Syyrian sisallissota

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Syyrian sisallissota
Osa arabikevatta

Myotapaivaan ylavasemmalta: tuhoutuneita ajoneuvoja Aleppossa; pakolaisleiri Turkin rajalla; tykistotulta Homsissa; Ghoutan kemiallisen hyokkayksen uhreja.
Paivays 15. maaliskuuta 2011 ? jatkuu edelleen
Paikka Syyria
Status Kaynnissa
Osapuolet
Syyrian oppositio

  Turkki (2016?)

Tukijat:

Ahrar al-Sham

Jaysh al-Islam

Tukijat: 
Tahrir al-Sham

Turkistanin islamistinen puolue

Tukijat:
  Rojava ( SDF ) ( 2012? )
Tukijat:

border=no} CJTF?OIR
(2014?)
  Yhdysvallat
  Ranska
  Britannia
  Alankomaat
  Jordania
  Saksa
  Norja

Entiset osallistujat:
Tappiot
Yhteensa noin 475 000 kuollutta ( SOHR 2017) [2]
5 220 000 rekisteroitya pakolaista ( UNHCR 2017) [3]
Mielenosoittajia Damaskoksen esikaupungissa Doumassa 8. huhtikuuta 2011.
Syyrian kriisissa kuolleiden maarat viikoittain 20. maaliskuuta 2011 alkaen.
Tuhottuja tankkeja ja raunioitunut moskeija Azazissa kaydyn taistelun jaljilta.
Sairaala Aleppossa.
Syyrian sisallissodan tilanne kartalla. Klikkaa hiirella kartta suureksi. Punainen : Syyrian hallitus, Vihrea : Kapinalliset, Keltainen : Kurdit, Oranssi : Kurdit+Hallitus, Harmaa : Isis, Valkoinen : Jabhat Fateh al-Sham
Vuoden 2015 lokakuussa hallitus valvoi suurinta osaa tiheimmin asutusta alueesta.

Syyrian sisallissota on Syyriassa kaynnissa oleva aseellinen yhteenotto, jonka paakuviona oli alun alkaen hallitus vastaan kapinalliset. Kapinalliset ovat sotineet myos keskenaan. Sisallissotaa ovat pitaneet ylla myos useat ulkomaat seka ISIS . Sota alkoi vuonna 2011 kansannousuna Ba?ar al-Assadin hallitusta vastaan, ja se on jatkunut toistakymmenta vuotta. [4] Maassa on miljoonittain sisaisia pakolaisia, ja miljoonia syyrialaisia on paennut ulkomaille .

Aseita kaytti kevaalla 2011 alkaneissa arabikevaan protesteissa aluksi vain maan hallitus, mutta enenevassa maarin myos oppositio. Konflikti laajeni maanlaajuiseksi sisallissodaksi kevaalla ja kesalla 2012 . [5]

Konflikti ei ollut alkuaan pohjimmiltaan uskonsota. Rajaviiva kulki uskollisuudessa al-Assadin hallintoa kohtaan. Uskonnolla oli kuitenkin alusta asti tarkea rooli, silla hallitusta kannattavat ?iialaiset alaviitit taistelivat kapinallisia sunneja vastaan. [6] Uskonnon rooli voimistui paljon sunnilaisten kovan linjan al-Nusran ja viela kovemman Isisin myota. Molempien tavoitteena oli maailmanlaajuisen kalifaatin perustaminen, Assadin syrjayttamisen lisaksi. [7] Kristityt ja monet muut vahemmistot yrittivat olla puolueettomia, "mutta joutuivat usein ristituleen tai aariliikkeiden vainoamiksi". [8]

Lahinna sunnalaiset arabimaat ja lansimaat ovat tukeneet kapinallisia, Venaja ja ?iialainen Iran al-Assadin hallintoa. Useat maat alkoivat vuonna 2014 tehda yhteistyota Isis-jarjeston kukistamiseksi. [9]

SOHR:n (The Syrian Observatory for Human Rights) mukaan sodassa oli kuollut heinakuuhun 2017 mennessa jopa 475 000 sotilasta ja siviilia. Luvussa olivat mukana seka varmistetut (331 765) etta epavarmat tapaukset. [2] Noin 10 % Syyrian sotaa edeltaneesta vaestosta oli helmikuuhun 2016 mennessa kuollut tai haavoittunut sodassa. [10] Vuonna 2015 oli arviolta 7,6 miljoonaa maan sisaisessa evakossa. [11] Elokuussa 2017 yli 5,1 miljoonaa ihmista oli paennut Syyriasta sotaa ulkomaille. [12] Sodan kaikki paaosapuolet ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin. "Mutta ylivoimaisesti eniten rikkomuksia ovat tehneet Syyria ja sen liittolaiset", sanoivat YK-komission tutkijat. [13] Kaikki sodan osapuolet ovat tappaneet tuhansia vankeja. [14]

Isis menetti enimmat alueensa vuosina 2016?2018. Myos muut kapinalliset joutuivat tappiolle muun muassa Aleppossa. Vuoden 2020 alkuun mennessa kapinallisille oli jaanyt lahinna Idlibin alue. Myohemmin maaliskuussa 2020 Venaja ja Turkki sopivat tulitauosta, joka on voimassa paaosin edelleen. [15] Maassa oli vuoden 2021 alussa laajaa pulaa lahes kaikesta. [16]

Tapahtumat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Syyrian sisallissodan aikajana

Tausta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Syyrian sisallissodan tausta

Alaviitit olivat alkujaan Syyriassa vahemmistolahko. Ranskan siirtomaavalta edisti alaviittien nousua valtion johtoon. Syyrian sotilasvallankaappaus vuonna 1963 synnytti maahan baath -puolueen diktatuurin. [17] Yksipuoluejarjestelma piti vuosikymmenia ylla poikkeustilaa. Vuodesta 1970 vallassa olleet Assadit suosivat alaviitteja. Taman hintana oli sunnien tyytymattomyys. Muslimiveljeskunta kapinoi Hamassa 1982 . Hallitus kukisti rajoitetun kapinan pian ja verisesti. [18]

Syyrian militarisoituminen 2000-luvulla [19] ja yksipuoluejarjestelmaan liittyva korruptio ovat olleet Lahi-idan vakavimpia. Salainen poliisi on tukahduttanut aseellisesti hallitusta vastaan suuntautuneet mielenilmaukset. Naita olivat muun muassa druusien ja kurdien protestit. [20] Markkinatalousuudistus lisasi osaltaan eriarvoisuutta. Sen aiheuttama polttoaineiden, lannoitteiden ym. hintojen nousu vaikeutti viljelijoiden elamaa. [21] Syyrian koillisosissa oli poikkeuksellisen kuivaa vuosina 2006?2011. Sadot romahtivat hetkellisesti 2008, minka seurauksena 1,5 miljoonaa ihmista muutti lyhyessa ajassa kaupunkeihin ja alueet tyhjenivat. Kaupungeissa ihmiset asettuivat laitamille slummeihin , joissa elinolot olivat heikot. Kun markkintatalous eteni, se keskitti vaurauden harvojen kasiin. Vuodesta 2000 hallitus suosi kaupunkien kehittamista maaseudun kustannuksella. [22] Samaan aikaan aarimmainen koyhyys, rikollisuus, prostituutio jne. lisaantyivat. [23] Jopa Ba?ar Assad sanoi tammikuussa 2011, etta "maa ei pysty tyydyttamaan kaikkia kansalaisten perustarpeita". [24] Syyrian hallitus ei juurikaan puuttunut slummeissa velloneeseen koyhyyteen, mika nostatti tyytymattomyytta hallitusta kohtaan. [20] [25]

Arabikevat Syyriassa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Syyrian protestit 2011

Vuoden 2011 Arabikevaan aiheuttamat levottomuudet levisivat myos Syyriaan. Eras mies sytytti itsensa bensiinilla tuleen al-Hasakahissa 28. tammikuuta 2011. [26] Oppositio alkoi koota mielenosoittajia helmikuun alussa. Myohemmin salainen poliisi pidatti [27] ja kidutti lapsia, jotka olivat maalanneet hallituksen vastaisia graffiteja. [28] [29] Tama laukaisi suuria mielenosoituksia ympari Syyriaa. [30] [31] Alkoi vakivallan kierre.

