Sydankeskiaika

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Normannit kuljettavat hevosia Englantiin Bayeux’n seinavaatteessa , joka kuvaa normannien Englannin valloitusta vuonna 1066.

Sydankeskiaika oli keskiajan jakso vuosina 1000?1300. Sita edelsi varhaiskeskiaika vuosina 500?1000 ja seurasi myohaiskeskiaika vuosina 1300?1500.

Sodat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

1000-luvun alussa myos vieraat kansat lopettivat osittain hyokkayksensa. Viikingit asettuivat ryostamisen sijasta paikoilleen, esimerkkina siita on Normandian perustaminen 900-luvun alussa. Muslimit hajaantuivat, mika pienensi hiukan heidan uhkailuaan. Muiden valtioiden hyokkaajien uhkan kadottua Eurooppa vahvistui siirtyen puolustuksesta hyokkaykseen. Euroopassa oli jalleen suhteellisen rauhallista verrattuna edellisiin vuosisatoihin, mika sai kaupankaynnin toimimaan ja kaupungistumisen paasemaan vauhtiin. Pikkuruhtinaiden keskinaiset taistelut jatkuivat kuitenkin viela, silla kuninkailla ei ollut tarpeeksi voimaa lopettaa heidan taisteluitaan. Katolinen kirkko alkoi painostaa pikkuruhtinaita rauhaan, silla sotivat ruhtinaat ryostivat silloin talloin myos kirkon luostareita saadakseen rahaa sodankayntia varten. Ruhtinaiden sodista oli kuitenkin eniten haittaa maanviljelijoille , koska maatalousvaltaisessa taloudessa viholliselle aiheutettiin eniten vahinkoa tuhoamalla hanen alustalaisensa; peltoja poltettiin ja maanviljelijat surmattiin.

Kirkko [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 989 Bordeaux’n arkkipiispa Gunbald julisti Pax Dein, eli jumalanrauhan , joka kielsi ankarasti kaikki hyokkaykset pappeja ja koyhia vastaan kirkonkirouksen uhalla. 1000-luvulla jumalanrauhaa laajennettiin Jumalan aselevolla . 27 vuotta myohemmin katolinen kirkko maarasi ankarasti pitamaan sotimisesta taukoa viikonlopun ajan lauantai-illasta maanantaiaamuun saakka. Myohemmin aikaa pidennettiin keskiviikkoillasta maanantaiaamuun. Sen lisaksi sotiminen kiellettiin kirkollisina juhlapyhina . Taman jalkeen sotiminen oli sallittua vain 80 paivana vuodessa. Maaraykset muuttuivat yha ankarammiksi, ja lopulta myos hyokkaykset kauppiaita, ristiretkeilijoita ja pyhiinvaeltajia vastaan kiellettiin kirkonkirouksen uhalla.

Ristiretket [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sydankeskiajalla seka ritariluokka etta ritarikunnat kehittyivat. Varsinkin ristiretket vaikuttivat paljon ritariuden kehittymiseen. Pienruhtinaiden sotimishalut eivat kuitenkaan juuri vahentyneet katolisen kirkon Jumalanrauhan vuoksi. Lopulta pienruhtinaat yhdistyivat kirkon siunaamiin ristiretkiin, joiden tarkoituksena oli vapauttaa Pyha maa muslimien vallan alta. Ristiretkien ansiosta kehittyivat myos ritarikunnat. Yhteensa ristiretkia jarjestettiin kahdeksan: ensimmainen vuosina 1095?1101, ja viimeinen vuonna 1270.

Hansaliitto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hyvin rauhallinen ajanjakso antoi vauhtia kaupankaynnille seka kaupunkien laajenemiselle . 1150-luvulla saksalaiset kaupungit liittoutuivat keskenaan. Liitolle annettiin nimeksi Hansa . Hansasta tuli kuitenkin loyha kauppiaiden valinen liitto, jolla ei koskaan ollut johtajaa, vaan paatokset paatettiin epasaannollisesti Hansapaivien aikana. Ensimmaisia Hansan kaupunkeja olivat Lyypekki ja Hampuri . Hansan valta kasvoi, ja lopulta saksalaiset hallitsivat koko Itameren kauppaa lahes yksinaan. Hansa myos vauhditti kaupungistumista ja perusti suuren maaran uusia kaupunkeja. [1]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. Grimberg, Carl:  Kansojen historia. Osa 9. Hansa-aika , s. 32?54. WSOY, 1981. ISBN 951-0-09737-3 .