T?et?enian sotien sotarikokset tapahtuivat Venajan ja T?et?enian kahden sodan ( 1994?1997 ja 1999?2009 ) aikana. Venajan armeijan tekema pommitus oli rajua jo ensimmaisen sodan aikana. Tykistotulikin oli ankaraa. Eri tapauksissa varsinkin toisen sodan aikana Venajan joukot kiduttivat, murhasivat joukoittain ja raiskasivat antautuneita sotavankeja ja siviileja. He polttivat ihmisten taloja. Venajan joukot myos ryostivat jarjestelmallisesti ja kiristivat siepattujen sukulaisilta lunnaita. Venajan hallituksen joukoilla oli T?et?eniassa "suodatusleireja", joissa kidutettiin kuolemaan asti. Monet sotarikokset olivat taistelujen jalkeisissa terroristien tuhoamiseen pyrkineissa "puhdistusoperaatioissa" tehtyja.

T?et?enian kapinalliset surmasivat sotavankeja, ottivat ihmisia panttivangeiksi ja tekivat terroritekoja. Venajan hallitus kiisti suuren osan sotarikoksista ja halveksi avoimesti niiden esille tuojia. Tuntematon taho murhasi monia T?et?enian sotien sotarikoksia tutkineita henkiloita.

Venajan tekemat sotarikokset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Monien Venajan hallituksen ulkopuolisten lahteiden ja kansainvalisten ihmisoikeusjarjestojen mukaan Venajan erilaiset aseistetut organisaatiot, muun muassa sisaministerion joukko OMON rikkoivat raikeasti ihmisoikeuksia ^[1] T?et?enian sodissa.

Erilaiset venalaiset asejoukot ^selvenna kayttivat tykisto- ja kranaatinheitintulta seka ilmahyokkayksia liioitellusti aiheuttaen siten siviiliuhreja ja haavoittumisia. Ihmisoikeusrikokset liittyivat useimmiten "puhdistus"-operaatioihin, joilla eliminoitiin tai tuhottiin terroristeja.

Muun muassa Venajan turvallisuuspalvelu mutta myos muut vangitsivat ihmisia mielivaltaisesti epainhimillisiin oloihin ja aiheuttivat joko tarkoituksellisia kuolemia tai ne olivat seurauksena kidutuksesta tai kohtelusta.

Human Rights Watchin mukaan ihmisoikeusrikoksiin syyllistyivat muun muassa OMON:it, sopimussotilaat ja Venajaa tukevat aseistetut t?et?eenit. Sopimussotilaat rikkoivat asevelvollisia useammin ihmisoikeuksia.

Venalaiset ryostivat, raiskasivat ja kiristivat ihmisia. Separatistiset sissit puolestaan tappoivat ainakin jonkin verran saamiaan sotavankeja ja tekivat terrori-iskuja piittaamatta siviilivaestosta.

Syytteita on Venajalla nostettu vain muutamia ihmisoikeuksia rikkoneita yksittaisia sotilaita vastaan. Monia T?et?enian sotarikoksia tutkineita ihmisoikeusaktivisteja, kuten Anna Politkovskaja , on surmattu.

Venajan sota T?et?eniassa ja sodan saannot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Joukkojen tekemat sotarikokset rikkovat selvasti vuoden 1949 Geneven sopimuksen 3. yhteista artiklaa, joka koskee ei-kansainvalisia konflikteja. Venajan perustuslain 15. ja 17. artiklojen mukaan Venaja tunnustaa kansainvalisen oikeuden ensisijaiseksi kansalliseen lakiinsa verrattuna. Nain ollen maa on ratifioinut kaikki kansainvaliset sodan lait maarittelevista sopimuksista. Nama on solmittu 10. toukokuuta 1954 ja 29. syyskuuta 1989.

Venalaisen sotatieteen akatemian professori kapteeni Vladimir Galitskin mukaan T?et?enian sodat olivat selvasti maan sisaisia konflikteja, koska harva ulkomaa tunnusti T?et?enian eika Venaja pitanyt T?et?eniaa itsenaisena valtiona. ^[2]

Ketka ovat kertoneet sotarikoksista [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Venalaiset ja t?et?eenit syyttelivat toisiaan monta kertaa sotarikoksista. Kansainvaliset ihmisoikeusjarjestot, mm. Human Rights Watch ^[3] ja Euroopan neuvosto ^[4] kertoivat molempien sodan osapuolten tekemista suorista ihmisoikeusrikoksista ja ihmisoikeuksien laiminlyonneista.

Myos Venajan oppositiopuolien edustajat kertoivat maansa rikkomuksista.