Turvajoukot ampuivat maaliskuun puolivalissa mielenosoittajia Daraassa . Muutaman paivan paasta protestoijat polttivat siella baath-puolueen rakennuksen. Mielenosoitukset levisivat maaliskuun lopulla koko maahan. Myos Assadia tukevia mielenosoituksia pidettiin. Daraan lahetettiin sotilaita. Hallitus leimasi kaikki sen vastustajat terroristeiksi tai naiden myotajuoksijoiksi. [27] Puolisotilaallinen shabiha alkoi toimia Homsissa huhtikuun puolivalissa. Panssarivaunut, joukkopidatykset ja kidutukset estivat Assadin kaatumisen. [32] Protestoijat alkoivat paikoin kayttaa aseita viimeistaan huhtikuussa mm. turvallisuuspoliisia vastaan. [33]

Presidentti yritti huhtikuussa hillita protestointia myos rauhanomaisin keinoin muun muassa vapauttamalla poliittisia vankeja, erottamalla Daraan alueen kuvernoorin ja tiedustelujohtajan, lakkauttamalla poikkeustilan ja lupaamalla uudistuksia. [26]

Aseellinen kapina [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Mielenosoituksia tulittamasta kieltaytyneita sotilaita karkaili armeijasta. Ensi kertaa kapinalliset surmasivat hallituksen joukkoja merkittavasti kesakuun alussa 2011. Sotilaskarkurit perustivat Vapaan Syyrian armeijan (FSA) kesalla 2011. Tama erittain hajanainen, huonosti johdettu ja aseistettu kapinallisjoukko alkoi toimia Homsissa ja muualla loppukesalla-syksylla 2011. Maa oli elokuussa kaytannossa sisallissodassa. Kapinalliset tekivat ensimmaisen merkittavan hyokkayksensa Rastanissa , jossa syyskuun lopulla tuhosivat 15 hallituksen panssariajoneuvoa. YK ja Arabiliitto koettivat tarkkailijoilla ja valitysyrityksillaan turhaan hillita sotaa. Venaja vastusti lannen mahdollista interventiota Syyriaan. Lansi halusi Assadin pois Syyrian johdosta. Nain rauhanprosessi ei edennyt. Kapinallisten toiminta oli pitkalle sissitoimintaa ja terrori-iskuja. Kun armeija tuli johonkin kapinalliskaupunkiin, kapinalliset yleensa pakenivat, mutta palasivat heti kun mahdollista. Monia hallitusta vastustavia ryhmia syntyi. Oppositio pysyi hajanaisena ja riitaisana. lahde?

Vakivalta lisaantyi huomattavasti vuonna 2012. Suuria mielenosoituksia oli yha. Kapinalliset etenivat monilla alueilla vuonna 2012. Talloin alkoivat seka Aleppon etta Damaskoksen taistelut. Monet kapinalliset vastustivat rauhaa. Vuoden 2012 lopulla hallituksen joukkojen tekemat myos siviileihin kohdistuvat pommitukset ja nalkasaarto kapinallisalueita vastaan jatkuivat, ja islamistien ote nakyi yha selvemmin kapinallisten riveissa. Hallitus kutsui kaikkia kapinallisia terroristeiksi. Ulkomaisia taistelijoita saapui sotaan mukaan. lahde?

Maarittely sisallissodaksi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Geneven sopimukset soveltuvat vain aseellisiin konflikeihin, kuten sisallissotiin. Talloin hyokkaykset siviileja tai sotavankeja kohtaan luokitellaan sotarikoksiksi. Tavoitteena on turvata myos siviilivaeston ja haavoittuneiden saallista kohtelua ja avustusjarjestojen esteettomyytta. Punaisen Ristin kansainvalinen komitea (ICRC) maaritteli Syyrian konfliktin sisallissodaksi al-Tremsen kylan veriloylyn jalkeen 15.7.2012. Syyriassa tyoskennelleiden kansainvalisten tarkkailijoiden mukaan kylassa liikkuneet hallituksen joukot kulkivat ovelta ovelle ja poimivat miehia ammuttaviksi. Myos kokonaisia perheita surmattiin. Hallituksen mukaan kyseessa oli sotilasoperaatio, joka kohdistui kylan vallanneisiin taistelijoihin. Myos YK:n rauhanturvatoiminnan johtaja Herve Ladsous sanoi kesalla Syyrian tilannetta sisallissodaksi. Joulukuussa 2011 YK:n ihmisoikeuskomissaari Navi Pillay kaytti samaa termia. [34] [35]

Islamistien nousu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aari-islam alkoi nousta Syyrian kapinallisten riveissa merkittavaksi tekijaksi vuonna 2012. Tama johtui siita, etta al-Nusran rintaman salafisti - jihadistit kykenivat taistelemaan muita kapinallisia tehokkaammin ja luomaan toimivan siviilihallinnon. Opposition sisalle muodostui sodan uhka, kun aari-islamistit surmasivat maltillisempia hallituksen vastustajia. lahde?

Aleppon kaupunki onnistui elamaan liki puolitoista vuotta rauhassa. Sitten saapui FSA. Vuoden 2012 kesalla se "valtasi lahes kaksi kolmannesta kaupungista, ja presidentti Ba?ar al-Assadin joukot yrittavat kukistaa kapinan ilma- ja tykistoiskuilla". Opposition johdossa vallitsi kaaos poliittisen ja etnisen hajanaisuuden, rikollisen aineksen ja uskonnollisen kiihkoilun takia. [36] Vuoden 2013 kesaan mennessa opposition hajaannus ei vahentynyt lansimaiden miljoonien dollareiden ja eurojen avusta huolimatta. Kansainvalinen poliittinen ilmapiiri "oli alkanut muistuttaa kylman sodan aikoja", kun Kreml oli tehnyt selvaksi lupauksillaan aseavusta, ettei se aio seista vieressa ja sallia "toista Libyaa". 2013 kesalla oli selvaa, etta sodan luonne oli muuttunut: hallitus ei enaa lahettanyt joukkojaan kuluttavaan sissisotaan kaupunkeihin vaan keskittyi strategisten yhteyksien ja keskusten puolustamiseen seka opposition alueiden naannyttaviin saartoihin. [37] [38]

Monia sunnalaisia taistelijoita ajoi jyrkka fundamentalismi ja kostonhalu. Jihadistit uhkasivat alaviitteja ja muita toisuskoisia jopa kansanmurhalla. Niinpa kapinallisten ei uskottu luovan maahan demokratiaa. lahde?

Islamin vaikutus sodassa voimistui, kun Hizbollahin johtaja Sayyed Hassan Nasrallah lahetti toukokuussa 2013 taistelijoita avustamaan hallitusta silla perusteella, etta Syyriassa harhauskoisuuden voimat ( takfiri ) ovat kasvussa. [39]

Sota naytti vielakin olevan tasapeli, mutta hallituksen joukot olivat vuoden 2013 lopussa jonkin verran niskan paalla. Vuonna 2013 monet opposition islamilaiset yhdistyivat Islamilaiseksi rintamaksi.

Venajan suora osallistuminen sotaan alkaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Venajan asevoimat Syyrian sisallissodassa

Jyrkan islamilainen Isis valtasi vuonna 2014 laajoja alueita Syyriassa. [40] Turkin rajalla sijaitsevaa Kobanea Isis piiritti 4 kuukautta, kunnes kurdit ajoivat heidat pois tammikuussa 2015. [41] [42]

Yhdysvallat ja YK lievensivat ISISin takia Assadin vastaista linjaansa. [43] [44] [45] BBC kuitenkin kertoi presidentti Barack Obaman sanoneen, etta ISISin kukistaminen Syyriassa olisi mahdollista vain, jos presidentti Assad eroaisi tehtavastaan. [46] Han perusteli YK-puheessaan syyskuussa 2015 ISISin ja Assadin vastaisen kantansa. [47] Kului pari kuukautta. Joulukuussa 2015 YK:n turvallisuusneuvosto hyvaksyi suunnitelman, jossa mainittiin taistelu ISISia vastaan, mutta Assadista ei ollut mainintaa. [48]

Sunnitaistelijat etenivat maalis-toukokuussa 2015 "Damaskoksen porteille". [49] [50] Assad ilmoitti heinakuussa 2015, etta armeija keskittyy miespulan takia puolustamaan vain tarkeita alueita. [51]

22.9.2014 USA:n johtama liittouma oli aloittanut Syyriassa ilmaiskut Isisin asemiin. [52] Vuotta myohemmin, 30.9.2015, Venajakin aloitti pommitukset. [53] Valtaosa iskuista kohdistui lannen tukemien kapinallisten alueille. [54] [55] Viikon kuluttua, 7.10.2015, Syyrian armeijan maajoukot liittyivat hyokkaykseen. [56] [57] [58] Eteneminen oli hidasta, silla Assadin armeija oli heikentynyt. Oppositiolla oli paljon aseita, "kun taas Assadin hallinto hallitsi vain 10% alueesta". Vaikka muutaman kuukauden hyokkays lisasi Assadin aluetta vain 2%, opposition eteneminen hyytyi ja Assadin joukkojen taistelumoraali kasvoi. [59]

Yhdysvaltojen ja Venajan jarjestama valiaikainen aselepo alkoi 26. helmikuuta 2016, ja sen piti kestaa kaksi viikkoa. Se kesti vain kaksi paivaa, silla Damaskoksessa, Hamassa ja Aleppossa alkaneet pommitukset lopettivat sen. [60] [61] Toisen arvion mukaan tulitauko piti paitsi Latakiassa taisteltiin. [62]

Ilmaiskut olivat heikentaneet Isisin taloudellisia ja operatiivisisia valmiuksia sen verran, etta se palasi vanhoihin keinoihinsa, joihin kuuluivat rajahteet ja "nukkuvat solut" vihollisalueella. Kurdien YPG ja sen liittolaiset seka SDF saivat suuria voittoja Isisista. [62] Maaliskuussa 2016 Syyrian armeija valtasi Palmyran Isisilta. [63]

