Sun Yat-sen
[1]
(
perint.
:
孫逸仙
;
yksink.
:
?逸仙
;
pinyin
:
S?n Yixi?n
;
Jyutping
:
Syun
1
Jat
6
-sin
1
) eli
Sun Zhongshan
(
perint.
:
孫中山
;
yksink.
:
?中山
;
pinyin
:
S?n Zh?ngsh?n
) (
12. marraskuuta
1866
?
12. maaliskuuta
1925
) oli
kiinalainen
vallankumousjohtaja
ja poliitikko,
Kuomintang
-puolueen perustaja ja
Kiinan tasavallan
ensimmainen presidentti.
1930-luvulla
han sai
postuumisti
tittelin ”Maan isa” (
yksink.
:
?父
;
perint.
:
國父
;
pinyin
:
Guofu
), jota kaytetaan yha yleisesti Taiwanissa.
Manner-Kiinassa
hanesta kaytetaan nimitysta ”Vallankumouksen edellakavija” (
kiin.
:
革命先行者
;
pinyin
:
Geming Xi?nxingzh?
) ja hanet mainitaan nimelta
Kiinan kansantasavallan perustuslain
johdannossa.
Han loi poliittisen ideologian, joka tunnetaan nimella
kansan kolme periaatetta
.
[2]
Sunin mukaan on nimetty lukuisia asioita.
Kiinalaisen perinteen mukaisesti Sun Yat-senilla oli useita nimia, joita kaytti eri kohdissa elamaansa. Hanen ”oikea”, genealogisiin luetteloihin merkitty nimensa on
Sun Deming
(
perint.
:
孫德明
;
yksink.
:
?德明
;
pinyin
:
S?n Deming
;
Jyutping
:
Syun
1
Dak
1
-ming
4
). Tata genealogista nimea kaytettiin virallisissa yhteyksissa. Etunimen ensimmainen merkki on
de
(
kiin.
:
德
;
pinyin
:
de
;
Jyutping
:
dak
1
) on sukupolvimerkki, joka esiintyi myos Sunin sisarusten nimissa. Perinteisesti tata nimea ei kaytetty perheen ulkopuolella, eika Kiinassa tai Taiwanissa melkein kukaan tieda Sunin oikean nimen olleen
Sun Deming
.
Sunin alkuperainen nimi eli iso nimi tai koulunimi oli
Sun Wen
(
perint.
:
孫文
;
yksink.
:
?文
;
pinyin
:
S?n Wen
;
Jyutping
:
Syun
1
Man
4
). Tama nimi on kiinalaisten keskuudessa tunnetumpi. Sun kaytti tata nimea allekirjoittaessaan virallisia asiakirjoja
Perinteisesti lapset nimettiin Kiinassa vasta muutaman vuoden ikaisina. Ennen nimen antamista lapsesta kaytettiin pienta nimea eli maitonimea, joka Sunilla oli
Sun Dixiang
(
perint.
:
孫帝象
;
yksink.
:
?帝象
;
pinyin
:
S?n Dixiang
;
Jyutping
:
Syun
1
Dai
3
-zoeng
6
). Sunin vanhemmat nimesivat taman kunnioittaakseen Xuanwu-jumalaa. Nimen merkki
di
(
kiin.
:
帝
;
pinyin
:
di
;
Jyutping
:
dai
3
) viittaa jumalaan.
Sun kastettiin
Hongkongissa
17-vuotiaana vuonna 1883. Han valitsi itselleen kastenimeksi
Sun Rixin
(
perint.
:
孫日新
;
yksink.
:
?日新
;
pinyin
:
S?n Rix?n
;
Jyutping
:
Syun
1
Jat
6
-sin
1
).
Opiskellessaan Hongkongissa Sun sai
Au Fung-chilta
nimen
Sun Yixian
(
perint.
:
孫逸仙
;
yksink.
