Suomen Joutsen
Aluksen vaiheet
Rakentaja	Chantiers et Ateliers de Penhoet , St. Nazaire
Laskettu vesille	7. elokuuta 1902
Palveluskayttoon	1930
Tila	museo
Tekniset tiedot
Uppouma	3 900 t
Pituus	93,8 m (kokonaispituus) 70,3 m (vesiraja)
Leveys	12,2 m
Syvays	3,4 m
Koneteho	purjepinta-ala 1 678 m 2
Nopeus	12,5 solmua
Infobox OK

Suomen Joutsen (entiset nimet Laennec , Oldenburg ) oli Suomen laivaston koululaiva, joka on nykyisin museolaivana Forum Marinumissa Turun Aurajoessa . Alus on kolmimastoinen terasrunkoinen taystakiloitu purjelaiva , fregatti .

Nantesilainen Societe Anonyme des Armanteurs Nantais tilasi aluksen Chantiers et Ateliers de Penhoetin telakalta Saint-Nazairesta. Se laskettiin vesille 7. elokuuta 1902 nimella Laennec . ^[1]

Aluksen ensimmaisena paallikkona oli merikapteeni Turbe, jonka alaisuudessa alus teki kolme ensimmaista matkaansa. Merikapteeni Achilles Guriec vastaanotti paallikkyydeen 1906 Turben jaadessa elakkeelle. Guriec sai sairaskohtauksen laivallaan 1916, jolloin paallikoksi nimitettiin kapteeni d' Emile Delanoe. Aluksella tehtiin kaikkiaan 15 matkaa, joista pisimmat Australiaan ja Etela-Amerikkaan. Alus myytiin 1. joulukuuta 1920 Compagnie Plissonille, minka jalkeen se oli kaksi vuotta ankkurissa St. Nazairessa. Alus myytiin marraskuun lopulla 1922 edelleen hampurilaiselle Hans Hinrich Schmidt & Co varustamolle, joka nimesi aluksen Oldenburgiksi . ^[2]

Koulu-rahtilaivana ollut alus sai 1928 uuden omistajan, Seefart Segelschiffs-Reederei G.m.b.H. Saksalaisomistuksessa alus teki kahdeksan matkaa, joista viimeinen paattyi 14. maaliskuuta 1930. Matkan jalkeen alus ankkuroitiin Bremerhaveniin. ^[3]

Suomen valtio osti 1930 aluksen laivaston koululaivaksi. Merkittavin Suomen Joutseneen tehty muunnos oli moottoreiden asentaminen. Aluksen paakoneiksi asennettiin kaksi 200 hevosvoiman Skandia- kuulamoottoria ja apumoottoreiksi kaksi pienta 8-15 hevosvoiman Skandia-kuulamoottoria. Paakoneet osoittautuivat pian alimitoitetuiksi, ja alus liikkui niilla lahinna satamaan mennessaan ja lahtiessaan. Pisin ajomatka omilla koneilla oli matka Panaman kanavan lapi. Ennen toista maailmansotaa alus ehti tehda kahdeksan pitkaa koulutuspurjehdusta, joiden aikana julkaistiin laivalla Joutsen -nimista lehtea.

Ensimmaisen matkan puolivaliin laivan paallikkona oli komentajakapteeni Arvo Alfred Lieto . Ensimmaisen matkan puolivalista kahdeksannen matkan puolivaliin paallikkona oli komentajakapteeni John William Konkola , joka oli jo ottaessaan tehtavan vastaan "albatrossi" eli kiertanyt Kap Hornin lastipurjelaivan paallikkona, koska han oli myos merikapteeni , toisin kuin useimmat meriupseereista. Han jaikin viimeiseksi taman oppiarvon suorittaneista Suomen Joutsenen paallikoista. Viimeisen, kahdeksannen matkan puolivalista kapteeniluutnantti Unto Voionmaa. ^[4]

Talvisotaa edeltaneiden yleisten harjoitusten alussa Suomen Joutsen varustettiin siirrettavaksi tukiasemaksi (Siir.TAs.). Alus siirrettiin 8. lokakuuta 1939 Helsingista Hangon edustalle, jossa se samana iltana ankkuroitiin. Matka jatkui seuraavana paivana Nauvon ankkuripaikalle, missa paaosa rannikkolaivastoa jo oli. ^[5] Sotatoimien alkaessa alus siirrettiin Hogsaran Keisarin satamassa, missa se joutui 30. marraskuuta ilmahyokkaykseen. Ilmauhan vuoksi alus hinattiin pohjoiseen Ominaisten saaren etelapuolella Sadingholmassa, mista se siirrettiin edelleen Nauvoon, viikkoa myohemmin Kihdin selan lansireunaan Salsohon ja edelleen Huson rantaan. ^[6]

