Suvilahti (Helsinki)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Suvilahden voimalaitos )
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suvilahti
Sodervik
Kaupunki Helsinki
Postinumero(t) 00540 [1]
Lahialueet Hanasaari , Hermanninmaki , Vilhonvuori
Suvilahden voimalaitoksen rakennuksia

Suvilahti ( ruots. Sodervik ) on Helsingin Sornaisissa sijaitseva entinen energiatuotantoalue, josta on 2000-luvulla kehittymassa kulttuurikeskus. Suvilahden alue on valtakunnallisesti merkittava rakennettu kulttuuriymparisto , jonka tiilisella suojarakennuksella varustetulla kaasukellolla on Helsingin kaupunginmuseon mukaan merkittava kaupunkikuvallinen asema. [2] Suvilahti kuuluu Kalasataman osa-alueeseen.

Vuoden 2008 alusta lahtien suurinta osaa alueen rakennuksista on hallinnoinut Helsingin kaupungin omistama Kiinteisto Oy Kaapelitalo, lukuun ottamatta kaasukelloja , jotka ovat kaupungin hallinnassa. [3] Kaasukellot kunnostettiin nelivuotisessa remontissa, ja niihin on suunniteltu tiloja kulttuurille. [4]

Historiallinen rakennuskanta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Vanha hoyryturbiinivoimalaitos tunnetaan kulttuuri- ja tapahtumakaytossa nimella Kattilahalli. [5]

Suvilahti rakennettiin paaosin vuosina 1908?1911 sen jalkeen, kun energiantuotanto oli paatetty keskittaa yhteen paikkaan Sornaisten sataman tuntumaan. Sijainniltaan Suvilahti oli erinomainen vastaanottamaan merikuljetuksia, kuten kaasun ja sahkon tuottamista varten tarvittua kivihiilta , seka hyodyntamaan tavaraliikennetta myos Sornaisten satamarataa pitkin. [6] Aiemmin kaasua oli valmistettu paarautatieaseman kupeessa nykyisen Postitalon tontilla. [7]

Alueella on jaljella kaksi kaasukelloa ja yhdeksan muuta sahkon- ja kaasuntuotantoon liittyvaa tai siihen kaytettya rakennusta.

Suvilahteen rakennettiin Helsingin ensimmainen hoyryturbiinivoimalaitos, joka valmistui vuonna 1909. [8] [9] Seuraavana vuonna valmistui kaasuntuotantolaitos. Tehdasrakennukset suunnittelivat arkkitehti Selim A. Lindqvist ja betonirakennesuunnittelun uranuurtaja insinoori Jalmar Castren . [10] Rakennuksissa on kaytetty ensimmaista kertaa Suomessa kantavana rakenteena terasbetonia , 1900-luvun alkupuolella puhuttiin viela rautabetonista . Rakennusten julkisivut ovat paaosin rapattua tiilta. lahde?

Suvilahden hoyryvoimalaitos tuotti pelkkaa sahkoa. Sen toiminta lopetettiin vuonna 1976, eli pari vuotta myohemmin kuin Hanasaari B -voimalaitos saatiin tuotantokuntoon. [11] Vieressa ollut Hanasaaren A-voimalaitos purettiin vuonna 2008. Hanasaari B tuotti sahkon lisaksi kaukolampoa . Kaupunkikaasua valmistettiin loppuaikoina paikalle kuljetetusta nestekaasusta. Kaasun valmistus Suvilahdessa loppui vuonna 1994, kun kayttoon otettiin maakaasu . Hanasaaren B-voimalaitos suljettiin kevaalla 2023.

