokuva on saanut Elokuvasaatiolta 30 000 euroa kehittamistukea. Julkisuudessa on laskettu elokuvan budjettiarvioksi 4-5 miljoonaa euroa. [33] Elokuvan ensimmainen teaser-traileri julkaistiin 26. lokakuuta 2016, lahes tarkalleen vuosi ennen suunniteltua ensi-iltaa. [34]

Teatteriversiot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Teatteriesitys Pyynikilla Tampereella vuonna 1964. Vasemmalla Mikko Majanlahden Suen Tassu, keskella Tapio Hamalaisen Rokka ja oikealla Helge Heralan Lammio.

Pyynikin kesateatterissa sai vuonna 1961 ensi-iltansa Edvin Laineen ohjaama teatterisovitus Tuntemattomasta sotilaasta , kuusi vuotta elokuvan valmistumisen jalkeen. Naytelmassa oli mukana monia elokuvan nayttelijoita, muun muassa Kosti Klemela , Veikko Sinisalo , Ake Lindman , Matti Ranin , Aarne Laine ja Olavi Ahonen . Rokkana nahtiin Tapio Hamalainen ja Hietasena Matti Varjo , poiketen elokuvan nayttelijoista. Esityksesta tuli Suomen kaikkien aikojen katsotuin kesateatterinaytelma: sita esitettiin yhdeksana kesana, ja se kerasi yhteensa lahes 350 000 katsojaa. Antti Litja kertoo kirjassaan hauskasti, etta tuohon aikaan Pyynikin kesateatteria kutsuttiin setateatteriksi nimenomaan sen takia, etta suurin osa nayttelijoista oli samoja kuin elo?uvaversiossa. lahde?

Jouko Turkka ohjasi Tuntemattoman sotilaan teatteriin kaksi kertaa. Ensimmaisen kerran Joensuun kaupunginteatteriin 1971 ja kahdeksan vuotta myohemmin 1979 Helsingin Kaupunginteatteriin . Jalkimmaisen ensi-ilta oli 5. joulukuuta 1979 suurella nayttamolla. Rooleissa nahtiin muun muassa Kalevi Kahra , Pekka Laiho , Esa Pakarinen Jr , Matti Pellonpaa , Jukka-Pekka Palo , Kari Vaananen ja Eija Ahvo . Naytelma esitettiin Helsingissa 93 kertaa ja esityksen naki yhteensa yli 76 000 katsojaa. [35]

Tuntematon sotilas palasi Pyynikin kesateatteriin vuonna 1997. Esityksen dramatisoi Panu Rajala , ja sen ohjasi Kalle Holmberg . Rooleissa olivat muiden muassa Ilkka Heiskanen , Kari Heiskanen , Pertti Sveholm , Mikko Kivinen , Hannu Valtonen , Pekka Valkeejarvi , Oskari Katajisto , Taisto Reimaluoto ja Antti Virmavirta . Ylen haastattelussa Panu Rajala sanoi Tuntemattoman sotilaan antaneen aihetta niin moniin erilaisiin tulkintoihin, etta jo se oli suuren taideteoksen merkki. [36]

Tamperelainen ammattiteatteriryhma Teatteri Kuusi toteutti kesalla 2003 Tuntemattoman sotilaan Langelmaelle. Naytelman dramatisoi Vaino Linnan Sotaromaanin pohjalta Ville Virkkunen, joka myos ohjasi naytelman. Esityksen lavasti Tuomo Nakari, puvusti Pirjo Korpela ja musiikin savelsi Toni Jalkanen. Rooleissa nahtiin mm. Teemu Lehtila, Hans Stigzelius, Samuli Muje, Janne Kallioniemi, Jouni Henttu, Ville Orttenvuori, Katri Hati, Arto Murtonen, Jari Leppanen. Esityksia kesan aikana oli 16 ja kerasi katsojia n. 4500. lahde?