Alus joutui 12. tammikuuta 1940 Husossa ilmahyokkayksiin. Alusta ja sen kyljessa ollutta Vetehista vastaan hyokkasi 3-4 kaksimoottorista pommikonetta, jotka pudottivat noin 2 000 metrin korkeudesta kaikkiaan 33 pommia. Lahin pommeista osui 15 metrin paahan, mutta Suomen Joutsen ei vaurioitunut, mutta ammusproomun Pargas 43 jolla meni palasiksi. Pommituksen jalkeen alus siirrettiin Flison saaren pohjoispuolelle. Aluksen toiminta tukiasemana paattyi 30. tammikuuta talven vahennettya laivaston toimintaa. ^[7]

Jatkosodan alus oli sukellusveneiden ja moottoritorpedoveneiden emalaivana ja osallistui sotien jalkeen miinanraivaukseen tukialuksena. Aluksen mastot oli poistettu sotavuosina, ja sita liikuteltiin hinaajalla.

Vuosina 1949?1955 Suomen Joutsenella tehtiin Itamerella pienehkoja edustus- ja koulutuspurjehduksia. Alus oli menossa kayttonsa jalkeen romuttamolle, mutta Niilo Wallari vaati valtiolta loppusijoituspaikkaa, ja laiva sijoitettiin Turkuun.

1. matka

22.12.1931?22.5.1932. Matkareitti: Helsinki ? Porkkalan majakka ( lahto 28.12.) - Koopenhamina (Tanska) ? Trongisvagur (Farsaaret) ? Hull (Englanti) ? Las Palmas (Kanariansaaret, Espanja) ? 5,5 astetta pohjoista leveytta ? Ponta Delgada ( Azorit ) ? Vigo (Espanja) ? Helsinki. ^[8]

2. matka

16.10.1932?3.6.1933. Matkareitti: Helsinki ? Las Palmas (Kanariansaaret, Espanja) ? Rio de Janeiro (Brasilia) ? Montevideo (Uruguay) ? Buenos Aires (Argentiina) ? Saint Lucia (Pienet Antillit) ? Saint Thomas ( Neitsytsaaret ) ? Ponta Delgada (Azorit, Portugali) ? Helsinki. ^[9]

3. matka

1.11.1933?15.5.1934. Matkareitti: Helsinki ? Marseille (Ranska) ? Aleksandria (Egypti) ? Napoli (Italia) ? Santa Cruz (Kanariansaaret) ? Port-au-Prince (Haiti) ? Lissabon (Portugali) ? Helsinki.

4. matka

31.10.1934?3.5.1935. Matkareitti: Helsinki ? Cartagena (Espanja) ? Pireus (Kreikka) ? Saloniki (Kreikka) ? Beirut (Libanon) ? Haifa (Englannin Palestiina) ? Aleksandria (Egypti) ? Casablanca (Marokko) ? Ponta Delgada (Azorit, Portugali) ? Gravesend (Englanti) ? Helsinki. Matkalla oli mukana Suomen Vientiyhdistyksen teollisuustuotteiden vientinayttely.

5. matka

9.10.1935?2.7.1936. Matkareitti: Helsinki ? Lissabon (Portugali) ? La Guaira (Venezuela) ? Cartagena (Kolumbia) ? Colon (Panama) ? Panaman kanava ? Balboa (Panama) ? Callao (Peru) ? Valparaiso (Chile) ? Kap Horn ? Buenos Aires (Argentiina) ? Rio de Janeiro (Brasilia) ? Ponta Delgada (Azorit, Portugali) ? Helsinki. Matkalla oli mukana Suomen Vientiyhdistyksen teollisuustuotteiden vientinayttely.

6. matka

2.11.1936?1.5.1937. Matkareitti: Helsinki ? Oporto (nykyinen Porto, Portugal) ? Dakar (Senegal) ? Ciudad Trujillo (nyk. Santo Domingo , Dominikaaninen tasavalta ) ? Vera Cruz (Meksiko) ? Havanna (Kuuba) ? New York (Yhdysvallat) ? Oslo (Norja) ? Helsinki. Matkalla oli mukana Suomen Vientiyhdistyksen teollisuustuotteiden vientinayttely.

