Telia Finland Oyj
Tunnuslause	Loyda uusi yhteys
Yritysmuoto	julkinen osakeyhtio
Perustettu	1998
Toimitusjohtaja	Heli Partanen [1]
Kotipaikka	Helsinki , Suomi
Toiminta-alue	Suomi
Toimiala	telekommunikaatio
Liikevaihto	1 299 milj. € (2016)
Henkilosto	2 916 (2016 [2] )
Emoyhtio	Telia Company
Kotisivu	www .telia .fi
Infobox OK Virheellinen NIMI-arvo

Telia Finland Oyj (vuoteen 2003 Sonera Oyj , vuoteen 2017 TeliaSonera Finland Oyj ) on Telia Company -konsernin Suomen maayhtio.

Yhtion historia ulottuu vuoteen 1917 asti, jolloin perustettiin valtion Lennatinlaitos , Venajan keisarikunnan hallinnoima Lennatinlaitos oli toiminut Suomessa jo vuodesta 1855. Vuonna 1927 lennatinlaitos yhdistettiin Postiin. Vuonna 1981 Posti- ja lennatinlaitoksen nimi muuttui Posti- ja telelaitokseksi. Vuonna 1990 tuolloinen Posti- ja telelaitos muutettiin valtion liikelaitokseksi , jonka taloudenpito siirrettiin ulos valtion tulo- ja menoarviosta.

Posti- ja telelaitos hallinnoi Suomen kauko- ja ulkomaanpuhelujen valittamista aina vuoteen 1992 saakka, jolloin valtioneuvosto alkoi myontaa muille telealan toimijoille toimilupia. Ahon hallitus teki myos syyskuussa 1992 periaatepaatoksen PTL:n yhtioittamisesta. Samana vuonna Posti- ja telelaitos avasi myos GSM-verkkonsa.

Posti- ja telelaitos yhtioitettiin vuoden 1993 joulukuussa Suomen PT Oy:ksi ^[3] , jolloin sen liiketoiminta jaettiin kahteen yritykseen; Suomen Posti Oy ja Telecom Finland Oy. Saman vuoden aikana kauko- ja ulkomaanpuheluliikenne avattiin kilpailulle Suomessa. Samaan aikaan yhtioittamisen seurauksena yhtion henkilostoa vahennettiin ns. "rankalla kadella" noin 3 000 henkilolla, jotta yritys saataisiin kilpailukykyiseksi.

Vuoden 1993 joulukuusta huhtikuuhun 1998 yhtio toimi nimella Telecom Finland Oy (Tele).

Vuonna 1997 Lipposen I hallitus hyvaksyi Telecom Finland Oy:n osittaisen yksityistamisen ja taman yhteydessa huhtikuussa 1998 yhtion nimeksi tuli Sonera Oy. Heinakuussa 1998 Postia ja Telea hallinnoiva Suomen PT Oy lakkautettiin ja viimeinenkin kytkos Postilaitokseen havisi. Soneraa hallinnoivaksi emayhtioksi synnytettiin Sonera-Yhtyma Oyj. Vuonna 1999 Sonera Oy:sta tuli Sonera Oyj. Samaisen vuoden marraskuussa yhtio listautui Helsingin porssiin valtioneuvoston myytya yhtion osakkeista 22,2 prosenttia 7 miljardilla markalla ^[4] . Osakejarjestelyihin liittyvan luottamuspulan vuoksi Soneran hallitus vapautti yhtion toimitusjohtajan Pekka Vennamon (SMP) johtajuudestaan. ^[5] Liikenneministeri Matti Aura halusi ottaa vastuun asiasta ja pyysi eroa valtioneuvoston jasenyydesta tammikuussa 1999. ^[5] Vennamon mukaan syyllinen potkuihin oli Merita-pankki, joka jostain syysta jatti merkitsematta sisapiirirekisteriin Vennamon osakkeiden myynnin tyttarilleen ^[6] seka ministerion virkamies, joka oli lehtihaastattelussa sanonut, etta Soneran johtoa suosittiin osakemyynnissa. ^[7]

Valtio vahensi kahdessa osassa seuraavina vuosina edelleen omistusta yhtiostaan aina 52,8 prosenttiin asti. ^[8] Valtio tienasi Soneran yksityistamisella kaikkiaan 40 miljardia markkaa. ^[9] Vuoden 1999 kauppojen yhteydessa yhtio listautui myos yhdysvaltalaiseen NASDAQ -teknologiaporssiin.