Helsinkilainen Ryhmateatteri esitti oman tulkintansa Tuntemattomasta sotilaasta Suomenlinnan kesateatterissa kesalla 2007. Esityksen dramatisoi ja ohjasi Mika Myllyaho ja rooleissa olivat muiden muassa Aku Hirviniemi , Janne Hyytiainen , Juho Milonoff , Turkka Mastomaki ja Taisto Oksanen . Versio kiinnosti yleisoa niin, etta kaikki esitykset myytiin loppuun jo ennen ensi-iltaa. Kesaksi 2008 Myllyaho muokkasi esitysta niin, etta se oli etaantynyt yha kauemmas Vaino Linnan alkuperaisista nakemyksista. [36]

Suomen Kansallisteatterin suurella nayttamolla sai 28. marraskuuta 2007 ensi-iltansa naytelmakirjailija-ohjaaja Kristian Smedsin sovittama ja ohjaama Tuntemattoman sotilaan versio. Versio oli Kansallisteatterin Suomen itsenaisyyden 90-vuotisjuhlanaytelma. Siita on tehty myos televisioversio, joka on esitetty Yle Teemalla . lahde?

Tuntematon sotilas on sovitettu teatteriin lukuisia kertoja myohemminkin, esimerkiksi Mikkelin teatterissa on esitetty monologiversio Tuntemattomasta sotilaasta. [37] .

Ooppera [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomen Kansallisoopperassa kantaesitettiin vuonna 1967 Edvin Laineen ohjaama Tauno Pylkkasen ooppera Tuntematon sotilas . Sen jalkeen se on esitetty ulkoilmaversiona Imatralla 1998 seka Oulussa 2014, jolloin ohjaaja oli Lauri Maijala . [38]

Kuunnelma [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ensimmaisen kuunnelmaversion sotaromaanista ohjasi Saulo Haarla vuonna 1966. Kuunnelmasarja oli kaikkiaan 19-osainen ja lahes 16 tuntia pitka. Yle Tallennemyynti julkaisi kuunnelmasarjasta 10 CD:n kokoelman. lahde?

