|
|
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin
tarkistettavissa olevia
lahteita ja merkitsemalla ne
ohjeen
mukaan.
|
Tournain keskustaa kuvattuna Beffroista.
Tournai
(
holl.
Doornik
,
saks.
Dornick
,
lat.
Tornacum
) on kaupunki
Belgian
lansiosassa
Vallonian
alueella. Se on
Hainaut’n provinssin
paakaupunki. Tournaissa on arviolta 69 471 asukasta (vuonna 2016) ja sen pinta-ala on 213,8 neliokilometria.
Useiden alueliitosten jalkeen Tournai on pinta-alaltaan Belgian suurin kunta. Nykyaan kaupungin pinta-alasta onkin maatalouden kaytossa noin kaksi kolmannesta. Kaupunki kuuluu Vallonian alueeseen, jonka kansantulo asukasta kohden oli vuonna 2000 vain 78,2 % viidentoista EU-maan keskimaaraisesta kansantulosta.
Roomalainen kaupunki
Tornacum
syntyi todennakoisesti muiden vastaavien kaupunkien tavoin sotilasleirin ymparille ensimmaisen vuosisadan aikana. Vuonna 1954 loydettiin kaivauksissa roomalaiselle sotilasleirille tyypillisen vallikaivannon jaaneita. Paikka oli myos maanteiden ja vesireittien risteyksessa ja lahella valtakunnan pohjoista rajaa.
Escautjoki
oli erinomaisen keskeinen liikennevayla jo varhaisina vuosisatoina kaupungin historiassa. Joen varrelta loytyneet muinaisjaannokset kertovat sen merkityksesta koko roomalaisvallan ajan.
Saalilaiset frankit tekivat kaupungista 400-luvun aikana pienen valtakuntansa paakaupungin. Jo 1600-luvulla kaivauksissa loydettiin frankkikuningas
Klodvigin
isan, kuningas
Kilderik I:n
, arvokkain esinein varustettu hauta, joka sijaitsee Escautjoen pohjoisrannalla. Seuraava suuri muutos kaupungin historiassa tapahtui 800-luvulla, kun se erotettiin maallisen vallan hallinnasta ja siita tuli suoraan frankkien kuninkaiden alaisuudessa toimiva piispallinen hallintolaani. Piispat sailyttivat hallinnassaan joen pohjoisen puolen ja 1000-luvulla
Flanderin
kreivit ottivat haltuunsa joen etelarannan ja tekivat siita herruusalueensa.
Kaupungin porvarit rakensivat ensimmaisen kaupunginmuurin 1100-luvun puolivalissa. Samalla piispa joutui luopumaan tuomiovallastaan. Asia sinetoitiin lopullisesti, kun Ranskan kuningas
Filip II Augustus
maarayksessaan asetti kaupungin suoraan kuninkaan vallan alaisuuteen. Lukuisten taistelujen ja erilaisten miehitysten jalkeen vuonna 1341 kaupunki sai hallintoonsa koko sille kuuluvan alueen ja tama alue yhteisesti kaupungille kuuluvat oikeudet. Tamankin jalkeen kaupunki menetti useaan otteeseen oikeutensa, saaden ne kuitenkin aina takaisin. Osasyyna tahan jatkuvaan muutoksen oli myos ylimman laaninherran vaihtuminen muun muassa
satavuotisen sodan
seurauksena.
Suuri ja pitkaaikainen muutos kaupungin asemassa tapahtui, kun keisari
Kaarle V
toukokuussa 1522 peruutti kaupungin kaikki erityisoikeudet ja ammattikuntien poliittiset oikeudet. Kaupunki palautui Ranskan hallintaan ja alueeseen 24. kesakuuta 1667. Kuitenkin jo vuonna 1709
Espanjan perimyssodan
myota
englantilais
-
hollantilaiset
joukot valtasivat kaupungin. Vuosien 1713 ja 1714 rauhoissa siita tehtiin
Itavallan
Alankomaihin kuuluva kaupunki. Tassa asemassa kaupunki oli aina
Ranskan vallankumoukseen
saakka.
Belgian
itsenaistyttya siita tuli osa Belgian kuningaskuntaa 1831.
Kaupunki oli 1900-luvun aikana kahdesti
saksalaisten
miehittama.
Ensimmaisen maailmansodan
loppuvaiheessa kaupungista muodostui taistelutanner ja lahtiessaan saksalaiset rajayttivat muun muassa lahes kaikki kaupungin sillat. Kaupungin talous joutui vahinkojen takia vaikeuksiin useiksi vuosiksi.