Sonera laajensi toimintaansa aggressiivisesti Kaj-Erik Relanderin johdolla. Yhtio pyrki nostamaan porssikurssinsa todella korkealle, jotta se voitaisiin myyda ulkomaille hyvaan hintaan. Silloin Soneran johtajat olisivat optioiden avulla tulleet miljonaareiksi. Relanderin johdolla Sonera teki uhkarohkeita riskisijoituksia. Aluksi kurssi saatiinkin rajuun nousuun. ^[9] Helsingin Sanomien taloustoimittaja Jyri Raivio varoitteli jo Vennamon osakekauppakohun yhteydessa kuplasta: vaikka Soneran liikevaihto oli viime ajat kasvanut 20 prosentin vauhtia ja kannattavuus lahes yhta vauhdikkaasti, kannykkabuumi ei voi kasvaa loputtomiin: jo viime elokuussa 1998 joka toisella suomalaisella oli kannykka eika kasvuvauhti voi jatkua vuosia maassa, jossa vakea on kuitenkin vain viisi miljoonaa. ^[10]

Sonera Zed myi puhelimiin taustakuvia ja soittoaania. Zedin markkinointiin Sonera tuhlasi miljardi markkaa, vaikka sen liikevaihto oli vain 40 miljoonaa. Yhdessa vaiheessa Zed arvioitiin jopa 100 miljardin arvoiseksi. ^[9]

Sonera pyrki laajenemaan myos ulkomaille. Kesalla 2000 se sijoitti Saksan kolmannen sukupolven matkapuhelinverkon (3G) UMTS -toimilupaan 8,4 miljardia euroa yhdessa espanjalaisen kumppaninsa Telefonican kanssa. Soneran osuus hinnasta oli 3,6 miljardia. Saksan lisaksi Sonera hankki UMTS-luvan Italiasta . ^[9] Teleoperaattorien kilpailu nosti 3G-lupien huutokaupoissa hinnat huikean korkealle: vuosina 1999-2000 EU-maiden toimilupia myytiin yhteensa 130 miljardin euron edesta. ^[11]

Soneran ja Telefonican yhteisyritys Quam ei kuitenkaan menestynyt Saksassa, vaan asiakasmaara jai pieneksi. Asiakkaat eivat tuossa vaiheessa kaivanneet 3G-tekniikkaa, silla heille riitti GSM , lisaksi 3G-terminaalien tekninen kypsyys saavutettiin odotettua hitaammin. Sonera joutui pian tekemaan Saksan ja Italian UMTS-toimiluvista perati 4,3 miljardin euron alaskirjaukset. Kalliit luvat osoittautuivat arvottomiksi. Sonera oli maksanut miljardeja tyhjasta ilmasta. ^[9] Vastaavia tappioita tekivat monet muutkin operaattorit: esimerkiksi hollantilainen KPN alaskirjasi noin 20 miljardia euroa. ^[12]

Kauppojen seurauksena Sonera velkaantui pahasti. Kaj-Erik Relander erosi kesalla 2001. ^[9] Lokakuussa 2001 yhtio ilmoitti osakeannista, jonka tarkoitus oli kerata yhtiolle noin miljardi euroa. Suomen valtion osuus tasta oli 528 miljoonaa euroa ^[13] . Sonera vetaytyi Saksasta 2002. Edessa oli kulujen karsiminen ja velkojen lyhentaminen.

On arvioitu, ettei UMTS-kauppojen todellinen tarkoitus ollut tehda rahaa vaan niin sanotusti ”paasta pelipoytaan”. Kauppojen tavoitteena oli ostaa Soneralle vahva asema teleoperaattorien valisissa yhdentymiskeskusteluissa. ^[9]

