Suurmestarin
arvonimi annetaan maailmanluokan
shakinpelaajille
. Arvonimen myontamisesta paattaa Maailman shakkiliitto
FIDE
. Maailmanmestarin jalkeen suurmestari on korkein arvonimi, jonka shakinpelaaja voi saavuttaa. Se on elinikainen arvonimi (jonka voi menettaa ainoastaan eraiden saantorikkomusten seurauksena
[1]
) ja lyhennetaan
SM
(
engl.
GM, Grandmaster
). Muut FIDEn myontamat arvonimet ovat
kansainvalinen mestari
(
KvM
,
engl.
IM, International Master
),
FIDE-mestari
(
FM
,
engl.
FIDE Master
) ja nyttemmin myos FIDE-mestariehdokas (
engl.
CM, Candidate Master
). Nykyiset kriteerit suurmestarin arvon saavuttamiselle perustuvat vuoden 1970 maarayksiin, joita on sittemmin muokattu. Vaatimuksiin kuuluu mm. 2500 pisteen
vahimmaisvahvuusluku
myontohetkella seka riittava maara ehdot tayttavia turnaustuloksia.
Kaikkia arvonimia myonnetaan seka miehille etta naisille. FIDE myontaa myos suurmestarin arvonimia tehtavashakin laatijoille ja ratkaisijoille. Kansainvalinen kirjeshakkiliitto (
International Correspondence Chess Grandmaster, ICCGM
) myontaa kansainvalisen kirjeshakin suurmestarin arvonimia.
Suurmestarin titteli on karsinyt inflaatiosta 1970-luvulta alkaen. Vuonna 1972 suurmestareita oli vain 88, joista 33 edusti
Neuvostoliittoa
lahde?
. Heinakuussa 2021 FIDEn suurmestarilistalla oli jo 1 694 miesta
[2]
ja 38 naista
[3]
. Lisaksi erillisen naisten suurmestarin arvon haltijoita oli 319.
[4]
Tama johtuu siita, etta
ELO-jarjestelma
on
inflatiivinen
luonnostaan. On tutkittu, etta suurmestarin tittelin arvo olisi laskenut yhteensa 100 pisteen verran vuosien 1985 ja 2000 valissa.
[5]
Nigel Short
on kritisoinut nykyista suurmestarijarjestelmaa. Hanen mukaansa on jarjetonta antaa suurmestarin titteli jollekin, jolla ei ole todellisia mahdollisuuksia haastaa maailman karkipelaajia.
[6]
Suurmestarin arvonimen tultua yleisemmaksi joitain huippupelaajia on kutsuttu epavirallisesti supersuurmestareiksi.