Tornitalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Asuintornitaloryhma Hongkongissa .
Cirrus eli Vuosaaren tornitalo Helsingissa on ollut vuosina 2006-2013 Suomen korkein tornitalo.

Tornitalo on kerrostalo , jolla on useimmiten enemman korkeutta kuin leveytta. Tornitalolle ei ole olemassa mitaan tasmallista maaritelmaa, mutta usein tornitaloiksi kuitenkin maaritellaan ne rakennukset , joissa on vahintaan 12 kerrosta tai korkeutta vahintaan 35 metria. [1] Emporiksen maaritelman mukaan yli 100 metria korkeita rakennuksia nimitetaan pilvenpiirtajiksi . [2]

Suomessa kuten muissa Pohjoismaissa tornitaloksi luokitellaan paasaantoisesti rakennus, jossa on vahintaan 12 kerrosta tai korkeutta yli 35 metria. [3] Vuonna 2005 tornitaloja oli Suomessa noin 50, ja tuolloin korkein oli vuonna 2006 Helsingin Vuosaareen valmistunut Cirrus eli Vuosaaren tornitalo, jossa on 26 kerrosta ja korkeutta 87,5 metria. [4] Vuonna 2015 Suomen korkein tornitalo on Tampereella sijaitseva Hotelli Torni Tampere , jonka korkeus on 88,5 metria ja jossa on 25 kerrosta. [5] Helsinkiin on rakenteilla tai suunnitteilla viela korkeampiakin rakennuksia. SRV rakentaa Helsingin Kalasatamaan Redi-tornitaloalueen, jonka korkein rakennus tulee olemaan 131,7 metria korkea. [6] Helsingin Keski- Pasilaan puolestaan suunnitellaan 156-metrista tornitaloa. [5]

Asumisturvallisuus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Poikkeuksellisen suuri huomio kohdistuu paloturvallisuuteen. Mita korkeammalle rakennetaan, sita kovemmiksi rakennustekniset turvallisuusvaatimukset kasvavat. Asuntopalo ei edellyta evakuointia. Jos korkea rakennus on evakuoitava, se on turvallisempaa kuin matalassa: hissit ja porrashuoneet on palo- ja savueristetty, hisseja voidaan kayttaa ja jokaisesta asunnosta paasee ulos kahta eri reittia. [7] [8]

Erityisen tarkeita ovat tuulimallinnus ja tuulitunnelikokeet. Niilla tuulikuorman todelliset vaikutukset, kuten paikalliset kuormitushuiput, voidaan minimoida ja rakennuksen geometria valita tarkoituksenmukaiseksi. Lisaksi julkisivujen vedenpitavyys varmistetaan kokeellisesti. Auringonvalo ja erilaiset aanilahteet seka niiden aiheuttamat heijastukset on syyta mallintaa ja simuloida. Rakennuksen kayttoon ja huoltoon liittyvat seikat, kuten puhdistuksen ja korjauksen erityisvaatimukset, on huomioitava jo suunnittelu- ja toteutusvaiheissa. [9]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tornitalo .

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. Standards, ( Arkistoitu ? Internet Archive) Emporis.com
  2. Skycraper, Emporis.com
  3. Yla-Anttila, Kimmo & Moisala, Antti: ”1. Korkea rakentaminen”,  Korkean rakentamisen selvitys Tampereen keskusta-alueella , s. 8?9. Tampere: Tampereen kaupunki, 30.10.2012. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 6.9.2020).
  4. Sirkka Saarinen: Suomessa tornitalo-statuksen saa yli 12-kerroksella. Betoni-lehti , 2005, nro 4, s. 46 ja 47. Betoniteollisuus ry. Artikkelin verkkoversio (pdf) . Viitattu 16.2.2012.
  5. a b Ville Eloranta: Suomen uudet tornitalot rikkovat korkeusennatyksia Helsingin Sanomat . 27.2.2015. Arkistoitu . Viitattu 8.4.2015.
  6. REDI.fi sivusto SRV Rakennus Oy.
  7. Pelastusalan ammattilaiset: Korkeat rakennukset paloturvallisia Hs.fi . Arkistoitu .
  8. Richard W. Bukowski: Protected Elevators For Egress And Access During Fires In Tall Buildings fire.nist.gov .
  9. Korkean rakentamisen rakentamistapaohje Rakennustieto.fi . Arkistoitu 2.1.2014.
Tama arkkitehtuuriin liittyva artikkeli on tynka . Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.