Vuonna 2002 paljastui, etta Sonera oli urkkinut useiden tyontekijoidensa puhelutietoja. Vaite nousi julkisuuteen kesakuussa 2002 verkossa levinneessa, nimettomana esiintyneiden kirjoittajien kirjassa Minne havisivat Soneran rahat . Helsingin Sanomat julkaisi 11.10.2002 juttukokonaisuuden, jonka mukaan Sonera etsi tietovuotajia laittomasti tutkimalla ihmisten teletunnistetietoja. ^[14] Soneran johto kieltaytyi haastattelusta juttua tehtaessa. ^[14] Artikkelin julkaisun jalkeen Sonera julkisti oman kantansa, jonka mukaan Sonera Oyj:lla ei ole nayttoa viestintasalaisuuden loukkaamisesta. ^[15] Sonera ilmoitti myos harkitsevansa oikeustoimia Helsingin Sanomia vastaan. ^[15] 24. lokakuuta Helsingin Sanomat uutisoi keskusrikospoliisin selvittavan puhelutietojen kayttoa Sonerassa. ^[15] Ensimmaiset pidatykset tehtiin marraskuussa 2002. ^[16] Yhtion entinen toimitusjohtaja Kaj-Erik Relander tuomittiin kahdesta torkeasta viestintasalaisuuden loukkaamisesta ja turvallisuusyksikon johtaja Juha E. Miettinen tuomittiin 11 torkeasta viestintasalaisuuden loukaamisesta ehdolliseen vankeuteen. ^{[9] [17]}

Entiset pohjoismaisten valtioiden yhtiot Telia ja Sonera ilmoittivat 26. maaliskuuta 2002 yhdistymisaikeistaan. Telian ilmoitettiin 9. joulukuuta 2002 saaneen tarvittavan maaran Soneran osakekannasta, ja 1. tammikuuta 2003 TeliaSonera oli fuusioitunut. Sonera Oyj:n osakekannan omistus siirtyi kokonaisuudessaan TeliaSonera AB:lle 21. maaliskuuta 2003, ja samalla Sonera Oyj:n nimi muuttui muotoon TeliaSonera Finland Oyj. Yhdistymisen tuloksena oli Pohjoismaiden ja Baltian suurin tietoliikennealan yhtio.

TeliaSoneran muutettua organisaatiota maayhtioista toiminnallisiin yksikoihin 1. tammikuuta 2007 alkaen TeliaSonera Finlandin toiminta operatiivisena yksikkona paattyi, mutta se oli olemassa juridisena yhtiona konsernirakenteessa. Operaatiivinen toiminta maayhtiona aloitettiin uudestaan 1. huhtikuuta 2015, kun organisaatio muutettiin jalleen maayhtiovetoiseksi. ^lahde?

23. maaliskuuta 2017 Suomessa otettiin kayttoon Telia-brandi Sonera-brandin tilalla ja TeliaSonera Finland Oyj:n nimeksi vaihdettiin Telia Finland Oyj. Samalla myos Tele Finland-brandi yhdistettiin Telia-nimen alle. ^[18]

Telia ilmoitti tammikuussa 2019 lopettavansa lankapuhelinliittymien tarjonnan kokonaan vuoden 2019 aikana. ^[19]

Nimi	Ajalla
Pekka Vennamo (Sonera)	17.4.1998 ? 4.1.1999
Aulis Salin (Sonera)	4.1.1999 ? 1.1.2001
Kaj-Erik Relander (Sonera)	1.1.2001 ? 1.8.2001
Harri Koponen (Sonera)	1.10.2001 ? 31.12.2002
Anni Vepsalainen (TeliaSonera Finland)	14.5.2003 ? 26.4.2005 (?)
Esa Korvenmaa VP (TeliaSonera Finland)	27.4.2005 ? 10.10.2005 (?)
Juho Lipsanen (TeliaSonera Finland)	11.10.2005 ? 31.12.2006
Esa Rautalinko (TeliaSonera Finland)	1.1.2007 ? 24.09.2009 [20]
Juha-Pekka Weckstrom (TeliaSonera Finland)	24.9.2009 ? 13.5.2012 [21]
Robert Andersson (TeliaSonera Finland)	14.5.2012 ? 1.4.2014 [22]
Valdur Laid (TeliaSonera Finland)	1.4.2014 [23] ? 31.12.2016
Stein-Erik Vellan (TeliaSonera Finland / Telia Finland)	1.1.2017 [24] ? 4.12.2019 [25]
Heli Partanen (Telia Finland)	15.4.2020 [1] ?