:
?逸仙
;
pinyin
:
S?n Yixi?n
;
Jyutping
:
Syun
1
Jat
6
-san
1
). Asioidessaan lansimaalaisten kanssa han kaytti tata nimea, minka takia hanet tunnetaankin lansimaissa yleensa nimella
Sun Yat-sen
, joka on nimen kantoninkiinankielinen aantamysasu. Mandariinikiinassa hanesta ei yleensa kayteta tata nimea, vaan nimea
Sun Zhongshan
.
Sun valitsi itselleen kohteliaisuusnimeksi
Zaizhi
(
perint.
:
載之
;
yksink.
:
?之
;
pinyin
:
Zaizh?
;
Jyutping
:
Zoi
3
-zi
1
). Tata nimea kuitenkin kaytettiin harvoin, eika sita juurikaan tunneta.
Japanissa ollessaan Sun rekisteroityi hotelliin valenimella
Nakayama Sh?
(
jap.
中山樵
).
Qing-dynastian
kukistumisen ja Kiinan tasavallan perustamisen jalkeen Suniin ryhdyttiin taas viittaamaan nimella
Sun Wen
. Kaytetympi nimi hanen viimeisina vuosinaan oli kuitenkin
Sun Zhongshan
(
perint.
:
孫中山
;
yksink.
:
?中山
;
pinyin
:
S?n Zh?ngsh?n
;
Jyutping
:
Syun
1
Zung
3
-saan
1
), joka on muunnelma hanen japaninkielisesta nimestaan. Mandariinikiinassa hanet tunnetaan parhaiten juuri talla nimella.
Sun Yat-sen syntyi
Cuihengin
kylassa, Xiangshanin piirikunnassa,
Guangdongin
maakunnassa Etela-
Kiinassa
. Piirikunta on jalkeenpain saanut nimen
Zhongshan
hanen kunniakseen. Perhe oli koyha ja eli maanviljelyksesta.
[3]
13-vuotiaana han muutti veljensa luokse
Honoluluun
,
Havaijille
, jonne veli oli muuttanut tyolaiseksi ja edennyt sitten menestyneeksi kauppiaaksi.
[3]
Sun Yat-sen opiskeli
Iolani-koulussa
Honolulussa (1879?1882) ja myohemmin suoritti laaketieteen loppututkinnon
Hongkongin kiinalaisten laaketieteellisessa korkeakoulussa
, ollen toinen koulun kahdesta ensimmaisesta valmistujasta 1892.
[4]
Han toimi sittemmin laakarina
Hongkongissa
. Hanen Havaijilla viettamansa aika pohjusti hanen tyytymattomyyttaan
Qing-dynastian
hallintoon, ja han aloitti poliittisen uransa yrittamalla jarjestaa kiinalaisten pakolaisten keskuudessa uudistusryhmia Hongkongissa. Lokakuussa 1894 han perusti
Xing Zhong-yhteison
, jonka tavoitteena oli menestyva Kiina ja jota han kaytti myohemmissa vallankumouksellisissa toiminnoissa.
[5]
Vuonna 1895 hanen suunnittelemansa vallankaappaus epaonnistui, ja seuraavat 16 vuotta Sun vietti maanpakolaisena
Euroopassa
,
Yhdysvalloissa
,
Kanadassa
ja
Japanissa
, keraten rahaa vallankumoukselliselle puolueelleen ja rahoittaen kansannousuja Kiinassa. Japanissa han liittyi kiinalaisten toisinajattelijoiden ryhmaan (josta myohemmin tuli
Tongmenghui
) ja paatyi pian ryhman johtajaksi. Hanet karkotettiin Japanista Yhdysvaltoihin.
10. lokakuuta 1911 sotilaallinen
kansannousu Wuchangissa
, johon Sun ei ollut suoranaisesti osallinen, aloitti prosessin joka kaatoi vuosituhansia kestaneen keisarivallan Kiinassa. Luettuaan lehdista Qing-dynastian vastaisista levottomuuksista, Sun palasi valittomasti Yhdysvalloista Kiinaan.
29. joulukuuta 1911 provinssien edustajat valitsivat Sunin
Kiinan tasavallan presidentiksi
ja uudenvuoden paivan 1912 tasavallan ensimmaisen vuoden ensimmaiseksi paivaksi tapaamissaan
Nanjingissa
.