Kaasukellot

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Tiilikuorinen kaasukello (1910)
Teraksinen kaasukello (1931)
Tiilisen suojarakennuksen sisatila ala-asennossa olevan kaasusailion paalta nahtyna

Suvilahden kaasukelloista vanhin eli tiilisella suojarakennuksella varustettu kaasukello on valmistunut 1910 ja viereinen suurempi, ilman suojarakennusta oleva kaasukello, vuonna 1931. [12] Ne poistettiin kaytosta 1990-luvulla. Tiilisen suojarakennuksen halkaisija on noin 40 metria, teraskellon noin 50 metria ja sen tukikehikon ylimmat rakenteet ovat noin 40 metrin korkeudella maanpinnasta. Kaasusailio alkaa jonkin verran maanpinnan alapuolelta. Tiilikuorisen kaasukellon kaasutilavuus on noin 30 000 kuutiota ja isomman kaasukellon noin 50 000 kuutiota. [13]

Kaasukelloa kaytettiin kaasuvarastona. Siina oli pohjalla teraksinen vedella taytetty allas. Altaassa oli kolmesta sisakkaisesta kaasutiiviisti toisiinsa liitetysta sylinterista muodostuva teleskooppisesti nouseva laitteisto, sisimmassa sylinterissa on katto. Kun kaasua virtasi kaasukelloon enemman kuin sita poistui kulutukseen, teleskooppiset sailiot nousivat kaasun tilavuuden kasvaessa. Kun kaasua kulutettiin enemman kuin tuotettiin, teleskooppisailiot laskivat. Sisimman sylinterin paino sai aikaan kaasuverkostossa olevan paineen. Kaasu virtasi kelloon ja kellosta putkia pitkin, kellon pohjan kautta. Kun Helsingin kaasuverkostossa siirryttiin jakelemaan maakaasua , tarve kaasun varastointiin lakkasi. lahde?

Suvilahden kaasukellot ovat Turun kaasukellon lisaksi ainoat Suomessa sailyneet kaasukellot. Helsingissa sijaitsi kaasukello myos Etelaisen Rautatiekadun ja Runeberginkadun kulmauksessa, vuonna 1907 rakennettu kaasukello purettiin 1960-luvulla. [14] Viipuriin rakennetut kaasukellot on kaikki purettu, viimeksi rakennettu kaasukello valmistui 1930 ja se purettiin neuvostoaikana, maakaasu teki sen tarpeettomaksi. [15]

Helsingin kaupunki alkoi puhdistaa ja kunnostaa molempia kaasukelloja samanaikaisesti syksylla 2016. Tiilikuorisen kaasukellon teleskooppirakennetta alettiin purkaa syksylla 2016, ja isomman kaasukellon vastaava purettiin jo aiemmin. [2] Tiilisen kaasukellon suojarakennuksen peruskorjaus maksoi 18,2 miljoonaa euroa. [16] Kunnostettuja tiloja kaavailtiin muun muassa kaupungin nuorisotoimen ja elavan musiikin yhdistyksen Elmun kayttoon. [17] Myos Helsingin taidemuseo HAM:in muuttoa kaasukelloihin selvitettiin. [18] Kumpikaan suunnitelma ei ole kuitenkaan edennyt. [4]

Kulttuurikeskus

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Paaartikkeli: Suvilahti (kulttuurikeskus)
Flow Festival Suvilahden alueella vuonna 2015.
Alueelle rakennettiin 2010-luvulla vapaaehtoisvoimin Suvilahti DIY Skatepark -niminen skeittipaikka. [19] [20]

Suvilahti on toimintakonseptiltaan Kaapelitehdasta vastaava kulttuurikeskus. Alueen tiloja vuokrataan kulttuurialan toimijoille seka sita tukevalle elinkeinotoiminnalle. lahde?