Kumpikaan sodan osapuolista ei piitannut taistelujen keskelle jaaneesta siviilivaestosta. ^[5]

31. maaliskuuta 2003 presidentti Ahmad Kadyrov epaili venalaisten joukkojen tunkeutuvan oisin ihmisten koteihin ja sieppaavan ihmisia. Mutta monet naista sieppauksista olivat hanen poikansa Ramzan Kadyrovin turvallisuuspoliisin, kadyroviittien tekemia.

Venajan joukkojen ja venalaismielisten t?et?eenien rikollinen toiminta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

T?et?enian sodissa Venajan asevoimat pommittivat muun muassa paakaupunki Groznyita sotilaallisesti hyodyttomalla tavalla. Virallinen tiedotusvalineisto vahatteli pommituksia ja jopa vaitti niita t?et?eenien lavastuksiksi. Ensimmaisessa T?et?enian sodassa vallattujen alangon kaupunkien jalkeen siirrettiin pommitus vuoriston kylia vastaan.

Molemmat T?et?enian sodat olivat Venajan kannalta katsoen tietylla tavoin sisallissotia, eivatka kahden valtion valisia sotia vaikka kaytannossa ne olivat sotaa t?et?eeneja vastaan ^[6] . T?et?enisiviileista piittaamattomat pommitukset alkoivat, kun Venajan armeija karsi murskaavan tappion vuodenvaiheessa 1994-1995 ^[7] . Venalaiset sotilaat tappoivat siviileja summittaisesti. Humalaiset ja huumeiden vallassa olevat Venajan sotilaat tappoivat myos lapsia ja vanhuksia riippumatta siita, ovatko nama venalaisia vai t?et?eneja ^[8] .

Venajan joukot surmasivat tai vangitsivat T?et?eniassa viattomia siviileja vastoin kansainvalisia sodan saantoja.

Myos ryostelya ja kuolemaan johtavaa kidutusta esiintyi. ^[9]

Varsinaisen taisteluvaiheen paatyttya saapui paikalle sisaministerion joukkoja puhdistamaan aluetta terroristeista. ^[10] . Joukkoja syytettiin mielivaltaisista pidatyksista, kidutuksesta, pahoinpitelysta ja rahan kiristyksesta kayttamalla tiedonhankintaa tekosyyna. Siviilivaeston hallitsemia kylia saarrettiin, tulitettiin ja poltettiin tai ryostettiin. Rikokset kohdistuivat myos t?et?eeneiksi luultuihin venalaisiin. Vangittuja siviileja syytettiin t?et?eenisiviilien piilottelusta.

Helmikuussa 2000 ilmestyi lanteen baijerilaisen N24-television kasiinsa saama video, missa vangittua t?et?eenia raahattiin pellolla venalaisten kuorma-auton perassa. Videon toisessa kohtauksessa joukkohaudattiin t?et?eenimiehia, joista osa oli silvottuja ja rautalangalla sidottuja. On mahdollista paatella naita miehia kidutetun ^[11] . Venajan turvallisuusjoukot perustivat T?et?eniaan monia kidutuspaikkoja. Menetelmia olivat esimerkiksi fyysinen vakivalta mutta myos sahkoshokit ja viiltely, ruuatta ja juomatta jattaminen seka vangitseminen roskakuoppiin.

Osa sukulaisten antamista ruokalahetyksista varastettiin. Vangittuja siviileja kuulustelleet nuoret FSB -virkailijat kiristivat kidutuskuulustelujen avulla vangittujen sukulaisilta lunnaita. Alle 18-vuotiaita nuoria sissien tukemisesta epailtyja kidutettiin venalaisten kenraalien nahden. Myos ruumiita myytiin sukulaisille hautaamista varten. ^{[12] [13]}

Rikosten vahattely ja peittely [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Venaja katsoi kayvansa T?et?eniassa oikeutettua sotaa maata hajottavia terroristeja vastaan.

T?et?eenit yhdistettiin Venajalla 90-luvulla ja myohemminkin usein mafiaan. Laillisuusyhteiskunta ei ollut muotoutunut Venajalla lansimaiselle tasolle. Nama seikat johtivat osaltaan siihen, etta Venaja laajalti kiisti joukkojensa tekemat sotarikokset, eika voimaperaisesti tutkinut niita.

Muun muassa Vladimir Putin piti sotarikokset esille tuonutta ja arvostellutta toimittaja Radio Svobodan toimittaja Andrei Babitskia ei-venalaisena ^[14] . Eras helikopteri ammuttiin toisessa T?et?enian sodassa alas ehka sen takia, etta se kuljetti tietoa Putinille paikallisten upseerien tekemista rikoksista ^[15] .