Toisessa maailmansodassa
saksalaiset pommittivat kaupunkia 16.?20. toukokuuta 1940 ja saivat aikaan merkittavaa tuhoa seka ihmishenkien etta aineellisten arvojen suhteen.
Kaupungin taloudellisen vaurauden perusta varhaisina vaiheina oli kaupungin alla oleva hiekkakiviesiintyma. Kivea on voitu kayttaa seka rakennuskivena, etta laastin raaka-aineena. Ensimmaiset kalkkikiven louhinnat ovat todistettavasti ensimmaisen vuosisadan ajalta, ja ovat olleet nykyisen katedraalin paikalla. Kaivausloydoissa on noussut esille merkittava maaran kiven louhimiseen ja sen kasittelyyn liittyva aineistoa. Kivilouhoksia hyodynnettiin tehokkaasti aina 1000-luvulle asti ja uudelleen pienen tauon jalkeen 1100-luvulta 1300-luvulle.
Keskiajan jalkipuolisko merkitsi kaupungille myos vahvan kasiteollisuuden syntya, kuten niin monille muillekin nykyisen Belgian alueen keskiaikaisille kaupungeille. Tournain markkinat vetivat puoleensa vakea jopa Saksasta, Englannista ja tietenkin lahialueelta. Syyna tahan oli erittain lempea verokohtelu niin myyjille kuin ostajillekin. Kaupunki liittyi myos osaksi
Hansa
-kauppayhteison Lontoon konttoria.
Kuitenkin 1300-luvun lopulla satavuotisen sodan vaikutukset aiheuttivat taloudellisen taantuman ja suuria taloudellisia ongelmia. Kun tahan liittyi viela vaatimuksia demokraattisemmasta kaupungin hallinnosta, voimakkaasti mustan surman ja nalan seurauksena vahentynyt vaesto, Bryggen kaupungin sataman rappeutuminen ja verkateollisuuden suuret ongelmat, selvisi kaupunki tulevaisuuteen vain vaivoin. Kuitenkin 1400-luvulla seinavaatteiden kudonta kohensi kaupungin taloudellista tilaa.
Vasta Ranskan
Ludvig XIV
:n aikana rakennustoiminta kaupungissa elpyi. Kuningas oli paattanyt tehda siita valtakuntansa pohjoisen osan suurimman kaupungin. Han rakennutti uuden linnoituksen, uudenaikaisti kaupungin muurit linnoitusarkkitehti
Vaubanin
johdolla seka kanavoi ja ruoppasi Escaut-joen. Tama taloudellinen kehitys kuitenkin pysahtyi, kun kaupunki 1700-luvulla siirtyi osaksi Itavallan-Alankomaita. Joskin vuosisadan loppupuolella taloutta yritettiin uudelleen heratella toimimaan perustamalla uutta teollisuutta. Taman seurauksena uuden vuosisadan, 1800-luvun lahestyessa kaupungin monipuolinen tekstiiliteollisuus tyollisti noin 3 000 henkiloa. Lisaksi kaupungissa toimivat 11 kalkinpolttouunia antoivat tyota noin 600 tyontekijalle.
1800-luvun teollinen rakennemuutos vaikutti voimakkaasti myos Tournain kaupunkiin, silla koko uudesta Belgiasta tuli Euroopan mantereen teollistunein valtio. Uudet teollisuusalat antoivat voimaa kaupungin nopealle kasvulle.
Tournain kaupunki elaa tietenkin paljon pitkasta ja monipuolisesta historiastaan, mutta matkailu ei voi yllapitaa nykyaikaista palvelutasoa ja siksi kaupunki yrittaa jalleen kerran selvita suuresta rakennemuutoksesta ja kehittya nykyaikaiseksi palvelujen ja uudenlaisen teollisuuden keskukseksi keskella Eurooppaa.
Vuoden 2016 alussa kaupungissa oli lahes 70 000 asukasta.
[1]
Tournain Notre-Damen katedraali auringonpaisteessa
Tournain Notre-Damen katedraali on useiden asiantuntijoiden mukaan yksi kristillisen kirkon kauneimpia rakennustaiteellisia saavutuksia. Sen paikalla on ollut lukuisa edeltajia, joista ensimmainen pystytettiin heti kristinuskon tultua alueelle.