Alueella on vuokralla valokuvausstudioita, kuvataiteilijoita, kirjailijoita ja yrityksia. Alueen toimijoita ovat muun muassa kulttuurikeskus Oranssi , Studio Magito, joka on muuttanut alueelle kevaalla 2006 ja Viro-keskus Eesti Maja , joka avautui Voimalaitos-rakennuksessa syksylla 2010. Cirko ? Uuden sirkuksen keskus aloitti toimintansa Kojehuone-rakennuksessa sen peruskorjauksen valmistuttua kevaalla 2011. Sirkuskoulu Circus Helsinki muutti Voimalaitokseen vuonna 2013. [21] Helsingin kaupungin kulttuurisen nuorisotyon tapahtumayksikko ja Gloria muuttivat vuonna 2019 Tiivistamoon. [22]

Nakyvimpia ja suurimpia tapahtumia ovat kesakuukausina alueella jarjestettavat konsertit ja festivaalit. Vuosittaisia tapahtumia ovat muun muassa Flow Festival vuodesta 2007 ja Tuska , joka jarjestettiin ensimmaista kertaa Suvilahdessa vuonna 2011. [23]

Suvilahden alue rakennuksineen siirtyi Kiinteisto Oy Kaapelitalon hallintoon vuoden 2008 alusta ja omistukseen vuonna 2010. lahde?

Tulevaisuus

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Alueelle suunnitellaan hotellia, ravintoloita, liiketiloja ja toimistoja. [4] [24] Kaupungin tavoite on mahdollistaa Suvilahdessa festivaalien lisaksi pienempia kulttuuritapahtumia, koko perheen tapahtumia seka liikkumis- ja harrastetapahtumia. [25] Uusi Suvilahti Event Hub -viihdekeskus hyvaksyttiin kaupunginvaltuustossa huhtikuussa 2023. [26] [27] Sita ennen Suvilahteen suunniteltiin tapahtuma- ja monitoimiareenaa, joka olisi ollut 17 000 hengen katsojakapasiteetillaan Pohjois-Euroopan suurin. Se ei kuitenkaan mahtunut alueelle. [28] Areenaa on ehdotettu myos Hanasaareen . [29]

Taydennysrakentamista on suunnitteilla myos kaasukellojen pohjoispuolelle. Niiden toteutus on kuitenkin mahdollista vasta sen jalkeen, kun Junatien ja Itavaylan uudistuksessa liittymaalueelta vapautuu tilaa. Uudisrakennuksissa pyritaan ottamaan huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset arvot. [30]