Kesakuun alussa 2016 Syyrian armeija aloitti hyokkayksen kohti Isisin paakaupunkia, Raqqaa . [64] Joukot paasivat noin 50 km:n paahan, kunnes kokivat niin kovia tappioita, etta vetaytyivat Raqqan maakunnasta kesakuun loppupuolella. [65]

Turkki alkoi kesakuussa 2016 tehda ilmaiskuja Isisin ja kurdien asemiin. Elokuussa maa lahetti myos maajoukkoja Syyriaan. Yhdysvaltain puolustusministeri Ash Carter kehotti Turkkia keskittymaan Isisiin ja pysymaan erossa kurdijoukoista. [66] [67]

10.9.2016 solmittu viikon tulitauko alkoi BBC:n mukaan lupaavasti: ensimmaisena paivana pommituksia oli vain Hamassa ja Damaskoksen lahella. [68] Seuraavina paivana kirjattiin lisaa rikkomuksia; Helsingin Sanomat kuitenkin otsikoi: "Syyrian tulitauko pitanyt paaosin hyvin". [69] [70] Tulitauon jalkeen palattiin sotahommiin: Aleppon lahella ammuttiin 12 YK:n avustustyontekijaa ja USA:n ilmaisku osui "vahingossa" Syyrian armeijan ryhmaan, jolloin vahintaan 62 sotilasta kuoli. [71] [72] Chatham House arvioi tammikuussa 2017, etta Syyrian tulitaukoja on kaytetty paaasiassa joukkojen ryhmittelyyn ja poliittiseen valtapeliin. [73]

Aleppon taistelu 2016 [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Aleppon taistelut 2012?2016

Hallituksen joukot pommittivat Aleppoa rajusti huhtikuun lopussa 2016 tappaen myos ainoan kaupunkiin jaaneen lastenlaakarin. [74]

Kesalla ja syksylla 2016 hallitus ja islamistit taistelivat Aleppossa ja lahialueilla. Hallituksen armeija saarsi kaupungin. lahde?

Joulukuun alussa hallitus oli vallannut suurimman osan Aleppon kapinallisalueesta. [75] Samaan aikaan Isis valtasi Palmyran uudestaan. [76] Kapinalliset ja hallitus sopivat kapinallisten poistumisesta Alepposta. Evakuointi alkoi 15.12.2016. [77] [78]

Hallituksen joukot kertoivat vallanneensa Aleppon 22.12 2016. [79] [80] [81]

Isis alakynnessa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kurdit ja islamilaiskapinalliset hyokkasivat marraskuussa 2016 kohti Raqqaa . [82] Yhdysvallat iski 6. huhtikuuta 2017 kymmenin risteilyohjuksin Syyrian lentotukikohtaan, koska sen mukaan maan armeija oli tehnyt Idlibin alueella kaasuiskun. [83] . Kurdijoukot voittivat Raqqan taistelun. Isisille jai vain pienehkoja taskuja Syyriaan. Kevaalla 2018 lansivallat iskivat Syyriaan uuden kaasuiskun takia. Naihin aikoihin Syyrian hallitus valtasi Damaskoksen kapinallisalueet [84] . Syyrian armeija naytti pyrkivan valtaamaan erillisia kapinallisalueita yksi toisensa jalkeen. lahde?

Kapinalliset yrittivat kevaalla suurhyokkaysta Damaskoksessa. [85] Syyrian armeija kaytti taistelukemikaaleja. Yhdysvallat teki siksi Syyrian armeijaa vastaan ilmaiskun huhtikuussa. [86]

Syyrian armeija valtasi kesalla 2017 mm. Venajan tuella alaa Isisilta. [87] Yhdysvaltain tukema kurdi-arabirintama SDF saarsi Raqqan. [88] Yhdysvallat veti tukensa kapinallisilta. [89] Hallituksen joukot hyokkasivat menestyksella helmi-maaliskuussa 2018 Damaskoksen Ghoutassa. Yli 800 siviilia kuoli [90] . Rajut hyokkaykset kukistivat paakaupungin aiemmin sitkeat kapinaenklaavit yhden toisensa jalkeen. Armeija valtasi Douman motin huhtikuussa [91] . [92] Venajan ja Iranin tukema Syyrian armeija voitti Jarmukin motin 21. toukokuuta mennessa [93] . Nain koko Damaskos oli kuuteen vuoteen ensi kertaa taas hallituksen valvonnassa [94] . Hallituksen joukot valtasivat heinakuun puolivalin jalkeen koko Daraan alueen [95] [96] . Syyskuussa oli maara hyokata Idlibiin [97] .

Taisteluja pohjoisessa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sota jatkui vuosina 2018-2019 jolloin Syyrian hallitus pyrki valtaamaan Idlibin alueen Venajan tuella. Noin 1000 ihmista kuukaudessa kuoli vuonna 2019. Hallituksen joukot etenivatkin jonkun verran. Yhdysvallat veti Isisin vastaiset joukkonsa pois Syyriasta. Turkki hyokkasi Syyrian kurdien kimppuun lokakuussa 2019 . Molempien tapahtumien ajateltiin luovan suuret maarat pakolaisia. Syyria ja Venaja hyokkasivat Idlibin alueelle kevattalvella 2020. Tama ajoi kapinallisia tukevat Turkin joukot ja Syyrian armeijan sodan partaalle.

Syyrian sisallissodan viimeisena polttopisteena pidetyn Idlibin maakunnan taistelut kiihtyivat joulukuusta 2019 lahtien, jolloin Venajan ja Iranin tukemat Syyrian hallinnon joukot alkoivat moukaroida kapinallisten asemia ja siviilikohteita. Taistelut ajoivat YK:n mukaan jopa miljoona ihmista kodeistaan. Hallitus pommitti surutta myos siviilikohteita. Tavoite oli jihadistiryhmien murtaminen. Turkki tuki Idlibin alueen jihadisteja. Syyrian joukot valtasivat vuoden 2020 alussa Turkin ja Venajan valvoman puskurivyohykkeen. Hallitus valtasi takaisin maan historiallisena elamanlankana tunnetun M5-moottoritien. Paakaupunki Damaskoksesta maan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Aleppoon kulkeva tie on erittain keskeinen strateginen kauppavayla, josta osa oli vuodesta 2012 lahtien ollut eri kapinallisryhmien hallussa. Kapinallisryhmat eivat lupauksista huolimatta olleet sallineet moottoritien kayttoa, vaikka asiasta oli yritetty sopia Turkin ja Venajan neuvotteluissa 2018. Turkin tukemat kapinalliset valtasivat pian kuitenkin M5-tien varrella sijaitsevan Saraqebin kaupungin takaisin syyrialaisjoukoilta vain viisi paivaa sen jalkeen, kun se oli avattu siviililiikenteelle. Saraqeb on myos tarkea liikenteen solmukohta, silla siella M5-moottoritiehen yhtyy lannesta tuleva M4-moottoritie. [98]

Idlibin tulitauko 2020 [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Venaja ja Turkki neuvottelivat yhdessa maaliskuussa 2020 Idlibin alueelle tulitauon. Se lopetti suuren osan Syyrian taisteluista. Isis jatkoi silti hyokkayksiaan maan itaosissa. [16]

Maaliskuussa 2020 Syyrian liki yhdeksan vuotta kestaneessa sisallissodassa oli saanut surmansa yli 380 000 ihmista, kertoi sotaa seuraava Syrian Observatory for Human Rights -jarjesto. Kuolleista siviileja oli ainakin 115 000 ja heista lapsia 22 000. Ainakin 13 miljoonaa syyrialaista oli lahtenyt maanpakoon. Maan talous ja infrastruktuuri olivat karsineet miljardien vahingot sodan takia ja muun muassa oljyntuotanto oli karsinyt pahoin. Syyrian presidentin Ba?ar al-Assadin joukot olivat jo pahasti alakynnessa, mutta Venajan ja Iranin tuki sai sodan kulun kaantymaan ja maaliskuussa 2020 Assad liittolaisineen hallitsi jo kahta kolmannesta maasta. Suurin jaljella oleva vastarintakeskittyma sijaitsi Idlibissa maan luoteisosassa. [99]

Talouden romahdus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katso myos: Syyria: talous

Syyrian sota supisti huomattavasti maataloutta ja kaytannossa lakkautti oljyntuotannon vuonna 2013. [100] Teollisuus romahti ja talous kutistui noin puoleen. [101] Turismi lakkasi. Syyrian tyottomyys kasvoi muutamassa vuodessa yli 50 prosenttiin ja inflaatio kiihtyi. Yli 80 prosenttia kansasta oli koyhia kun sotaa oli kestanyt muutaman vuoden. Yli 30 prosentilla ei ollut varaa riittavaan ruokaan. Maan hallinto ja talous ovat pitkalti eri aseryhmittymien kasissa. Nama pyorittivat varjotaloutta, [102] joka oli leviamassa 2015 myos hallituksen alueelle. Vuonna 2015 hallitus naytti taloudessakin joutuvan entista ahtaamalle. [103] Yhdysvallat asetti vuonna 2019 Syyrialle lisapakotteita. Tama laski Syyrian valuutan arvoa 80 %. Se aiheutti monien hyodykkeiden hinnan nousua ja tyytymattomyytta kansassa. [104] Vuoden 2021 alussa nalanhata uhkasi yli puolta kansasta. [105]