Koska noin puolet venalaisista kannatti T?et?enian sotaa, Venajan turvallisuuspalvelun virkailijat ainakin joskus suojelivat niita venalaisia, jotka olivat joutuneet syytteisiin rikoksistaan t?et?eeneja vastaan. ^lahde?

Separatistien rikokset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kapinalliset Venajaa vastustaneet t?et?eenit sieppasivat laajalti ihmisia, ja tappoivat vangiksi saamiaan venalaisia sotilaita. Heidan tekemansa terrori-iskut ^[16] olivat vastoin sodan saantoja. Erilaiset rikollisryhmat, joista osa oli moskovalaismielisen Ramzan Kadyrovin tukemia, sieppasivat ihmisia hyotymismielessa.

Sotarikostuomiot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vain harvoissa tapauksissa on langetettu tuomioita T?et?enian sodissa tehdyista rikoksista. Eras ensimmaisista sotarikosoikeusjutuista kaytiin Salman Radujevia , t?et?eenikapinallisten komentajaa vastaan. Hanet tuomittiin joulukuussa 2001 terrorismista ja murhista. Vuonna 2002 venalaiseversti Juri Budanov tuomittiin t?et?eenityton murhasta ja raiskauksesta. ^selvenna Heinakuussa 2006 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tuomitsi Venajan vuonna 2000 tapahtuneesta t?et?eenitaistelijan laittomasta teloituksesta. ^lahde?

Sotarikoksia tutkineiden kuolemat Venajalla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Venajalla on murhattu monia T?et?enian sodasta kirjoittaneita ihmisoikeusaktivisteja, toimittajia ja lakimiehia. Naista tunnetuin on Anna Politkovskaja . Vuonna 2009 siepattiin ja murhattiin Memorial -jarjeston Natalia Estemirova . Murhan jalkeen Memorial vetaytyi T?et?eniasta.

Vuoden 2009 elokuussa surmattiin ei-poliittisen "Pelastakaa sukupolvet" jarjeston johtaja Zarema Sadulajeva ja hanen aviomiehensa Alik D?abrailov ^[17] . Murhaajia ei ole saatu kiinni. Murhista on eri tahoilla syytelty muun muassa Venajan turvallisuusviranomaisia ja T?et?enian johtajan Ramzan Kadyrovin miehia, mutta naita ei ole kyetty pitavasti todistamaan. On mahdollista etta syyllisia ovat aivan muut kuin viranomaiset. Esimerkiksi Stanislav Markelov sai ennen murhaansa tappouhkauksia everstilta jota han syytti t?et?eenityton murhasta. Markelovilla oli muun muassa fasismin vastaisen seka muun toimintansa vuoksi muitakin vihamiehia.

Venajan opposition aanenkannattaja Novaja Gazeta ilmoitti elokuussa vuonna 2009 lahtevansa T?et?eniasta, koska ei voi taata siella tyoskentelevien toimittajiensa turvallisuutta ^[18] .

Ihmisoikeusjarjesto Amnesty Internationalin mukaan Venaja jattaa tietoisesti tutkimatta ihmisoikeusaktivistien murhia. ^[19] Novaja Gazetassa on vaitetty, etta joku eliminoi harkiten T?et?enian ihmisoikeusrikoksia tutkivia henkiloita. ^[18]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Anna Politkovskaja
• Toinen T?et?enian sota
• OMON
• FSB
• Kadyrovtsy

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Sailas, Anne:  Venaja - jattilainen tuuliajolla . Edita, 1996. ISBN 951-37-1863-8 (nid.).
• Luntinen, Pentti:  Sota Venajalla - Venaja sodassa . SKS, 2008. ISBN 978-951746978-4 .
• Evangelista, Matthew:  Tshetshenian sodat ? Hajoaako Venaja? . Like, 2004. ISBN 952-471-425-6 .

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Anna Politkovskaja:  Toinen Tshetshenian sota . Pystykorvakirja. Alkuteos: Vtoraa ?e?enskaa. Helsinki: Like, 2003. ISBN 952-471-141-9 (nid.) 2. painos 2003..
• Evangelista, Matthew:  T?et?enian sodat ? Hajoaako Venaja? . Suomentanut Yli-Vakkuri, Juhani. Helsinki: Like, 2004. ISBN 952-471-425-6 .

• Herpen, Marcel H. van:  Putinin sodat. Venajan uuden imperialismin nousu . (Putin’s Wars. The Rise of Russia's New Imperialism, 2014.) Suomentanut Kimmo Pietilainen. Helsinki: Terra cognita, 2015. ISBN 978-952-5697-71-1 .
• Sodan sirpaleet.Tyton paivakirja T?et?eniasta (Дневник Жеребцовой Полины) . Helsinki: INTO, 2014. ISBN 978-952-264-312-4 .