TeliaSoneran yritysmyyntidivisioonan johtaja Juho Lipsanen jatti tehtavansa heinakuun lopussa 2008, oltuaan kolme vuotta yhtion palveluksessa. Lipsanen aloitti vuonna 2005 TeliaSonera Finland Oyj:n toimitusjohtajana. Hanet nimitettiin vuoden 2007 alusta Integrated Enterprise Services liiketoiminta-alueen johtajaksi, ja han toimi samalla Suomen maajohtajana. ^[26] Esa Rautalinko, joka toimi Mobility Services -liiketoimintayksikon johdossa Suomessa korvasi Juho Lipsasen TeliaSonera Finland Oyj:n toimitusjohtajana. Syksylla 2009 Esa Rautalinko siirtyi Honkarakenne Oyj:n toimitusjohtajaksi ja TeliaSonera Finland Oyj:n toimitusjohtajaksi nimitettiin Broadband Services Finlandin johtaja Juha-Pekka Weckstrom. Weckstrom siirtyi Eurasian liiketoiminnan kehitysjohtajaksi toukokuussa 2012 ja uudeksi maajohtajaksi nimitettiin Nokian johtokunnan jasen ja strategisia kumppanuus- seka bisneskehitystoimintoja johtanut Robert Andersson.

Paaartikkeli: Turun Kaapelitelevisio

Turun Kaapelitelevisio oli turkulainen kaapelitelevisioyhtio, jonka TeliaSonera omisti. Tata aiemmin yhtion oli omistanut TS-Yhtyma .

Sonera ilmoitti hankkivansa vuonna 2001 varsinaissuomalaisen Loimaan Seudun Puhelimen osake-enemmiston, joka oli samalla hankkinut maaraysvallan Turun Puhelimessa. ^[27] Puhelinyhtiot Lannen Puhelin , Salon Seudun Puhelin , Suomen 2G Oy ja DNA valittivat Kilpailuviraston kauppaa puoltavasta paatoksesta Kilpailuneuvostoon , joka kielsi Soneraa hankkimasta maaraavaa asemaa yhtiossa. ^[28] Lopulta vuonna 2002 Korkein hallinto-oikeus kumosi Kilpailuneuvoston paatoksen. ^[29] Vuonna 2003 Aurian edeltajasta Loimaan Seudun Puhelin Oy:sta tuli TeliaSonera Finlandin tytaryhtio ja vuoden 2006 paatteeksi Auria Oy ja Auria Networks Oy sulautettiin emoyhtioonsa.

DI Harri Vatasen keksintoihin perustuva, Sonera SmartTrust, joka keskittyi erityisesti tietoturvapalveluihin. Pian SmartTrustin perustamisen jalkeen Sonera lohkoi kannykkapalvelut tytaryhtioihin ja yhtioitti tietoturvapalveluja tarjoavan SmartTrust- ja kannykkapalveluita tuottavan Zed -yksikon joulukuussa 1999. ^[30] SmartTrust ja mm. luottokorttiyhtio Mastercard International aikovat kehittaa yhdessa langattomia maksuratkaisuja matkapuhelimiin, ^[31] seurauksella, etta Soneran porssikurssi nousi rajusti. Kehittaminen oli kallista ja vuonna 1999 Zediin ja Smarttrustiin investoitiin liki 420 miljoonaa markkaa. Toisaalta Merrill Lynch julkisti alkuvuodesta 2000 optimistisen arvion Sonerasta: investointipankki arvioi, etta Soneran tytaryhtio Zedin ja SmartTrustin seka osakkuusyhtio Turkcellin arvo olisi yhteensa 190 miljardia markkaa. ^[32] Suomen valtio myikin osan Sonerasta 12 miljardilla markalla samaan aikaan.

SmartTrust laajensi WAP -ratkaisujaan kevaalla 2000 samaan aikaan kun Sonera osti ruotsalaisen Across Holding Ab:n koko osakekannan. Ensimmainen SmartTrustin asiakas oli Leonia -pankki, jonka tarjoamat pankkipalvelut tulivat kayttoon marraskuussa 1999. Tehtiin Across Wireless ?yrityskauppa ^selvenna ja SmartTrust tyollisti kolmisensataa tuotekehittelijaa. ^[33] Kesalla 2000 Sonera osti ruotsalaisen iD2-technologies tietoturvayhtion, ajatuksena saada tietotaitoa mm. alykorttiteknologiasta . Osakkeenomistajat eivat kuitenkaan luottaneet Soneraan ja yhtion porssikurssi kaantyi laskuun. Yhtion silloinen toimitusjohtaja Kaj-Erik Relander vaihtoi SmartTrustin toimitusjohtajan syksylla 2000, ja Harri Vatanen siirtyi vastaamaan Soneran "Enabling Technologies" ?yksikosta. SmartTrustin vt. toimitusjohtajaksi nimitettiin yhtion kakkosmies, ruotsalainen Bjorn Gustavsson . ^[34] Yritysjohdon saamat optiot olivat nayttavasti esilla julkisuudessa. Gustavsson teki itsemurhan tammikuussa 2001 ja SmartTrustin johtajaksi nousi toimitusjohtajan sijainen Antti Vasara . Soneran ulkomaan matkaviestintahankkeista aiemmin vastannut johtaja Pirjo Kekalainen-Torvinen erosi yhtion palveluksesta kevaalla 2001, samoin kuin aiemmin olivat eronneet Mika Uusitalo ja Soneran matkaviestinnasta vastannut johtaja Matti Makkonen .