Maailmanpankin tilastojen mukaan maassa kavi vuonna 2010 yli 10 miljoonaa turistia ja sen arvo oli "noin 6,3 miljardia dollaria". Vuonna 2016 Syyrian hallitus aloitti uudestaan turismin tilastoinnin. Sen mukaan maassa vieraili 2,42 miljoonaa turistia vuonna 2019. Eurooppalaisten matkatoimistojen myynti Syyriaan oli viela 2021 vaatimatonta, eika ihme: kriitikkojen mielesta turistioppaat "auttavat normalisoimaan kansainvalisia suhteita murhanhimoisen hallituksen kanssa" ja Deutsche Wellen mukaan "Saksan liittovaltion syyttajat ovat antaneet pidatysmaarayksia Syyrian hallituksen korkea-arvoisista jasenista, jotka ovat syyllistyneet sotarikoksiin". [106]

Syyrian sisallissodan ihmisoikeusrikkomukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Syyrian sisallissodan ihmisoikeusrikkomukset

Monet kansainvaliset jarjestot kuten Yhdistyneet kansakunnat (YK) ja Human Rights Watch (HRW) ilmoittivat sodan molempien puolten syyllistyneen sota- [107] ja ihmisoikeusrikkomuksiin. [108] Hallituksen kansaansa vastaan kayttaman vakivallan [109] takia Euroopan unioni (EU) asetti maalle talouspakotteita ja lansimaat kaantyivat Assadia vastaan. Myos kapinalliset ovat rikkoneet ihmisoikeuksia. [110] [111]

Joissain hallituksen, mutta myos kapinallisten saartamissa kaupungeissa nahtiin nalkaa. [112]

Syyrian tiedustelupalvelu [113] ja hallituksen palkkaamat puolisotilaalliset shabiha -ryhmat [114] ovat kiduttaneet ihmisia. Hallituksen joukot kayttivat usein ilmavoimia ja raskasta aseistusta siviilien asuinalueilla, joka aiheutti valtavia tuhoja. [115] Oppositio on murhannut, pidattanyt laittomasti ja kiduttanut. [116] Isis-jarjesto on perustanut mestauksin yllapidetyn hirmuvallan valtaamalleen alueelle. Syyrian armeija kaytti laajalti raskaita aseita siviilien asuinalueilla. Erityisesti ulkomailla tuomittiin muun muassa puolisotilaallisten shabiha-joukkojen, tynnyripommien [117] ja kemiallisten aseiden kaytto kapinallisia vastaan . [118] [119]

Jihadistien kapinallisjarjestot ovat rajayttaneet pommeja ja muun muassa surmanneet toisuskoisia. [120] Taman lisaksi myos he ovat syyllistyneet kemiallisten aseiden kayttoon. [121]

Amnestyn mukaan Syyrian kurdien aseellisen siiven YPG:n joukot polttivat ja tuhosivat Isisilta valtaamissaan kylissa puskutraktoreilla ihmisten koteja, koska vaittivat naiden tukeneen Isisia. [122]

Pakolaiset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Syyrian sisallissodan pakolaiset

Elinolojen huononeminen sodan takia ja raaka vakivalta, jossa oli kuollut yli 200 000 ihmista ja haavoittunut yli 2 miljoonaa, ajoi ihmisia pois Syyriasta. Vuoden 2014 lopussa Syyria johti pakolaistilastoa, ja maasta oli paennut 4 miljoonaa ihmista. [123] Enin osa pakolaisista pakeni arabimaihin, mutta enenevassa maarin myos Eurooppaan turvapaikkaa hakemaan. Tama aiheutti vuonna 2015 Euroopassa pakolaiskriisin ja lisasi maahanmuuttokriittisyytta. Unkari sulki rajansa pakolaisilta. lahde?

YK:n lastenjarjesto julkaisi alkuvuonna 2017 raportin lasten oloista Syyriassa. Pakolaisten kokonaismaara oli 11 miljoonaa, joista 5 miljoonaa on paennut Syyrian ulkopuolelle. Pakolaislapsia oli 2,3 miljoonaa. Sodassa kuolleita ihmisia oli yli 320 000. Lahes 6 miljoonaa syyrialaista lasta oli alkuvuonna 2017 riippuvaisia humanitaarisesta avusta, ja heista 300 000 oli avun tavoittamattomissa. [124]

Vahemmistojen vaino [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katso myos: Syyria:uskonto

Syyrian etnisten ja uskonnollisten ryhmien vaestosuhteet ovat muuttuneet maan sisallissodan takia. Syyriasta sotaa paenneista suuri osa on sunnalaisia arabeja. Vuonna 2018 heita oli enaa ehka vain puolet maahan jaaneesta vaestosta. [125] Syyrian valtio on virallisesti maallinen, eika ota kantaa uskonnollisiin asioihin. Virallisesti Baath-puolue ajaa yleisarabialaista identiteettia, mutta kaytannossa etniset, uskonnolliset ja alueelliset ryhmittymat ovat tarkeita. [126]

Vahemmistot, kuten druusit , ovat jarjestaan joutuneet aariliikkeiden hyokkayksen kohteiksi. ISIS ja al-Nusra ovat hyokanneet heidan alueilleen tuhoten ja tappaen, pitaen heita hallituksen liittolaisina ja harhaoppisina. [127] [128]

Open Doors -jarjeston World Watch -listauksen mukaan kristityt kokevat Syyriassa kovaa vainoa . Islamilaisten aariryhmien hallitsemilla alueilla uskon tunnustaminen julkisesti on vaarallista ja useimmat kirkot on tuhottu. [129] [130] Vuoden 2021 alussa kristittyja oli Syyriassa World Watchin mukaan 638 000. Ennen sotaa heita oli ollut 2,2 miljoonaa. [131]

Syyrian sisallissodan sairaalapommitukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Syyrian sisallissodan sairaalapommitukset

Syyrian sisallissodan aikana Venajan ja Syyrian hallituksen joukot ovat toteuttaneet operaatioita, jotka ovat kohdistuneet sairaaloiden ja terveyspalveluiden tuhoamiseen alueilla, jotka eivat ole Syyrian hallituksen valvonnassa. Venaja ja Syyria ovat toistuvasti kieltaneet jarjestelmalliset iskut sairaaloihin. Syyskuun lopulla 2016 YK:n paasihteeri Ban Ki-moon sanoi, etta hyokkaykset Aleppon sairaaloihin olivat sotarikoksia [132] .

Ennen kuin venalaisjoukot liittyivat Syyrian sisallissotaan, Syyrian hallituksen armeija oli kohdistanut iskuja sairaaloihin alueilla, jotka eivat kuuluneet sen valvontaan. Hyokkaykset alkoivat vuoden 2012 alussa. Vuoden 2012 elokuussa [133] ja marraskuussa 2012 Syyrian hallitus suoritti hyokkayksia Dar al-Shifan sairaalaan Aleppossa . YK:n tutkijat kutsuivat hyokkayksia systemaattisiksi. YK pyrki viemaan hyokkaysten vuoksi Syyrian hallituksen kansainvaliseen rikostuomioistuimeen , mutta Kiina ja Venaja estivat taman veto-oikeudellaan YK:n turvallisuusneuvostossa vuonna 2014. [134] Physicians for Human Rights (PHR) -jarjeston raportin mukaan terveydenhuoltoa ja sairaaloita vastaan hyokattiin yli 300 kertaa maaliskuusta 2011 elokuuhun 2015. [135] Sen jalkeen kun Venaja aloitti sotilasoperaatiot Syyriassa, ilmapommitukset lisaantyivat [136] . Vuonna 2015 Syyrian ja Venajan joukot [137] suorittivat yli 300 iskua sairaaloihin ja terveyskeskuksiin. Toukokuusta joulukuuhun 2016 Venajan ja Syyrian jatkoivat hyokkayksiaan ja tekivat noin 200 iskua Syyrian terveydenhuoltoa ja sairaaloita vastaan [138] .

Lokakuussa 2017 Punainen Risti ilmoitti, etta kymmenen sairaalaa oli kymmenen paivan aikana vaurioitunut, "mika on vienyt sadoilta tuhansilta ihmisilta paasyn edes perusterveydenhuoltoon". [139] [140]

Syyrian sisallissota ja ulkomaat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vladimir Putin ja Ba?ar al-Assad Damaskoksen mariamiitti­katedraalissa 7.1.2020. Oikealla patriarkka Johannes X ja hanen takanaan Venajan puolustusministeri Sergei ?oigu .
Paaartikkeli: Syyrian sisallissota ja ulkomaat

Arabiliitto , YK ja muut kansainvaliset jarjestot epaonnistuivat rauhanaloitteissaan. Martti Ahtisaaren mukaan lansi oli aikaisemmin torjunut Venajan ehdotuksen Assadin rauhanomaisesta syrjayttamisesta. [141]

Suurvalloista Venaja ja Kiina tukevat Syyrian hallitusta. Yhdysvallat , Ranska , Iso-Britannia ja muut lansimaat ovat tukeneet enemman maltillista oppositiota. lahde?