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ Postinumeroalueet Helsingin karttapalvelu . Viitattu 20.10.2022.
  2. ↑ a b Suvilahden kaasukellojen kehittaminen Helsingin kaupunki. Arkistoitu 31.3.2017. Viitattu 30.3.2017.
  3. ↑ Vainio, Riitta: Suvilahden rakennukset jalostuvat uudeksi kulttuurialueeksi. Helsingin Sanomat , 4.11.2010, s. A16.
  4. ↑ a b c Hamalainen, Jukka: Suvilahteen on nyt tunkua: 17000 hengen jattiareena tuli yllattaen kilpailemaan 5000-paikkaisen tapahtumasalin kanssa ? "Ei tule missaan tapauksessa esitettyyn kohtaan" Helsingin Uutiset . 8.10.2022. Viitattu 20.10.2022.
  5. ↑ Tilavuokraus / Kattilahalli suvilahti.fi . Viitattu 20.10.2022.
  6. ↑ Suvilahden vanha sahkovoimala ja kaasulaitos | Rakennussuojelu- ja kehittamisperiaatteet (PDF)  (s. 5) dev.hel.fi . 15.8.2011. Arkkitehtitoimisto Freese Oy. Viitattu 11.12.2022.
  7. ↑ Hakkarainen, Helena & Putkonen, Lauri:  Helsingin kantakaupungin teollisuusymparistot , s. 78. Helsingin kaupunginmuseo, 1995. ISSN 1238-9870 . ISBN 951-772-725-9 .
  8. ↑ Hallamaa, Hannu: Sahko alkoi virrata Helsinkiin uudesta Suvilahden voimalasta  (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat . 22.7.2009. Viitattu 11.12.2022.
  9. ↑ Tietoa / Historiaa suvilahti.fi . Viitattu 11.12.2022.
  10. ↑ Suvilahden voimalaitosalue Valtakunnallisesti merkittavat rakennetut kulttuuriymparistot RKY . Museovirasto.
  11. ↑ Helenin historia Helen. Viitattu 2.9.2019.
  12. ↑ Suvilahden kaasukellojen kehittaminen 5.3.2021. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 9.7.2021. Viitattu 5.7.2021.
  13. ↑ Suvilahden alueen kaasukellojen tyhjentaminen seka kaasukellojen ulkopuolisen salaojittamisen hankesuunnitelma 15.1.2010  (Esityslistan liite) Helsingin kiinteistolautakunnan esityslista . 26.1.2010. Helsingin kaupunki, tilakeskus. Viitattu 6.11.2010. [ vanhentunut linkki ]
  14. ↑ Kampin kaasukello Lasipalatsin Mediakeskus Oy. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 12.5.2014.
  15. ↑ Kupila, Sanna:  Turun kaasukellot , s. 45. Turun maakuntamuseo, 2006. ISBN 951-595-109-7 .
  16. ↑ Suvilahden tiilinen kaasukello kunnostetaan kulttuuritilaksi uuttahelsinkia.fi . Viitattu 30.3.2017.
  17. ↑ Hakkarainen, Kaisa: Suvilahden kaasukello voi yha rajahtaa ? jattiremontin jalkeen sen valtaavat nuoriso ja livemusiikki  (digitilaajille) Helsingin Sanomat . 1.9.2016. Viitattu 30.3.2017.
  18. ↑ Helsingin taidemuseo HAMin toive saattaa toteutua: selvitys esittaa muuttoa Suvilahden kaasukelloihin, mutta mutkatonta tai ilmaista se ei ole yle.fi .
  19. ↑ Niemi, Veikka: Suvilahden skeittiparkki - Me teimme sen 26.11.2017. Tekniikan Maailma. Viitattu 7.5.2023.
  20. ↑ Makinen, Vesa: Skeittaajat sanovat havinneensa taistelun: ”Tuntemukset ovat kauheat” 5.5.2023. Helsingin Sanomat. Viitattu 7.5.2023.
  21. ↑ Circus Helsinki circushelsinki.fi .
  22. ↑ Kulttuurisen nuorisotyon tapahtumayksikko muuttaa Suvilahteen STT:n tiedote .
  23. ↑ Tuska, Historia tuska.fi . Viitattu 7.11.2019.
  24. ↑ Takala, Sami: Helsinki kaavailee Suvilahdesta viihteen jattikeskusta ??Nain se nakyy havainnekuvissa Helsingin Sanomat . 25.2.2023. Viitattu 25.2.2023.
  25. ↑ Suvilahden tapahtuma-alueen arkkitehtuurikilpailun voittaja on valittu sttinfo.fi . 20.1.2021. Viitattu 28.4.2023.
  26. ↑ Moilanen, Kaisu: Uusi viihdekeskus Helsingin Suvilahdessa sai siunauksen 27.4.2023. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.4.2023.
  27. ↑ Toivonen, Hannu: Mikko Leppilammen viihdekeskus hyvaksyttiin kaupunginvaltuustossa 28.4.2023. Helsingin Uutiset. Viitattu 28.4.2023.
  28. ↑ Moilanen, Kaisu: Helsinki tyrmaa: Toinen jattihanke ei mahdu Suvilahteen 5.5.2023. Helsingin Sanomat. Viitattu 7.5.2023.
  29. ↑ Jaarni, Clarissa & Karppi, Tiina: Pohjois-Euroopan suurinta tapahtuma-areenaa kaavaillaan nyt Suvilahden sijaan Hanasaareen 25.5.2023. Yle. Viitattu 28.5.2023.
  30. ↑ Junatien alue  (Osiossa Suvilahden taydennysrakentaminen) Helsingin kaupunki. Viitattu 14.7.2021.

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suvilahti (Helsinki) .

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suvilahti_(Helsinki)&oldid=22142019 ”