Alkoi saneeraus. Toimitusjohtajaksi noussut Antti Vasara aloitti rajut saastotoimet, joiden seurauksena satoja SmartTrustin tuotekehittelijoita jouduttiin irtisanomaan. Samaan aikaan kevaalla 2001, kun Soneran ja Vatasen valilla oli vakava patenttikiista , yhteistyo ja luottamus myos toimitusjohtaja Kaj-Erik Relanderin valilla alkoi rakoilla. ^selvenna Soneran johtoryhmaan ja SmartTrustin hallitukseen nimettiin Niklas Sonkin , jonka vastuulle annettiin myos turvatekniikkaa kehittava SmartTrust. Relander erosi yhtion palveluksesta heinakuussa 2001 henkilokohtaisiin syihin vedoten ^[35] , kun samaan aikaan puuhattiin kovaa vauhtia pohjoismaista telefuusiokuviota. Sonera laajensi saneerauksia ja irtisanoi noin tuhat tyontekijaa. Esille julkisuuteen nousi erityisesti hallituksen puheenjohtaja Tapio Hintikka , kun emoyhtio Soneralle etsittiin uutta toimitusjohtajaa. SmartTrustille etsittiin kuumeisesti ostajaa. ^[36] Harri Vatanen oli keskittynyt 2001 SmartTrustista lahdon jalkeen My Origo -kayttoliittymateknologiaan. Sonera myi enemmistoosuuden raskaasti tappiollisesta tytaryhtiostaan SmartTrustista kolmelle paaomasijoittajalle loppukesasta 2002. Paaomasijoittajat Carlyle Group , GE Equity ja Eqvitec Partners maksoivat vajaan 60 prosentin osuudestaan 35 miljoonaa euroa. SmartTrustissa tyoskenteli tuolloin 250 tyontekijaa, joista nelisenkymmenta Helsingissa.

Paaartikkeli: Tele Finland

TeliaSonera Finland Oyj perusti Tele Finland Oy:n vastatakseen kysyntaan edullisemmista GSM -puheluista. Yhtio oli Soneran nk. "halpaoperaattori". Soneran edeltajan perinteikasta nimea "Tele" kantava operaattori perustettiin 17. toukokuuta 2004. Tele Finland Oy oli aluksi TeliaSonera Finlandin tytaryhtio, mutta se fuusioitiin emoyhtioonsa 31. joulukuuta 2005. Tele Finlandilla oli oma asiakaspalvelu, oma hinnoittelu ja omat ehdot verrattuna Soneran liittymanhaltijoihin.

Tele Finlandin periaatteina oli asiakkaiden tasavertainen kohtelu, liittyman hyva kuuluvuus seka kylkiaisten ja puheaikatarjousten puuttuminen. Naiden avulla Tele Finland kasvatti aiemmin asiakaskuntaansa matkapuhelinoperaattoreista nopeimmin ja vaihtuvuus pois Tele Finlandilta oli aiemmin operaattoreista kaikkein vahaisinta. Tele Finlandin myynti seka markkinointi lopettiin valiaikaisesti 1. huhtikuuta 2006, mutta niiden internet-myynti aloitettiin toistaiseksi uudelleen kevaalla 2007. Ennen valiaikaista myyntitaukoa avattujen "vanhojen" liittymien ehdot olivat yhdenmukaiset uusien liittymien ehtojen kanssa.

Vuonna 2017 Sonera ja Tele Finland -operaattorit sulautettiin Teliaksi.

• Telia Company
• Telia Sverige
• Tele Finland

• Porssitieto: Sonera Oyj