Lansimaiden YK-paatoslauselmaehdotus tammikuussa 2012 ei tuominnut kapinallisten kayttamaa vakivaltaa, toisin kuin Venajan ehdotus. [142] Myoskaan arabiliiton tarkkailuoperaation johto ei syyttanyt kapinallisia. [143]

Syyrian sisallissota voidaan nahda osittain ?iiojen ja sunnien valisena kamppailuna. Syyrian sotaan liittyvia ?iiojen ja sunnien valisia taisteluja on kayty myos Libanonissa . Sota mahdollisti Isisin nousun Irakissa vuonna 2014. lahde?

Lansimaita huolettivat Syyrian kemialliset aseet , joita saatiinkin vedettya paljon pois maasta. [144] Elo?syyskuussa 2012 Syyria ja suurvallat paattivat tuhota maan kemialliset aseet. Aseiden tuhoamisesta vastasi Kemiallisten aseiden kieltojarjesto OPCW . [145]

Lansimaat alkoivat tehda maassa Isisin vastaisia ilmaiskuja syyskuussa 2014. [146] Nama eivat pysayttaneet Isisin etenemista. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu koulutti kapinallistaistelijoita vuodesta 2013 lahtien, mutta pahoin epaonnistunut ja kallis ohjelma hylattiin lokakuussa 2015. [147] Maa jatkoi silti kapinallisten tukemista ase- ja muulla avulla. Yhdysvallat sanoi 30. lokakuuta 2015 lahettavansa jonkin verran erikoisjoukkoja auttamaan kapinallisia taistelemaan Isisia vastaan. [148]

Venaja lahetti vuodesta 2012 lahtien sotilasneuvonantajia Syyriaan. Venalaiset aloittivat ilmaiskut Syyriassa 30. syyskuuta 2015. [149] Nama eivat pysayttaneet Isisin etenemista. Venaja on sanonut pommittaneensa Isisin joukkoja, mutta erityisesti Yhdysvallat on epaillyt Venajan ilmaiskujen kohdistuneen paaasiassa Assadia vastustaviin kapinallisiin. [150] Venajalla on ollut laheiset valit Syyrian kanssa jo vuosikymmenten ajan. [151] Venaja veti maaliskuun puolivalissa 2015 lentokoneitaan pois Syyriasta, supistaen operaatiotaan. [152]

Joulukuussa 2015 Iso-Britannia aloitti ilmaiskut Isisia vastaan Syyriassa parlamentin alahuoneen hyvaksyttya hallituksen esityksen aanin 397-223. [153] Maa oli pommittanut jarjestoa aiemmin vain Irakin puolella. Paatos tehtiin sen jalkeen, kun Ranska oli pyytanyt EU-mailta tukea Pariisin terrori-iskujen jalkeen. Ranska itse lahetti itaiselle Valimerelle Charles de Gaulle -lentotukialuksensa, [154] ja myos Saksa paatti lahettaa joukkoja tiedustelu- ja tukitehtaviin. [155]

Seitsemantoista maata jarjesti lokakuun lopussa 2015 Syyrian rauhankokouksen, jossa ei kuitenkaan paasty sopuun Assadin tulevaisuudesta. [156]

Yhdysvallat ja Venaja neuvottelivat syyskuun 2016 alussa pyrkien sopimaan Isisin vastaisesta taistelusta ja humanitaarisesta avusta. [157] Tulitauko romahti noin viikon kuluessa. [158]

Kesalla 2018 Syyrian hallituksen joukot suunnittelivat massiivista ilmahyokkaysta Idlibiin , joka on viimeinen opposition hallitsema maakunta. YK on varoittanut, etta tama tietaisi humanitaarista katastrofia, koska alueella on kolme miljoonaa ihmista, monet muualta saapuneita. Oppositiota tukeva Turkki ja hallitusta tukeva Venaja sopivat syyskuussa demilitarisoidun vyohykkeen muodostamisesta osapuolten valille lokakuussa. [159]

Rauhanvalitysyritykset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Syyrian sisallissodan rauhanvalitysyritykset

Pyrkimykset saavuttaa rauha Syyriassa eivat toistaiseksi ole johtaneet tulokseen. Rauhaa ovat yrittaneet luoda mm. Arabiliitto seka YK ja monet muut ulkomaat. Syyriassa on myos saatu aikaan monia aselepoja (usein ulkomaiden neuvottelujen myota).

Kulttuurivaikutus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Palmyran museo marraskuussa 2018: sisaankaynti ja nayttelytiloja ISISin jaljilta. ? kuvat Hamed Jafarnejad, Tasnim News Agency
Katso myos: Palmyra: Palmyran tuhoaminen ja Isis muinaismuistojen tuhoajana

Syyrian rikas kulttuuriperinto on ollut maan turismin tarkein vetonaula. Maassa on 6 UNESCO:n maailmanperintokohdetta. [160] Ne kaikki ovat karsineet vaurioita sodassa. Vuonna 2020 Gerda Henkel -saatio ja Pariisissa sijaitseva Syrian Society for the Protection of Antiquities ilmoittivat, etta sodan alkamisen jalkeen museoista ja arkeologisista paikoista oli ryostetty yli 40 000 esinetta.

Muinaisen Palmyran arkkitehtuurista tuli kulissi ISISin lukuisille teloituksille. [161] Siella jihadistit myos esittelivat Khaled al-Asaadin mestattua ruumista. [162] Paaarkeologia oli kidutettu, jotta han paljastaisi muinaisesineiden piilopaikat. Naytosluonteisesti jihadistit rajayttivat Palmyrassa Baalshaminin pyhakon, tuhosivat Baalin temppelin, rajayttivat Voitonkaaren ja ryostivat museosta mita jaksoivat kantaa seka tarvelivat isoja patsaita. Maailmalla tasta tehtiin vertailuja tuhotoihin Afganistanissa, kun talibanit rajayttivat kookkaat Buddha-patsaat . [163]

Maailmanperintokohteiden lisaksi vaurioista tai ryostelyista ovat karsineet muun muassa Ita-Syyrian neoliittinen kyla Tell Sheikh Hamad, muinainen kauppakaupunki Ebla , pronssikauden kaupunki Mari , Mesopotamian kaupunki Dura-Europos ja monet muut arkeologiset paikat. [164]

Edella mainitut Gerda Henkel -saatio ja pariisilainen yhdistys vaativat raportissaan tutkintaa entisen puolustusministerin Mustafa Tlassin 405 antiikkilaatikon siirrosta, kun han lahti Dubaihin vuonna 2011. Laatikoissa epaillaan olleen tuhansia ryostettyja esineita. Raportin mukaan Syyrian museot ovat saaneet pahempia pitkaaikaisia vaurioita kuin Irakin museot, jotka kokivat kovia Yhdysvaltain johtamassa vuoden 2003 hyokkayksessa ja myohemmin ISISin valtakaudella. Esim. Palmyran museosta varastettiin 3450 esinetta ja Idlibista vietiin 5844 esinetta. [165]

Itaisen Valimeren arkeologiaan keskittyva julkaisu kertoi vuonna 2022, etta Syyrian vaesto arvostaa yleensa enemman islamin kuin muiden kulttuurien arkeologisia kohteita. Jotkut korkeat virkamiehet ovat nayttaneet huonoa esimerkkia kansallisperinnon suojelun suhteen: esimerkiksi Rifaat al-Assad, Ba?ar al-Assadin seta, "Haman teurastaja". Han sai vuonna 2020 pariisilaisessa oikeusistuimessa 4 vuoden vankeustuomion. Syyrialaiset pitavat hanta yleisesti henkilona, joka ryostaa kalliita esineita ja kauppaa niita ulkomailla. [166] [167]

Khan Academy julkaisi vuonna 2019 lyhyen videon Palmyran tuhoista. [168]

Syyrian sisallissota fiktiossa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Syyrian sisallissota on vahvasti esilla Isaksson-sarjan romaanissa Sydamenmurskajaiset, jonka on kirjoittanut Markus Ahonen . [169]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Korpiola, Lilly & Nikkanen, Hanna: Arabikevat , Avain 2012, ISBN: 978-951-692-912-8
  • Mita missa milloin 2012, 2013, 2014 ja 2015

