Tata artikkelia tai sen osaa on pyydetty paivitettavaksi, koska sen sisalto on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla . Tarkennus: 1.1.2016 astui uusi tilintarkastuslaki voimaan ja uudet tutkinnot.

Tilintarkastaja tarkastaa yrityksen tai muun kirjanpitovelvollisen tilinpaatoksen , kirjanpidon ja hallinnon seka antaa siita tilintarkastuslaissa tai muualla lainsaadannossa edellytetyt raportit, esimerkiksi tilintarkastuskertomuksen yhtiokokoukselle tai vastaavalle. Tilintarkastaja voi raportoida myos muista asioista, kuten antaa osakeyhtiolaissa saadettyja lausuntoja tietyista yhtiotapahtumista. Tilintarkastaja on valittava muun muassa avoimiin yhtioihin ja kommandiittiyhtioihin , osakeyhtioihin , asunto-osakeyhtioihin ja saatioihin . Pienet yhtiot on kuitenkin vapautettu tilintarkastajan valitsemisvelvollisuudesta.

Osakeyhtiossa tilintarkastajat valitsee yhtiokokous , jossa ovat edustettuina yhtion osakkaat . Yhdistyksessa valinnan tekee yhdistyksen kokous eli vuosikokous, jossa yhdistyksen jasenet ovat lasna. Tilintarkastajan on kuitenkin taytettava tietyt riippumattomuussaannokset, silla esimerkiksi hallituksen jasen ei voi toimia tilintarkastajana. Suurempien yhteisojen osalta edellytetaan tiettyja maaria tietyt patevyysvaatimukset tayttavia tilintarkastajia. Mikali valitaan vain yksi tilintarkastaja eika valittu ole auktorisoitu tilintarkastusyhteiso , on aina valittava ainakin yksi varatilintarkastaja .

Tilintarkastajan tehtavat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tilintarkastajat tarkastavat kirjanpitoa ja hallintoelinten toimintaa tilikauden aikana ja sen paatyttya seka tilinpaatoksen. Tilintarkastajat antavat yhtiokokoukselle tilintarkastuskertomuksen , jossa he kertovat tekemastaan tarkastuksesta ja sen tuloksista. Jos kaikki on ollut tilintarkastajien mielesta kunnossa, he esittavat kokoukselle tilinpaatoksen vahvistamista ja vastuuvapauden myontamista tarkastetun tilikauden osalta hallintoelimille, esimerkiksi hallitukselle ja toimitusjohtajalle .

Tilintarkastajan pitaa lain mukaan antaa yhteison kokoukselle tilintarkastuskertomus. Siina pitaa vahintaankin olla lausunto seuraavista asioista:

• Onko tilinpaatos laadittu kirjanpitolain ja tilinpaatoksen laatimista koskevien muiden saannosten ja maaraysten mukaisesti
• Antaako tilinpaatos kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittavat tiedot yhteison tai saation toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta
• Tilinpaatoksen vahvistamisesta
• Tuloksen kasittelysta hallituksen tai muun vastaavan toimielimen esittamalla tavalla
• Vastuuvapaudesta.

Mikali joissain naista asioista ilmenee tilintarkastajan mielesta ongelmia, pitaa niista myos mainita tilintarkastuskertomuksessa. Taman lisaksi tilintarkastaja voi antaa muita lausuntoja itse yhtion johdolle, esimerkiksi niin tilintarkastuspoytakirjassa . Siina voidaan ottaa kantaa pienempiin virheisiin, piileviin riskeihin tai muihin asioihin, joita tilintarkastaja katsoo aiheelliseksi mainita. Tilintarkastuspoytakirja ei ole julkinen asiakirja kuten tilintarkastuskertomus, ja sen tarkoituksena onkin lahinna ohjeistaa yhteison hallintoa.

Tilintarkastajalla on oikeus olla lasna ja kayttaa puheoikeuttaan kaikissa yhteison kokouksissa, joissa kasitellaan hanen tehtaviinsa liittyvia asioita. Tilintarkastajalla on velvollisuus olla lasna, mikali kokouksessa kasiteltavat asiat ovat luonteeltaan sellaisia, etta tilintarkastajan lasnaolo on tarpeellinen.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja vastuu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tilintarkastuksen keskeinen lahtokohta on tilintarkastajan riippumattomuus tarkastettavasta kohteesta. Tilintarkastajana ei voi luonnollisestikaan toimia kukaan yhteison tyontekija tai luottamustehtavassa oleva, eika myoskaan liike- tai velkasuhteessa yhteisoon oleva henkilo. Tilintarkastajana ei voi myoskaan toimia edella mainittujen henkiloiden lahisukulainen.

Tilintarkastajalla on oikeus saada tarkastuskohteelta ne tiedot, jotka tarkastuksen suorittamisen kannalta ovat tarpeen. Koska tilintarkastajalla on oikeus (ja velvollisuus) saada kasiinsa kaikki tarkastuksessa tarvittavat tositteet ja asiakirjat seka osallistua tarkastuskohteen kokouksiin, on myos luonnollista, etta tilintarkastajaa sitoo ankara vaitiolovelvollisuus .