7. matka

20.10.1937?12.5.1938. Matkareitti: Helsinki ? Funchal ( Madeira ) ? Montevideo (Uruguay) ? Tristan da Cunha (Isolle-Britannialle kuuluva saariryhma etelaisella Atlantilla) ? Kapkaupunki (Etela-Afrikka) ? Calais (Ranska) ? Helsinki.

8. matka

27.10.1938?23.4.1939. Matkareitti: Helsinki ? Bordeaux (Ranska) ? Casablanca (Marokko) ? Pernambuco (nyk. Recife , Brasilia) ? San Juan (Puerto Rico) ? Ponta Delgada (Azorit, Portugali) ? Rotterdam (Hollanti) ? Helsinki.

Vuodesta 1960?1988 Suomen Joutsen toimi merimiesammattikouluna Turussa kiinnitettyna Aurajoen rantaan Martinsillan viereen. Vuonna 1991 alus siirtyi valtiolta Turun kaupungin omistukseen museolaivaksi, ja se siirrettiin vuonna 2002 nykyiselle paikalleen Forum Marinum -museon yhteyteen lahemmaksi Aurajoen suuta. Suomen Joutsen on olennainen osa Aurajoen maisemaa.

Paallikot aluksen ollessa Suomen valtion omistuksessa: ^[10]

1. Arvo Alfred Lieto , komentajakapteeni, merikapteeni, 23.11.1931?11.03.1932 ^[10] Han joutui palaamaan kotimaahan eversti Vaino Valveen kaskysta tekemaan selvitysta Farsaarilla tapahtuneesta onnettomuudesta. ^[11]
2. John William Konkola , komentajakapteeni, merikapteeni, 11.3.1932?3.12.1938
3. Unto Adolf Voionmaa, kapteeniluutnantti, 3.12.1938?22.4.1941
4. Arno Valio Lapinjousi, komentajakapteeni 11.6.1948?27.4.1951
5. Alpo Kalervo Lamminen, komentajakapteeni, 27.4.1951?22.11.1952

• Aalste, Juhani & Aittola, Heikki & Mauno, Jukka:  Suomen Joutsen . Helsinki: Merikustannus Oy, 1989. ISBN 951-95457-2-7 .
• Auvinen, Visa:  Suomen Joutsen onnekas satavuotias . Valtameripurjehdukset mukana olleiden kertomina. Turku: Suomen Joutsenen valtameripurjehtijain perinneyhdistys ry, 2002. ISBN 951-9129-48-0 .
• Auvinen, Visa:  Suomen Joutsen sodassa . Laivastomme koululaiva sotatoimissa vuosina 1939-44. Turku: Suomen Joutsenen Valtameripurjehtijain perinneyhdistys ry, 2011. ISBN 978-952-67235-2-5 .
• Kantola, Heikki:  Suomen Joutsenella: Ilmari Wartiaisen paivakirja koululaiva Suomen Joutsenen ensimmaiselta valtameripurjehdukselta . Heinola: K-Systems Contacts Oy, 2010. ISBN 978-952-67416-0-4 .
• Kujala, Arvi H.:  Suomen Joutsenen nakoaloja Etela-Amerikan matka 1932-1933 . WSOY, 1934.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen Joutsen Wikimedia Commonsissa

• Auvinen, Visa:  Suomen Joutsen kauppalaivastomme merimiesten kouluna . Valtion merimiesammattikoulu, Turun merimiesammattikoulu, Turun suomenkielinen merenkulkuoppilaitos. Turku: Suomen Joutsenen Valtameripurjehtijain perinneyhdistys ry, 2008. ISBN 978-952-92-3856-9 .
• Auvinen, Visa:  Vierailijoita Suomen Joutsenella . Koululaivan vieraskirja kuvin ja taustoin kerrottuna. Turku: Suomen Joutsenen Valtameripurjehtijain perinneyhdistys ry, 2009. ISBN 978-952-67235-0-1 .
• Auvinen, Visa:  Suomen Joutsen maamme viennin edistajana 1930-luvulla . Uivat vientinayttelyt Suomen Joutsenella vuosina 1939-44. Turku: Suomen Joutsenen Valtameripurjehtijain perinneyhdistys ry, 2013. ISBN 978-952-67235-4-9 .

• Suomen Joutsen Forum Marinumin sivustolla
• Ylen Elava arkisto ? Suomen Joutsen
• Suomen Joutsen Digimuseossa