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Are North Koreans fighting in Syria? It’s not as far-fetched as it sounds. washingtonpost.com . Viitattu 23.6.2020. (englanniksi)
  2. ↑ a b About 475 thousand persons were killed in 76 months of the Syrian revolution and more than 14 million were wounded and displaced 16.7.2017. Syrian Observatory for Human Rights. Arkistoitu . Viitattu 25.9.2017.
  3. ↑ Syria Regional Refugee Response UNHCR. Viitattu 25.9.2017. (englanniksi)
  4. ↑ Map of Syrian Civil War  (Yhteenotot ja tilanne kartalla) Liveuamap.com . 1.?11.5.2022.
  5. ↑ Nurminen, Jussi: Punainen risti: Syyriassa on sisallissota Yle uutiset . 16.7.2012. Viitattu 30.7.2012.
  6. ↑ Religion and the Syrian Civil War ThoughtCo . 15.1.2020.
  7. ↑ The Nusra Front: Al Qaeda’s Affiliate in Syria Wilson Center . 17.6.2016. Viitattu 12.5.2022.
  8. ↑ Syria's Minorities: Caught Between Sword Of ISIS And Wrath of Assad npr.org . 18.4.2015.
  9. ↑ Coalition against Isil: country by country telegraph.co.uk . 5.9.2014. Viitattu 26.9.2015. (englanniksi)
  10. ↑ Black, Ian: Report on Syria conflict finds 11.5% of population killed or injured The Guardian . 10.2.2016. Viitattu 14.8.2017. (englanniksi)
  11. ↑ Syria: Events of 2015 27.1.2016. ReliefWeb.
  12. ↑ UNHCR Syria Regional Refugee Response United Nations High Commissioner for Refugees (UNHCR). Viitattu 14.8.2017. (englanniksi)
  13. ↑ Barnard, Anne & Hubbard, Ben & Fisher, Ian: As Atrocities Mount in Syria, Justice Seems Out of Reach The New York Times . 15.4.2017. (englanniksi)
  14. ↑ All sides in Syria killing thousands of detainees in crimes against humanity, UN reports UN News Centre . 8.2.2016. (englanniksi)
  15. ↑ Hannula, Tommi: Syyrian Bashar al-Assad on yllattaen ahtaalla: Kyltymaton vallan­himo turhauttaa Venajaa ja mahtisukua jaytaa serkusten valirikko Helsingin Sanomat . 3.6.2020. Viitattu 4.6.2020.
  16. ↑ a b Kankkonen, Tom: Syyrian sota muuttui jaatyneeksi konfliktiksi eika kukaan tieda, mita tapahtuu seuraavaksi ? Damaskoksessa arki on jonoja, pulaa ja sahkokatkoja Yle Uutiset . 13.3.2021. Viitattu 14.3.2021.
  17. ↑ Merikallio, Katri, "Mina, Bashar", Suomen Kuvalehti 36/2013, 6.9.2013, s. 12?13.
  18. ↑ Kerkkanen 2017, s. 125, 126,127, 137, 138
  19. ↑ Salehzadeh, Alan: Syyrian sisallissota: Syita ja taustatekijoita (pdf) 2013. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu. Viitattu 1.1.2014.
  20. ↑ a b TS-STT: Kuivuus ja hallituksen virheet vauhdittivat Syyrian sodan syttymista Turun Sanomat . 23.1.2016. Viitattu 10.8.2017.
  21. ↑ Bahmani-Jantti 2018, s. 62, 63
  22. ↑ Bahmani-Jantti 2018, s. 81
  23. ↑ Bahmani-Jantti 2018, s. 71
  24. ↑ Bahmani-Jantti 2018, s. 80
  25. ↑ Pesonen, Hannu: Mita tapahtuu, kun miljardi ihmista jattaa kotinsa? Maailmaa uhkaa pakolaiskriisi, jonka mittakaava on taysin omaa luokkaansa Helsingin Sanomat . 9.1.2018. Viitattu 9.1.2018.
  26. ↑ a b Iddon, Paul: A recap of the Syrian crisis to date Digital Journal . 30.7.2012. Viitattu 13.04.2018. (englanniksi)
  27. ↑ a b Korpiola&Nikkanen 2012, s. 91
  28. ↑ Fahim, Kareem & Saad, Hwaida: A Faceless Teenage Refugee Who Helped Ignite Syria’s War The New York Times . 8.2.2013.
  29. ↑ Macleod, Hugh: Syria: how it all began 23.4.2011. The World. Arkistoitu .
  30. ↑ Skibinsky, Anna: Fresh Protests Erupt in Syria 16.3.2011. The Epoch Times.
  31. ↑ Mid-East unrest: Syrian protests in Damascus and Aleppo 15.3.2011. BBC.
  32. ↑ Mita missa milloin 2012, s. 110.
  33. ↑ Kerkkanen 2017, s. 192
  34. ↑ AP-Reuters-HS: Syyria pitaa al-Tremsen verisia tapahtumia sotilasoperaationa Helsingin Sanomat . 16.7.2012. Viitattu 7.3.2020.
  35. ↑ Tuomaala, Erja: Mika on sisallissota? YLE . 30.7.2012. Viitattu 7.3.2020.
  36. ↑ Brophy, Zak: Syyrian Aleppossa syytetaan hallitusta ja kapinallisia Kansan Uutiset . 2.10.2012. Viitattu 13.4.2018.
  37. ↑ Notis, Alarik: Suurvaltapolitiikkaa ja hyvantekevaisyytta Syyriassa 4.3.2013. Sarastus.
  38. ↑ Notis, Alarik: Ratkaiseva taistelu Syyriasta on alkanut 12.6.2013. Sarastus.
  39. ↑ Kokkonen, Yrjo: Syyriassa sotivat nyt Hizbollah ja al-Qaida vastakkain 6.6.2013. Yle.
  40. ↑ Parssinen, Minna: Isis-jarjeston nousu, uho ja tuho kestivat 13 vuotta  (Aliotsake: 2014 ? jarjesto valtasi laajoja alueita) 24.5.2019. Yle.
  41. ↑ Orjala, Anne: Turkki vahvistaa rajaansa ? Isis-taistelijat etenevat Syyriassa 29.9.2014. Yle.
  42. ↑ Isoniemi, Jaakko: Taistelu Kobanesta ohi - kurdit haativat Isisin 26.1.2015. Iltalehti.
  43. ↑ Hannula, Tommi: NY Times: USA ei enaa vaadi al-Assadin eroa. Yhdysvallat tukee neuvotteluratkaisua Syyrian sisallissotaan 20.1.2015. Sanoma Media Finland. Arkistoitu 21.11.2015. Viitattu 25.10.2015.
  44. ↑ Reuters-AFP: Kerry: Syyrian Assadin kanssa on neuvoteltava 15.3.2015. Sanoma Media Finland. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 25.10.2015.
  45. ↑ mtv uutiset-STT-AFP: Syyrian oppositio YK:lle: Assad on ongelma, ei ratkaisu 14.2.2015. mtv uutiset.
  46. ↑ Syria war: 'Assad must go' to ensure IS defeat - Obama 29.9.2015. BBC.
  47. ↑ Syria conflict: UN assembly highlights divisions  (Video 2: Barack Obama says Syrian President Bashar al-Assad must go) 29.9.2015. BBC.
  48. ↑ TS-STT: Assadin asema jai hiertamaan turvallisuusneuvostoa 19.12.2015. Turun Sanomat.
  49. ↑ Kankkonen, Tom: Assad horjahti ? Isis Damaskoksen porteilla, Syyrian armeija ahtaalla 5.4.2015. Yle.
  50. ↑ Kankkonen, Tom: Assad ahtaalla ? viisi kysymysta Syyriasta 22.5.2015. Yle. Viitattu 25.10.2015.
  51. ↑ Koskinen, Matti: Syyrian presidentti Assad: Armeijaa vaivaa miespula 26.7.2015. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 28.7.2015. Viitattu 27.7.2015.
  52. ↑ Timeline: US Policy on ISIS 27.4.2016. Wilson Center.
  53. ↑ Russia begins Syria air strikes in its biggest Mideast intervention in decades 30.9.2015. Reuters.
  54. ↑ Four-fifths of Russia's Syria strikes don't target Islamic State: Reuters analysis 21.10.2015. Reuters.
  55. ↑ Syria crisis: Massive Russian air strikes on 'IS targets' 20.11.2015. BBC.
  56. ↑ Leppanen, Mikko: Syyrian hallitus aloitti maahyokkayksen kapinallisia vastaan ? Venaja tukee ilmaiskuilla 7.10.2015. Yle.
  57. ↑ Tuohinen, Petteri: Venaja ja Syyria yhteishyokkaykseen ? Venajan laivasto ampui ohjuksia Kaspianmerelta 7.10.2015. Helsingin Sanomat.
  58. ↑ Hannula, Tommi: Syyria, Venaja, Hizbollah ja iranilaiset kavivat yhteishyokkaykseen Aleppossa 16.10.2015. Helsingin Sanomat.
  59. ↑ Kofman, Michael & Rojansky, Matthew: What Kind of Victory for Russia in Syria?  (Russian Combat Operations in Syria, kpl 8; Not Home by Christmas, kpl 1) 24.1.2018. Military Review, Army University Press.
  60. ↑ Temporary Syria truce begins 26.2.2016. CNN.
  61. ↑ Rights group reports airstrikes in Syria 28.2.2016. CNN.
  62. ↑ a b Syria ? 2016 Global Security.
  63. ↑ HS-AFP: Syyrian hallituksen joukot valtasivat Palmyran Isisilta Helsingin Sanomat . 27.3.2016. Viitattu 5.6.2016.
  64. ↑ Huusko, Jukka: Syyrian armeija tyontyi Isisin hallitsemaan Raqqan maakuntaan ensi kertaa kahteen vuoteen ? aarijarjesto vaikeuksissa Helsingin Sanomat . 4.6.2016. Viitattu 5.6.2016.