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Tassa he ovat - uuden Tuntemattoman sotilaan nayttelijat on valittu! Eero Aho Rokkana, Aku Hirviniemi Hietasena... iltalehti.fi . Viitattu 2.11.2016.
  2. ↑ Veriroiskeinen koivunkylki voitti HS:n Tuntematon sotilas ?kansiaanestyksen. ( Arkistoitu ? Internet Archive) hs.fi.
  3. ↑ Virtaranta, Pertti: Kynalla kylmalla ? kadella lampimalla: muistiinpanoja tapauksista ja tapaamisista , s. 316?317. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1993. ISBN 951-717-747-X
  4. ↑ Talvio, Pirjo (toim.): Vapi: Linnan Vainosta kerrottua , s. 68?70. Helsinki: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20697-0
  5. ↑ Haggman, Kai:  Avarammille aloille, valjemmille vesille: Werner Soderstrom Osakeyhtio 1940?2003 , s. 214. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27422-4 .
  6. ↑ Ville Hanninen: Kirjan kasvot: sata vuotta suomalaisia kirjankansia , s. 127?128. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2017.
  7. ↑ Vapi: Linnan Vainosta kerrottua , s. 77.
  8. ↑ Helen, Olli: Tunnetko Tuntemattoman? , s. 12. Tampere: Kustannus Oy Aamulehti, 2005. ISBN 952-5601-00-5 .
  9. ↑ Syrja 2004: 67-68, 316, 333-336.
  10. ↑ Malmberg, Ilkka: Tuntemattomat sotilaat 1/16 | Huolehtiva isa vie poikansa sotaan Helsingin Sanomat . 6.12.2006. Viitattu 7.2.2024.
  11. ↑ a b Jatkosota-kronikka , s. 76. Atena, 1991, Helsinki.
  12. ↑ a b c d Teloitetut olivat korpraali Voitto Ahomaki ja sotamies Toivo Makela, molemmat naimattomia ja kotoisin Ilmajoelta Pohjanmaalta . Tapauksen ovat kuvanneet muun muassa kenraali Yrjo Keinonen muistelmateoksessaan Karkijoukkona Syvarille (1970) ja Jukka L. Makela teoksessaan Marokon Kauhu (1969). Malmberg, Ilkka: Tuntemattomat sotilaat , s. 110?111. Helsinki: Helsingin Sanomat, 2008. ISBN 978-952-5557-13-8
  13. ↑ a b Syrja 2004, s. 87?88.
  14. ↑ Zetterberg, Seppo (toim.): Suomen historian pikkujattilainen , s. 867?868. Helsinki: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14253-0
  15. ↑ Hiltunen, Jari Olavi: Tuntemattoman sotilaan synty, sisalto ja vastaanotto . Archive.org 4.6.2017. Viitattu 15.6.2017
  16. ↑ Helsingin Sanomat, 19.12.1954
  17. ↑ Antti Vesikko, Kansakunnan resonoivat muistot (pro gradu), s. 281
  18. ↑ Ilta-Sanomat 31.12.1954.
  19. ↑ Porvali, Seppo: Kari: tasavallan hovinarri , s. 73?74. Helsinki: Kustannusyhtio Revontuli, 1999. ISBN 952-5170-10-1 ? Kari Suomalaisen piirros Helsingin Sanomissa 30.1.1955.
  20. ↑ Kotimaa-lehti 10.12.1954.
  21. ↑ Syrja 2004, s. 371.
  22. ↑ Syrja 2004, s. 107
  23. ↑ Syrja 2004, s. 371?373.
  24. ↑ a b c Zetterberg (toim.), 1987, s. 868.
  25. ↑ Vapi: Linnan Vainosta kerrottua , s. 155.
  26. ↑ Helen, Olli: Tunnetko Tuntemattoman? , s. 12. Tampere: Kustannus Oy Aamulehti, 2005. ISBN 952-5601-00-5 .
  27. ↑ Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kaannostietokanta, ( Arkistoitu ? Internet Archive) viitattu 3.4.2015
  28. ↑ Majander, Antti: Nain kajahtaa Tuntemattoman sotilaan punakapinalaulu englanniksi ? klassikkokirjasta valmistui uusi kaannos hs.fi . 22.3.2015. Arkistoitu 9.4.2015. Viitattu 3.4.2015.
    Unknown Soldiers Penguin Classics. Arkistoitu 25.4.2015. Viitattu 27.4.2015. (englanniksi)
  29. ↑ Juri Nummelin: The new English translation of Linna's Unknown Soldiers Pulpetti: short reviews and articles . 9.5.2015. Viitattu 19.5.2015. (englanniksi)
  30. ↑ a b Tommi Melender: Miksi Vaino Linna on out ja Sofi Oksanen in. Image , 17.5.2015. Artikkelin verkkoversio . Viitattu 19.5.2015.
  31. ↑ Max Liu: Unknown Soldiers by Vaino Linna; trans. Liesl Yamaguchi, book review. The Independent , 7.5.2015. Artikkelin verkkoversio . Viitattu 19.5.2015. (englanniksi)
  32. ↑ Virtaranta 1993, s. 318.
  33. ↑ Leppanen, Veli-Pekka: Sotelokuva tarvitsee nyt miljoonia. Helsingin Sanomat 26.9.2014, s. B 4.
  34. ↑ Tuntematon sotilas -teaser trailer YouTube
  35. ↑ Helsingin Kaupunginteatterin arkisto hkt.fi .
  36. ↑ a b Hilkka Tienhaara: Tuntematon marssi myos nayttamolle . Tuntematon: Iltalehden erikoislehti, s. 62?65. Helsinki: Alma Media Suomi Oy, 2014.
  37. ↑ Mikkelin teatteri - Tuntematon sotilas mikkelinteatteri.fi . Viitattu 13.2.2019.
  38. ↑ Alikersantti Marko Siekkinen, Rokka laulaa taas. Ylen uutiset 19.1.2014

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Sihvonen, Jukka:  Idiootti ja samurai: Tuntematon sotilas elokuvana . Turku: Eetos, 2009. ISBN 978-952-99461-6-7 .
  • Helen, Olli:  Tunnetko Tuntemattoman? . Tampere: Kustannus Oy Aamulehti, 2005. ISBN 952-5601-00-5 .
  • Malmberg, Ilkka:  Tuntemattomat sotilaat . Helsinki: Helsingin Sanomat, 2008. ISBN 978-952-5557-13-8 .
  • Sarjanen, Petri:  Tuntematon Rokka . Revontuli, 2000. ISBN 952-5170-17-9 .
  • Palmunen, Einar:  Shemenskin?Pertjarven taistelut . Karisto, 1966.
  • Arnkil, Antti: Tuntematon Kariluoto. Niin & nain , 2003, nro 3, s. 2?11. Artikkelin verkkoversio .
  • Pylkas, Viljam ? Nuorvala, Kaarlo:  Rokka, Kertomus konekivaarimiehen sodasta . Pohjola ja Kumpp., 1955.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kansainvaliset
Kansalliset
Muut

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tuntematon_sotilas&oldid=22371798 ”