Tiara
on hieman
kruunua
muistuttava paassa pidettava koriste. Se on nykyisin yleensa naisten kayttama, otsalle tai hiusten paalle sijoitettu puolikruunu, jollaista voidaan kutsua myos
diadeemiksi
.
Tiara on vanha
paavillinen
tunnus, joka kuului vuosisatojen ajan paavien ja
Pyhan Istuimen
tunnuksiin. Sen juuret ovat
antiikin maailmassa
ja alun perin se oli valkeasta kankaasta valmisettu paahine. Tiaran alkuperainen nimi oli ”camelaucum” (
m.kreik.
kamelavkion
), joka saattaa olla peraisin
Syyriasta
. Paavit kantoivat 500?600-luvuilta lahtien tiaraa vain ”maallisena” paahineenaan, ja pitivat
liturgian
aikana aina piispan
mitraa
eli
hiippaa
. Tiara alkoi muistuttaa kruunua kuitenkin vasta
myohaiskeskiajalla
.
Viimeinen tiaraa kayttanyt paavi oli
Paavali VI
, joka lopulta luopui koristeen kaytosta 1960-luvulla. Sen jalkeen paavit eivat ole enaa kayttaneet paavillista tiaraa paahineenaan, mutta siita huolimatta tiara sailyi paavin ja Pyhan Istuimen tunnuksena,
Pietarin avainten
ohella. Paavi
Benedictus XVI
kuitenkin luopui tiarasta omana tunnuksenaan, ja kaytti sen sijaan vaakunassaan piispanmitraa.
Kuninkaalliset
ovat kautta aikojen kayttaneet tunnusmerkkeinaan kruunua ja tiaraa, ja yha nykyaankin kuninkaalliset juhlivat suurissa tilaisuuksissa yleensa kayttaen joko kruunua tai tiaraa. Esimerkiksi
Ruotsin
Prinsessa Madeleinen
hiuksille on kiinnitetty useimmiten juuri kruunu tai tiara.
Suomessa perinteisen pukeutumisetiketin mukaan tavalliset kansalaiset voivat kayttaa kello 18:n jalkeen alkavissa suurissa
iltapukujuhlissa
(esimerkiksi
itsenaisyyspaivan vastaanotto
Presidentinlinnassa
) kampauksien koristeena pienia
cocktail
-hattuja tai hiuskoristeita. Pienta tiaraa voi siis hyvin kayttaa hiuskoristeena suurissa juhlissa kuninkaallisten tapaan.
Haissa
morsian
voi kayttaa asuaan taydentavana koristeena hiuksissaan morsiuskruunua tai tiaraa. Tiaran kaytto haaasusteena onkin nykyisin hyvin yleista, ja morsiuskruunun kaytto on harvinaistunut.
Naisten
kauneuskilpailuissa
tiaraa kaytetaan yleisesti kilpailun voittajan ja niin sanottujen perintoprinsessojen koristeena.
Kirjoitusasut
tiara
ja
tiaara
ovat kumpikin hyvaksyttyja. Suomen kielen sanakirjoissa on vanhastaan esiintynyt vain muoto
tiaara
, mutta nykyaan lyhyempi kirjoitusasu on kaytossa yleisin.
Tiara
otettiin mukaan
Kielitoimiston sanakirjaan
vuonna 2012, ja se esitetaan nyt rinnakkain
tiaara
-muodon kanssa.
[1]
- ↑
Gronros, Eija-Riitta: Mita uutta Kielitoimiston sanakirjassa?.
Kielikello
, 2012, nro 1, s. 4?6.