  65. ↑ High-ranking Syria army officer killed fighting ISIS 23.6.2016. NOW news.
  66. ↑ Tolsa, Maria: Turkki lahetti lisaa tankkeja Syyriaan, kapinalliset valtasivat kylia Isisilta yle.fi . 3.9.2016. Viitattu 5.9.2016.
  67. ↑ Carter Calls on Turkey to 'Stay Focused' on Islamic State 29.8.2016. VOA.
  68. ↑ Syria ceasefire: 'No civilian deaths on first day' 13.9.2016. BBC.
  69. ↑ Huusko, Jukka: Syyrian tulitauko pitanyt paaosin hyvin ? YK valmistautuu lahettamaan avustuskuljetuksia Aleppoon 13.9.2016. Helsingin Sanomat.
  70. ↑ Anas, Omair: Syria ceasefire: Another nail in the coffin of political transition 13.9.2016. Middle East Eye.
  71. ↑ Syria conflict: US air strikes 'kill dozens of government troops' 18.9.2016. BBC.
  72. ↑ Air strikes hit aid convoy as Syria says ceasefire over 19.9.2016. Reuters.
  73. ↑ Khatib, Lina: How Ceasefires in Syria Became Another Tool of Warfare 8.1.2017. Chatham House.
  74. ↑ Sillanpaa, Sami: Syyrian Aleppossa taysi ”katastrofi” ? lapsia, potilaita ja muita siviileita rajujen pommitusten uhreina Helsingin Sanomat . 28.4.2016. Viitattu 5.6.2016.
  75. ↑ Sillanpaa, Sami: Syyrian armeija on saanut Aleppon lahes kokonaan haltuunsa, Palmyrassa Isis on ajettu kaupungin laidoille Helsingin Sanomat . 10.12.2016. Viitattu 11.12.2016.
  76. ↑ Kuusisalo, Mikko: Isis valtasi Palmyran Venajan ilmaiskuista huolimatta Yle Uutiset . 11.12.2016. Viitattu 11.12.2016.
  77. ↑ Pollanen, Raisa: Syyrian kapinalliset: Aleppon tulitauko alkaa aamulla Yle Uutiset . 15.12.2016. Viitattu 15.12.2016.
  78. ↑ Buses evacuate thousands of exhausted Aleppo residents in ceasefire deal Reuters . 15.12.2016. Viitattu 15.12.2016. (englanniksi)
  79. ↑ Kaario, Ahti: Aleppo on voitto Assadille ? mutta Syyrian sota ei ole viela ohi Yle Uutiset . 8.12.2016. Viitattu 29.4.2018.
  80. ↑ mtv uutiset-STT-AFP: Kaannekohta Syyrian sodassa ? Syyrian armeija: Aleppo on vallattu, viimeinen evakuointisaattue lahti mtv.fi . 22.12.2016. Viitattu 29.4.2018.
  81. ↑ Sillanpaa, Sami: Syyrian armeija julisti vallanneensa koko Aleppon ? neljan vuoden taisteluiden jalkeen viimeiset kapinalliset evakuoitiin pois busseilla Helsingin Sanomat . 22.12.2016. Viitattu 29.4.2018.
  82. ↑ Syria conflict: Rebel force targets IS 'capital' Raqqa BBC News . 6.11.2016. Viitattu 6.11.2016. (englanniksi)
  83. ↑ USA:n ilmaisku Syyriaan Yle Uutiset . Viitattu 7.4.2017.
  84. ↑ Syyrian valtionmedia: Hallitus ja kapinalliset sopivat etelaisen Damaskoksen evakuoinnista Ilta-Sanomat . 29.4.2018. Viitattu 29.4.2018.
  85. ↑ Syyrian paakaupungin liepeilla poikkeuksellisen kiivaita taisteluita Yle Uutiset . Viitattu 10.8.2017.
  86. ↑ Yhdysvallat iski Syyriaan yllattavalla voimalla ? tama tiedetaan nyt Yle Uutiset . Viitattu 10.8.2017.
  87. ↑ Jarjesto: Isis vetaytyi kokonaan Aleppon provinssista Syyriassa, myos Raqqa saarrettu ? ”kalifaatti” murenee molemmilta laidoiltaan Helsingin Sanomat . 30.6.2017. Viitattu 30.6.2017.
  88. ↑ Isis jai mottiin Raqqaan Ilta-Sanomat . 30.6.2017. Viitattu 30.6.2017.
  89. ↑ Trump perusteli Syyrian kapinallisten rahoittamisen lopetusta: "Vaarallista ja tuhlaavaista" iltalehti.fi . Viitattu 10.8.2017.
  90. ↑ Syyrian hallitus kiristaa otettaan Ita-Ghoutan kapinallisalueesta Yle Uutiset . Viitattu 8.3.2018.
  91. ↑ Jarjesto: Ita-Ghoutassa sovittu viimeisen kapinalliskaupungin evakuoinnista ? Syyrian hallitus on vallannut jo 95 prosenttia alueesta Yle Uutiset . Viitattu 22.5.2018.
  92. ↑ Venaja: Doumakin vallattu ? koko Ita-Ghouta on Syyrian hallinnon hallussa KSML.fi, Keskisuomalainen . Viitattu 22.5.2018.
  93. ↑ Syrian Forces Establish Control Of Yarmouk Refugee Camp After ISIS Withdrawal southfront.org . 21.5.2018. Viitattu 22.5.2018. (englanniksi)
  94. ↑ Damaskos on nyt kokonaan Syyrian joukkojen hallussa verkkouutiset.fi . 22.5.2018. Viitattu 22.5.2018.
  95. ↑ Syyrian hallituksen liput nousivat jalleen kansannousun syntysijoilla Yle Uutiset . Viitattu 22.7.2018.
  96. ↑ Syyrian hallituksen joukot saivat Jordanian rajan hallintaansa Yle Uutiset . Viitattu 22.7.2018.
  97. ↑ Venaja jatkoi Syyrian Idlibin pommittamista Yle Uutiset . Viitattu 5.9.2018.
  98. ↑ Taistelu moottoritiesta ja koko sodan voitosta: Nain Syyrian Idlibin tilanne kiristyi Turkin ja Venajan konfliktiksi Ilta-Sanomat . 28.2.2020. Viitattu 10.3.2020.
  99. ↑ Syyrian sisallissodassa kuollut jo liki 400 000 ihmista, kertoo jarjesto Yle Uutiset . Viitattu 10.3.2020.
  100. ↑ Alexander, Caroline & Abu-Nasr, Donna: How War Has Destroyed Syria's Economy in Four Charts Bloomberg . 29.7.2015. Viitattu 13.04.2018.
  101. ↑ Lobel, Mark: Syria's economy cut in half by conflict BBC - News . 23.7.2015. Viitattu 13.04.2018. (englanniksi)
  102. ↑ Heiskanen, Heikki: Syyrian sodasta revitaan rahaa rintamalinjoista piittaamatta Yle, Uutiset . 11.10.2015. Viitattu 13.04.2018.
  103. ↑ Devereaux, George: War has left Syria ‘on brink of economic collapse’ The Independent . 22.7.2015. Viitattu 13.04.2018. (englanniksi)
  104. ↑ Lahi-ita | Syyrian presidentti Bashar al-Assad erotti maansa paaministerin salamyhkaisesti, kun sodan runtelema maa syoksyy kohti talousahdinkoa Helsingin Sanomat . 11.6.2020. Viitattu 12.6.2020.
  105. ↑ Syyria | Syyrian sota alkoi kymmenen vuotta sitten, tutkijan mukaan maan vaesto ja talous on isketty murskaksi Helsingin Sanomat . 13.3.2021. Viitattu 14.3.2021.
  106. ↑ European travel agencies resume tours to Syria DW.com . 30.10.2021. (englanniksi)
  107. ↑ Molemmat Syyrian taistelevat osapuolet syyllisia sotarikoksiin 15.8.2012. Sanoma Media Finland. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 25.10.2015.
  108. ↑ YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsee Syyrian ihmisoikeusrikkomukset 19.4.2013. MTV - Uutiset. Viitattu 25.10.2015.
  109. ↑ Report of the Independent International Commission of Inquiry on the Syrian Arab Republic* (PDF) 4.6.2013. The Office of the United Nations High Commissioner for Human Rights (OHCHR). Viitattu 25.10.2015. (englanniksi)
  110. ↑ Toyryla, Katriina: Tutkimusryhma: Syyrian sotarikokset vietava oikeuteen 18.2.2013. Yle. Viitattu 25.10.2015.
  111. ↑ Mielonen, Timo & Hukka, Janne: YK: Syyrian sotarikokset entista raikeampia Maailma.net . 7.6.2013. Suomen OneWorld-yhdistys. Viitattu 25.10.2015.
  112. ↑ Manner, Maria: Syyrian sodassa on aseena nalka Helsingin Sanomat . 18.1.2016. Arkistoitu 21.3.2016. Viitattu 1.2.2016.
  113. ↑ Kokkonen, Yrjo: HRW: Syyriassa kymmenia kidutuskeskuksia Yle - Uutiset . 3.8.2012. Viitattu 13.04.2018.
  114. ↑ Syria unrest: Who are the shabiha?
  115. ↑ Amnesty paljasti Aleppon pommitusten tuhot ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  116. ↑ YK: Syyrian sotarikokset entista raikeampia maailma.net 07.06.2013
  117. ↑ Aittokoski, Heikki: Oppositio: Tynnyripommit tappoivat 85 Syyrian Aleppossa Helsingin Sanomat . 2.2.2014. Viitattu 13.04.2018.
  118. ↑ Ihmisoikeusjarjesto: Syyrian hallitus kaytti taas kemiallisia aseita ( Arkistoitu ? Internet Archive).
