Teddy & The Tigers
oli suomalainen
rockabilly
-yhtye ja ensimmainen
Poko Rekordsille
levyttanyt artisti. Trio julkaisi vuosien 1978?1980 aikana yhteensa nelja
albumia
, joista yksi myi
kultaa
. Yhtye oli 1970- ja 1980-luvun vaihteen Suomen rockabilly-buumin suomalainen ykkosnimi.
Yhtye aloitti vuonna 1974 nimella
Fancy Dan
, mutta vaihtoi Teddy & The Tigersiin helmikuussa 1977. Aikka Hakala esiintyi 1990?1992 myos kokoonpanolla
Teddy & The New Tigers
esittaen vanhoja Tigers-kappaleita ja muita rockabilly-klassikoita.
Hiljaiseloa viettaneelta yhtyeelta ilmestyi lokakuussa 2008 DVD + CD, joka sisaltaa uutta ja vanhaa materiaalia seka dokumentteja.
Yhtyeen vaiheita kasitteleva kirja
Tigers Story: Teddy & The Tigersin tarina
, kirjoittanut Janne Salmi, ilmestyi vuonna 2012 (kustantaja
Johnny Kniga
).
Bluelight Records ilmoitti julkaisevansa kevaalla 2017 Teddy & the Tigersin koko tuotannon vuosilta 1977?1980 kolmena CD:na.
Kari Heimonen
naki Fancy Danin koulukeikalla Keravalla ja hanesta tuli yhtyeen manageri. Yhtyeen nimeksi muuttui
Svengijengi ’62
-elokuvasta saatu Teddy & The Tigers. Teddy & The Tigers teki demonauhan Keravan yhteiskoululla, mutta se ei kelvannut levy-yhtioille. Syksylla 1977 Heimonen tarjosi yhtyetta tamperelaiselle levykauppayrittaja
Epe Heleniukselle
, jolla oli suunnitteilla oma levy-yhtio. Helenius solmi levytyssopimuksen yhtyeen musiikkia kuulematta, ja nain Teddy & The Tigersista tuli Poko Rekordsin ensimmainen levyttanyt yhtye. Lokakuussa 1977
Microvoxin
studiolla Lahdessa aanitettiin
Cliff Richard
&
The Shadows
-klassikko ”Dancing Shoes”. Muut singlelle tulleet kappaleet olivat ”Balls” ja ”Rock around with Ollie Vee”. Single ilmestyi joulukuussa 1977, ja se nousi myyntilistoilla parhaimmillaan sijalle kuusitoista ja DJ-listalle sijalle kolme.
Teddy & The Tigersin debyyttialbumi
Boppin
julkaistiin 11. toukokuuta 1978. Teddyjen levyn koodi oli PALP 1 ? kolme paivaa aikaisemmin oli julkaistu PALP 2 -koodilla
Eppu Normaalin
debyytti
Aknepop
. Albumi nousi parhaimmillaan listasijalle nelja ja oli Top20:ssa puoli vuotta. Kesalla yhtye otti ykkoskeikkabandin aseman Suomessa
Hurriganesilta
. Syksylla 1978 seka
Suosikin
etta
Helpin
kansikuvassa oli Teddy Guitar. Yhtye esiintyi
Jenkki
-purukumin televisiomainoksessa, joka kuvattiin
Mantsalan
lavalla syksylla 1978
[1]
. Mainoksessa esitetty
Jenkki Rock
on yhtyeen ainoa suomenkielinen kappale.
[1]
Kakkosalbumi
Burn It Up
julkaistiin Poko Rekordsin neljantena albumina jo marraskuussa 1978. Sen aanitykset Microvoxilla oli aloitettu jo ennen ensimmaisen pitkasoittolevyn julkaisua. Tuottajina toimivat manageri Heimonen ja
Richard Stanley
. Stanley teki myos albumin omien kappaleiden sanoitukset, mukana kappaleiden teossa oli myos
Hillel Tokazier
. Levy nousi listakakkoseksi, ja se sai kultalevyn alkuvuodesta 1979.
Alkuvuodesta 1979 yhtye meni Tukholmaan levytyssessioon, jonka tarkoituksena oli aanittaa materiaalia kahteen vuoden 1979 julkaistavaan albumiin. Aanityssessioissa oli omat hankaluutensa, ja lopulta niista julkaistiin vain yksi albumi: Stanleyn ja Heimosen tuottama
Rock-a-Billy Rebel
, joka ei enaa menestynyt kakkosalbumin tavoin vaikka nousikin listasijalle kolme ja myi 17 000 kappaletta. Session ylijaaneet kappaleet Poko myi
K-Telille
, joka julkaisi loppuvuodesta 1979 kokoelman
Tiger Tracks
.
Heimonen jatti yhtyeen terveydellisten syiden takia elokuussa 1979. Teddy & The Tigers aanitti Richard Stanleyn kanssa neljannen albuminsa. Pelkalla Tigers-nimella julkaistu
White Hot Rock
oli askel rhythm'n'bluesin suuntaan. Albumi ilmestyi huhtikuussa 1980 eika enaa menestynyt edellislevyjen tapaan. Yhtye hajosi kesalla 1980.
Poko Rekordsin johtajan Epe Heleniuksen mukaan Teddy & The Tigersin merkitys levy-yhtiolle ja siten myos myohempien vuosien suomalaiselle rockille oli suuri, koska yhtye toi paljon rahaa taloon yhtion alkuvuosina. Heleniuksen mukaan Pokon taival olisi saattanut jaada lyhyeksi ilman Tigersia.
[2]
- Alpo ”Aikka” Hakala
, ”Teddy Guitar” (laulu, kitara)
- Antti-Pekka ”AP” Niemi (basso)
- Pauli ”Pale” Martikainen (rummut)
- Yka ”George Plummer” Putkinen (kitara)
- ↑
a
b
Lehto, Oskari: Jenkki-mainos pyorii ja historiikki tulossa.
Seinajoen Sanomat
, 26.1.2011, s. 10.
- ↑
Kontiainen, Vesa:
Aitoa Suomirokkia: Poko Rekordsin historia
. Helsinki: Like, 2004.
ISBN 952-471-400-0
.