Kun tilintarkastaja on antanut vakiomuotoisen eli puhtaan tilintarkastuskertomuksen, on han myos omalta osaltaan vastuussa tarkastettujen tietojen oikeellisuudesta. Kaytannossa tilintarkastajan on lahes mahdotonta huomata virheita tai ongelmia, jos hallinto tietoisesti harhauttaa tarkastajaa esimerkiksi vaarentamalla tositteita. Yleensa tilintarkastaja ei myoskaan joudu tallaisista ongelmista vastuuseen. Lahihistoria on kuitenkin osoittanut, etta tilintarkastaja voi myos naissa tilanteissa joutua vastuuseen, mikali ongelmat olisi pitanyt huomata muista merkeista. Esimerkiksi Toolon Matkatoimiston konkurssitapauksessa tilintarkastajat katsottiin osavastuullisiksi, silla vaikka heilta ei edellytetty vaarennosten huomaamista, olisi heidan pitanyt havaita yhtion vahavaraisuus muista tunnusmerkeista.

Hyvaksytty tilintarkastaja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tilintarkastajien patevyystasoa osoittavat lyhenteet KHT (suorittanut KHT-erikoistumistutkinnon), JHT (suorittanut JHT-erikoistumistutkinnon) ja tilintarkastajan ammattitutkinto HT . Vuodesta 2024 alkaen tilintarkastuksen ammattitutkinnon suorittanut henkilo on voinut erikoistua kestavyysraportointitarkastajaksi ( KRT ). Tunnuksien kayttajat ovat suorittaneet Patentti- ja rekisterihallituksen ^[1] tilintarkastusvalvonnan jarjestaman tilintarkastajan ammattitutkinnon. Aiemmin naista tutkinnoista vastasi Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta, milta ajalta periytyvat myos nykyisin kaytossa olevat tutkintonimikkeet. KHT tarkoitti Keskuskauppakamarin ja HT kauppakamarin hyvaksymaa eli auktorisoimaa tilintarkastajaa.

KHT-tutkinnon tehtavat liittyvat teoreettisen tiedon soveltamisvalmiuksiin vaativissa tilintarkastustehtavissa yleisen edun kannalta merkittavissa yhteisoissa, kuten porssiyhtioissa. JHT-tutkinnon tehtavat keskittyvat julkishallinnon tilintarkastukseen. Tilintarkastusalan perustutkinnon eli HT-tutkinnon tehtavat liittyvat teoreettisen tiedon soveltamisvalmiuksiin ammattimaisissa tilintarkastustehtavissa.

Tilintarkastajana voi toimia myos hyvaksytty tilintarkastusyhteiso . Tallaisen yhteison, joka voi olla henkilo- tai osakeyhtio, osakkaiden, hallinnon jasenten seka toimitus- ja varatoimitusjohtajan tulee olla hyvaksyttyja tilintarkastajia.

Tilintarkastajaa voi avustaa tyossaan henkilo, joka ei ole hyvaksytty tilintarkastajaksi. Vastuu tilintarkastustyosta on kuitenkin viime kadessa tehtavaan valitulla, auktorisoidulla tilintarkastajalla. Tilintarkastajaa avustaa usein tilintarkastusyhteison muut tyontekijat, jotka hankkivat kokemusta hankkiakseen myohemmin auktorisoinnin. Suurten yhteisojen tilintarkastukset ovat myos tyomaaraltaan niin suuria, etta tilintarkastuksen menestyksekas suorittaminen edellyttaa tilintarkastajaa avustavan tiimin kokoamista. Tarkastustiimiin saattaa kuulua myos muiden alojen erikoisasiantuntijoita, kuten veroasiantuntijoita, tietojarjestelmatarkastajia, data-analyytikkoja ja aktuaareja.

Toiminnantarkastaja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Toiminnantarkastus on Suomessa asunto-osakeyhtioissa ja rekisteroidyissa yhdistyksissa vuodesta 2010 alkaen kaytossa oleva yhteison talouden ja hallinnon tarkastusmenetelma, joka on korvannut entisen maallikkotilintarkastajien suorittaman ei-ammattimaisen tilintarkastuksen. Tallaisen maallikkotarkastajan uusi nimitys on toiminnantarkastaja . Toiminnantarkastaja voi siis myos toimia henkilo, jolla ei ole auktorisointia HT-tilintarkastajaksi.

Kokonaan vapautettu tilintarkastusvelvollisuudesta on sellainen yhteiso, jossa seka paattyneella etta sita valittomasti edeltaneella tilikaudella on tayttynyt enintaan yhta poikkeusta lukuun ottamatta seuraavat edellytykset:

1. Taseen loppusumma on alle 100 000 euroa;
2. Liikevaihto tai sita vastaava tuotto on alle 200 000 euroa, tai
3. Palveluksessa on korkeintaan 3 henkiloa.
4. Lisaksi asunto-osakeyhtiolain mukaisissa yhtioissa edellytetaan, etta huoneistoja on korkeintaan 30.

Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisossa, jonka paaasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssa tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa.

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Tilintarkastusvalvonta Patentti- ja rekisterihallitus