  119. ↑ Mit missa milloin 2014, s. 150
  120. ↑ Syyrian kristityt pian entinen vahemmisto ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  121. ↑ UN accuses Syrian rebels of chemical weapons use telegraph.co.uk . (englanniksi)
  122. ↑ Asplund, Heidi: Amnesty syyttaa kurdeja sotarikoksista Syyriassa ? "He repivat meidat ulos kodeistamme ja alkoivat polttaa niita" 13.10.2015. Sanoma Media Finland. Arkistoitu 10.3.2016. Viitattu 25.10.2015.
  123. ↑ Svensson, Kristian: Pakolaisten maara ennatyslukemissa ? ja maara kasvaa nopeammin kuin koskaan 18.6.2015. Yle. Viitattu 25.10.2015.
  124. ↑ Syyrian sota on lasten valtava katastrofi. Keskisuomalainen , 17.3.2017, s. 4. Jyvaskyla: Keskisuomalainen.
  125. ↑ Michael Izady: Syria Ethnic Shift, 2010-2018 (png) The Gulf/2000 Project . Columbia University. Viitattu 4.7.2018. (englanniksi)
  126. ↑ Background Note Syria  (Previous Editions) 18.3.2011. US Department of State. Viitattu 18.1.2015.
  127. ↑ Syria's Druze vow to free women and children kidnapped by IS bbc.com . 12.8.2018.
  128. ↑ Forgotten: The Druze of the Levant and the Legacy of the Syrian Civil War  (Aliotsikko: Culling (Teurastus): The Syrian Civil War and the Druze) American university's undergraduate policy magazine . 10.12.2021.
  129. ↑ World Watch List 2021 Open Doors . Viitattu 12.11.2021. (englanniksi)
  130. ↑ Where in the world is the worst place to be a Christian? The Guardian . 27.7.2015. Viitattu 14.11.2021. (englanniksi)
  131. ↑ Syria war: Ten years on, Syrian Christians say Assad 'has taken us hostage' Middle East Eye . 14.3.2021. Viitattu 12.5.2022.
  132. ↑ " Syria hospital attacks are 'war crimes': Ban Ki-moon ", Business Standard , 29.9.2016.  
  133. ↑ Syria: Fighter Planes Strike Aleppo Hospital Human Rights Watch . 15.8.2012. Viitattu 10.2.2020.
  134. ↑ The war on Syria’s doctors economist.com . 3.9.2016. The Economist. Viitattu 10.2.2020.
  135. ↑ Chulov, Martin. " Four Syrian hospitals bombed since Russian airstrikes began, doctors say ", The Guardian , 22.10.2015.  
    Fahim, Kareem. " Group Cites 7 Attacks on Hospitals Across Syria ", New York Times , 22.10.2015.  
  136. ↑ Report suggests Russia tried to conceal airstrikes on Syrian hospitals abcnews.go.com . 8.9.2014. ABC News. Viitattu 10.2.2020.
  137. ↑ Russia, Syria deliberately bombing hospitals ? Amnesty timesofisrael.com . 3.3.2016. The Times of Israel. Viitattu 10.2.2020.
  138. ↑ Cook, Jesselyn. " Syrian Medical Facilities Were Attacked More Than 250 Times This Year ", The World Post , Huffington Post and Berggruen Institute, 27.12.2016. “The rate of assaults doubled after Russia’s military intervention in the conflict in September 2015, the medical society’s figures show. And nearly 200 occurred after May 3, when the United Nations Security Council adopted a resolution strongly condemning violence against those providing and receiving medical treatment in the country.”  
  139. ↑ Syria violence at worst level since Aleppo: ICRC . 5.10.2017. Al Jazeera .
  140. ↑ Syria: Harrowing civilian losses in most intense violence since battle for Eastern Aleppo 5.10.2017. icrc.org.
  141. ↑ Julian Borger & Bastien Inzaurralde: West 'ignored Russian offer in 2012 to have Syria's Assad step aside' The Guardian . 15.9.2015. Viitattu 10.10.2015. (englanniksi)
  142. ↑ Korpiola&Nikkanen 2012, s. 90
  143. ↑ Korpiola&Nikkanen 2012, s. 93
  144. ↑ Syyriassa yha kemiallisia aseita, Yle.fi, uutiset
  145. ↑ Destroying Syria's chemical weapons - BBC News bbc.com . Viitattu 1.10.2015. (englanniksi)
  146. ↑ Yhdysvallat aloitti ilmaiskut Syyriaan Isisia vastaan, Yle.fi, uutiset
  147. ↑ Toivola, Teemu: NYT: Yhdysvallat vetaytyy Syyrian kapinallisten kouluttamisesta Yle Uutiset . 9.10.2015. Viitattu 13.04.2018.
  148. ↑ Yhdysvallat lahettaa erikoisjoukkoja Syyriaan, Yle.fi, uutiset
  149. ↑ Venaja vahvisti aloittaneensa ilmaiskut Isista vastaan Syyriassa, Yle.fi, uutiset
  150. ↑ Cassandra Vinograd & Alexey Eremenko: Syria War: Russia Insists Its Warplanes Are Bombing ISIS Targets NBC News . 1.10.2015. Viitattu 10.10.2015. (englanniksi)
  151. ↑ Sinjab, Lina: Syria conflict: The close ties behind Russia's intervention BBC News . 5.10.2015. Viitattu 10.10.2015. (englanniksi)
  152. ↑ Tapiola, Paula: Venaja jatkaa "terroristikohteiden" pommittamista Syyriassa ? tietoja iskuista Palmyran lahella Yle Uutiset . 15.3.2016. Viitattu 17.3.2016.
  153. ↑ Syria air strikes: RAF Tornado jets carry out bombing - BBC News BBC News . Viitattu 4.12.2015. en-GB
  154. ↑ French Airstrikes on Islamic State Originate From Charles de Gaulle Carrier Newsweek . Viitattu 4.12.2015.
  155. ↑ Syria conflict: German MPs vote for anti-IS military mission - BBC News BBC News . Viitattu 4.12.2015. (englanniksi)
  156. ↑ Wienissa ei sopua Syyrian al-Assadin tulevaisuudesta
  157. ↑ Kuusi pommi-iskua tappoi kymmenia Syyriassa ? Isis ilmoittautui tekijaksi, pommit rajahtivat lahes samaan aikaan maanantaiaamuna eri puolilla Syyriaa . HS 5.9.2016
  158. ↑ Syyrian armeija: Tulitauko on ohi Yle Uutiset . Viitattu 22.9.2016.
  159. ↑ Markus Myllyoja: Putin ja Erdo?an: Syyrian Idlibiin puskurivyohyke Assadin ja kapinallisten valille Yle Uutiset . 17.9.2018. Viitattu 17.9.2018.
  160. ↑ Syrian Arab Republic unesco.org. Viitattu 27.4.2022.
  161. ↑ IS group releases video of mass shooting in Palmyra 4.7.2015. france24.com.
  162. ↑ ISIS Beheads 81-Year-Old Scholar Who Tried To Protect Antiquities 19.8.2015. npr.com.
  163. ↑ Syrian heritage suffered 'cultural apocalypse' 9.3.2021. france24.com.
  164. ↑ A Monumental Loss: Here Are the Most Significant Cultural Heritage Sites That ISIS Has Destroyed to Date 30.5.2017. Artnet. Arkistoitu .
  165. ↑ Report documents severe damage to Syrian heritage and museums 8.7.2020. aljazeera.com.
  166. ↑ The Destruction of Cultural Heritage in Syria: The Case of Shash Hamdan Tomb 1 in the Upper Euphrates, 1995?2020  (Discussion) 1.2.2022. Journal of Eastern Mediterranean Archaeology and Heritage Studies. Viitattu 27.4.2022.
  167. ↑ Nuuttila, Sakari: Syyrian presidentin sedalle, "Haman teurastajalle", neljan vuoden vankeustuomio Ranskassa 17.6.2020. Yle.
  168. ↑ Palmyra: the modern destruction of an ancient city  (video) 9.3.2019. Khan Academy. (englanniksi)
  169. ↑ ”Yhta lansimaista toimittajaa pelastettaessa 13 syyrialaista menetti henkensa” ? Markus Ahonen kirjoitti Syyriassa tyoskennelleet sotareportterit romaaniinsa Aamulehti . Viitattu 2019-04-9.

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Kerkkanen, Ari:  Syyria ? synnysta sisallissotaan . Like, 2017. ISBN 978-952-01-1654-5 .
  • Bahmani, Airin; Jantti, Simo:  Syyrian sota - demokratiatoiveet diktatuurin ja islamismin ristitulessa . Helsinki: Tammi, 2018. ISBN 978-951-31-9835-0 .
  • Jokinen, Saana-Maria:  Aania sodasta. Syyrian tie vallankumouksesta suursotaan . Gaudeamus, 2020. ISBN 978-952-34-5054-7 .

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Syyrian_sisallissota&oldid=22407171 ”