Rooman valtakunta
Osa historian artikkelisarjaa Rooman valtakunnan hallinto
Ajanjaksot
Rooman kuningaskunta 753 eaa. ? 510 eaa. Rooman tasavalta 510 eaa. ? 27 eaa. Rooman keisarikunta 27 eaa. ? 476 jaa.
Lansi-Rooma 330 ? 476	Ita-Rooma 330 ? 1453 Trebizond 1204 ? 1461 Theodoro 1204 ? 1475
Virkamiehet
Konsuli Preettori Prokonsuli Propreettori	Ediili Kvestori Tribuuni Kensori
Poikkeusvirat
Diktaattori Magister equitum Sotatribuuni-konsuli	Kuningas Triumviraatti Decemviri
Tribunicia potestas
Arvonimet
Keisari
Legaatti Dux Officium Prefekti Vicarius Vigintisexviri	Liktori Magister militum Imperaattori Princeps senatus Pontifex maximus Tetrarkki
Instituutiot ja lait
Rooman senaatti Cursus honorum Rooman kansankokoukset	Rooman laki Rooman kansalaisuus Imperium

Tetrarkia ( m.kreik. τετραρχ?α ) tarkoittaa jarjestelmaa, jossa nelja henkiloa hallitsevat yhdessa. Tetrarkialla tarkoitetaan erityisesti Rooman keisari Diocletianuksen vuonna 293 perustamaa jarjestelmaa. Tetrarkia perustui siihen, etta valtakunta jaettiin kahden keisarin valilla, ja kumpikin hallitsi omaa valtakunnan puolikasta. Kumpikin keisari valitsi taas itselleen apukeisarin, jolla oli arvonimi caesar . Vanhempien keisarien arvonimi oli augustus . Apukeisareista oli maara tulla keisarien seuraajia, kun he luopuivat vallastaan.

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Diocletianuksen mielesta Rooman valtakunnan johtaminen oli kaynyt mahdottomaksi tehtavaksi yhdelle miehelle. Vuoden 285 heinakuussa Diocletianus adoptoi illyrialaisen Maximianuksen ja nimitti taman caesariksi . Maximianus sai hallittavakseen valtakunnan lansiosan ja Illyrian lansipuolisen rajan puolustaminen. Diocletianus otti omalle vastuulleen vaarallisemman itarajan. Diocletianus loi myos itselleen ja Maximianukselle jumalalliset taustat. Maximianuksen esi-isaksi han teki Herakleen ja omaksi itsensa paajumala Juppiterin . Kun eras Carausius julisti itsensa keisariksi vuonna 286 Britanniassa, korotti Diocletianus Maximianuksen augustukseksi eli saman arvoiseksi itsensa rinnalle. Kummallakin keisarilla oli omat hovinsa, armeijansa ja byrokratiansa. Kummallakin oli myos oma pretoriaaniprefekti, joka toimi heidan lahimpana apulaisenaan. ^[1]

1. maaliskuuta 293 Diocletianus jatkoi uudistuksiaan. Kummallekin augustukselle nimitettiin oma apukeisarinsa, jonka titteliksi tuli caesar . Diocletianus valitsi apukeisarikseen entisen pretoriaaniprefektinsa Galeriuksen , joka hankin oli Diocletianuksen ja Maximianuksen tapaan illyrialainen. Galerius sai aluksi vastuulleen Syyrian ja Egyptin puolustamisen persialaisia vastaan. Maximianuksen nuoremmaksi kumppaniksi nimitettiin Konstantinus Suuren isa Constantius , joka sai hallittavakseen Gallian ja Britannian. Kummatkin augustukset adoptoivat myos apukeisarinsa ja tekivat heista kruununperillisensa. Galerius erosi vaimostaan ja meni naimisiin Diocletianuksen tyttaren Valerian kanssa. Samoin Constantius otti uudeksi vaimokseen Maximianuksen tyttaren Theodoran ja erosi entisesta vaimostaan Helenasta . Kummallakin caesarilla oli oma hovinsa ja pretoriaaniprefektinsa, mika vain entisestaan kasvatti valtakunnan byrokratiaa. ^[2]

Rooma ei enaa ollut keisarien asuinpaikka vaan he perustivat omat paakaupunkinsa lahemmas valtakunnan rajoja, jossa heita tarvittiin.

• Diocletianus hallitsi Vahan-Aasian Nikomedeiasta kasin, lahella Balkania ja Persian rajaa.
• Galerius hallitsi Sirmiumista , joka sijaitsi Balkanilla lahella Tonavaa .
• Maximianus hallitsi Mediolanumista (nykyinen Milano ).
• Constantius Chlorus hallitsi Augusta Treverorumista kasin, Reinin lahettyvilla.

Vuonna 305 Diocletianus erosi 20 vuoden hallituskauden jalkeen. Myos Maximianus erosi virastaan samaan aikaan ja Galerius ja Constantius nousivat samalla valtakunnan uusiksi augustuksiksi. Uusiksi caesareiksi valittiin Maximinus ja Severus .

Toinen tetrarkia ei kuitenkaan toiminut kauan. Kun Constantius kuoli vuonna 306 , julistivat hanen sotilaansa hanen poikansa Konstantinuksen augustukseksi. Galerius nimitti kuitenkin Severuksen augustukseksi. Samalla Maximianuksen poika Maxentius kukisti Severuksen ja pakotti taman eroamaan. Maxentius julistautui augustukseksi isansa Maximianuksen kanssa. Vuonna 308 augustuksia olikin jo nelja, Galerius, Maxentius, Maximianus ja Konstantinus.

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Warren Treadgold:  A History of the Byzantine State and Society . Standford University Press, 1997. ISBN 0-8047-2630-2 .

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]