Nykyinen kirkkorakennus koostuu 1100-luvulla rakennetuista romaanisen tyylin mukaisista laivasta ja poikkilaivasta, ja goottilaiseen tyyliin 1200-luvulla rakennetusta kirkon kuorista. Kirkon keskiosaa korostaa viisi ylhaista kellotornia. Paasisaankaynti julkisivulla on rakennettu 1300-luvulla ja koristeltu eri aikakausien kuvapatsailla. Siina olevat Profeettain patsaat tekivat alueen kivenhakkaajat 1300-luvulla. Kahden oven valiin on sijoitettu kirkon suojelijan
Neitsyt Marian
patsas. Kirkossa kunnioitetaan Mariaa erityisesti sairaiden Mariana.
Kirkossa olevat lasimaalaukset 1500-luvulta kertovat muun muassa
Sigesbert
(525?575) ja
Chilperic
(523?584) -veljeskuninkaiden elamasta seka keskinaisesta valtataistelusta (hyvin yleista merovingihallitsijoiden keskuudessa), seka Tournain ja
Noyonin
hiippakuntien erosta vuonna 1146.
Kirkon
kuori
, joka siis rakennettiin 1200-luvulla, on samalla paikalla kuin aiemmin paikalla ollut roomalainen temppeli, joka kuitenkin tuhottiin melko pian valmistumisensa jalkeen. Seka kirkon kuori, etta sita ymparoivat kappelit on koristeltu eri aikojen veistoksilla ja maalauksilla. Katedraalin taidekokoelmiin kuuluukin lukuisia merkittavia taideteoksia, kuin myos erilaisia esineita pyhainjaannosten sailyttamiseksi.
Kaupungin erasta vaurauden perustaa kuvataan lasimaalauksessa, joka esittaa kaupungin erityista oikeutta kerata vero kaikilta Escaut-joen ylittajilta.
Katedraali on
Unescon maailmanperintoluettelossa
vuodesta 2000.
[2]
Tournain beffroi (Kellotorni)
Beffroi
on nykyisen Belgian alueelle tyypillinen keskiaikainen rakennus. Kaupungin porvarit rakensivat oman varallisuutensa ja itsemaaraamisoikeutensa symboliksi korkeita kellotorneja, joiden nayttama aika tahditti toimintoja koko kaupungissa. Samalla koko kaupungin alueelle saatiin noudatettavaksi yksi yhteinen aika, joka helpotti muun muassa tyolaisten toiden aloittamista ja lopettamista.
Tournain beffroin historia alkaa vuodesta 1188, kun Ranskan kuningas Filip II Augustus halusi saada itselleen liittolaisen taisteluunsa
Flanderin
kreivia vastaan, joten han anoi kaupunkilaisille lupakirjan soittokellon hankintaan. Eras lupakirjan ehdoista oli, etta kello oli sijoitettava sille sopivaan paikkaan, silla aiemmin kellot ja niiden kaytto olivat olleet vain papiston ja aateliston erioikeus. Taman ehdon perusteella paatettiin rakentaa erillinen kellotorni (kellotapuli), josta tuli kunnallisen vapauden symboli.
Vuoteen 1294 saakka kellotornin korkeus ei ylittanyt 30 metria, jolloin sita jouduttiin korottamaan. Syyna oli aivan lahelle rakennetun katedraalin uusi goottilainen keskilaiva. Kaupungin turvallisuuden tahden (tulipalot, vihollisen lahestyminen jne.) uuden kirkkorakenteenkin yli oli nahtava. Vuosina 1392?1400 kellotorni jouduttiin korjauttamaan tulipalon aiheuttamien vahinkojen takia. Samalla valettiin torniin uudet kellot ja niista tuli entista enemman tiedottamiseen valmistetut. Rakennus sai myos uusia koristeita, jotka kertoivat rakennuksen toisesta siviilitehtavasta. Kellotorni toimi samalla kaupungin vankilana.
Seuraavina vuosisatoina beffroin ulkoasu muuttui vain vahan, mutta vuonna 1844 kaupunki paatti restauroida tornin ja rakennusarkkitehdiksi valittiin
Bruno Renard
. Tama ei eparoinyt muuttaa tornin ulkoasua vastaamaan paremmin omia nakemyksiaan keskiaikaisesta goottilaisesta arkkitehtuurista.
Vuonna 1992 beffroi suljettiin uudelleen restaurointitoiden tahden ja se avattiin uudelleen yleisolle vuonna 2003. Nain on mahdollista nousta taas tornin 257 askelmaa ja ihailla tornista avautuvaa mahtavaa nakoalaa. Tornin saleissa on esilla sen historiaa, sen eri rooleja yhteisossaan, sen symboleja ja sen kelloja. Beffroi on Belgian 29 muun vastaavanlaisen beffroin kanssa ollut vuodesta 1999 lahtien Unescon maailmanperintaluettelossa, sen kaikkein vanhimpana beffroina.
[3]