Kuomintangin
virallinen historia korostaa Sunin roolia ensimmaisena presidenttina, mutta myohemmat historioitsijat ovat kyseenalaistaneet hanen merkittavyytensa vuoden 1911 vallankumouksessa huomauttaen ettei hanella ollut mitaan tekemista Wuchangin kansannousun kanssa. Taman tulkinnan mukaan hanet nimitettiin presidentiksi siksi, etta han oli kunnioitettu mutta melko merkitykseton hahmo, ja siten erinomainen kompromissiratkaisu vallankumouksellisten ja konservatiivien valilla.
Vannottuaan virkavalansa Sun sahkotti kaikkien provinssien johdolle kehottaen niita valitsemaan ja lahettamaan senaattoreita perustamaan uuden
Kiinan tasavallan Kansalliskongressin
. Kansalliskongressi julisti virkaatekevan hallituksen ja tasavallan alustavan lain maan laiksi.
Virkaatekeva hallitus oli varsin heikossa asemassa, silla vaikka useimmat etelaisen Kiinan provinssit olivat julistautuneet itsenaisiksi Qing-dynastian vallasta, pohjoisen Kiinan provinssit eivat tehneet niin. Virkaatekevalla hallituksella ei myoskaan ollut omaa armeijaa ja sen hallinta kapinan aloittaneeseen
Uuteen armeijaan
oli rajallinen.
Virkaatekevan hallituksen paatehtava oli saada
Beiyangin armeijaa
, joka oli pohjoisen Kiinan merkittavin armeija, johtavan
Yuan Shikain
tuki puolelleen. Kun hanelle oli luvattu uuden tasavallan presidentin virka, Yuan siirtyi vallankumouksellisten puolelle ja pakotti keisarin vaistymaan vallasta.
Yuan teki itsestaan
diktaattorin
ja nostatti siten vastustusta maassa. Vuonna 1913 Sun johti kapinaa Yuania vastaan ja joutui kapinan epaonnistuttua pakenemaan Japaniin, missa han kokosi Kuomintangin uudelleen.
25. lokakuuta 1915 han meni Japanissa naimisiin
Song Qinglingin
kanssa erottuaan ensimmaisesta vaimostaan
Lu Muzhenista
.
Han palasi Kiinaan 1917 ja nousi
Kantonissa
perustetun separatistihallituksen presidentiksi 1921. Vuonna 1923 han piti puheen, jossa
Kansan kolme periaatetta
julistettiin valtakunnan perustaksi ja
viiden yuanin
perustuslaista tehtiin poliittisen jarjestelman perusta.
Keratakseen armeijan
Pohjoisen sotaretkea
Pekingin
sotapaallikoita vastaan Sun avasi
Whampoan sotilasakatemian
(nykyisin Huangpun sotilasakatemia) lahella Guangzhouta. Akatemian johtajaksi han nimitti
T?iang Kai-?ekin
ja poliittisiksi opettajiksi puoluejohtajia kuten
Wang Ching-wei
ja
Hu Han-min
.
1920-luvun alkupuolella
Komintern
tuki Kuomintangin muutosta
leninistiseksi
keskustalaisdemokraattiseksi
puolueeksi sen liittoutuessa
Kiinan kommunistisen puolueen
kanssa. Tassa vaiheessa Sun oli vakuuttunut siita etta ainoa tapa yhdistaa Kiina oli sotilaallinen valloitus etelasta lahtien, mita seuraisi poliittinen ohjailu ennen siirtymista
demokratiaan
.
Vuonna 1924 Sun oli mukana perustamassa
Guangdongin yliopistoa
, joka nykyaan kantaa hanen nimeaan.
[6]
10. marraskuuta 1924 Sun matkusti pohjoiseen ja piti puheen jossa han esitti konferenssia ja lansimaiden kanssa tehtyjen
epatasa-arvoisten sopimusten
hylkaamista. Kaksi paivaa myohemmin han matkusti uudelleen
Pekingiin
neuvottelemaan maan tulevaisuudesta, heikkenevasta terveydestaan ja sotapaallikoiden kanssa kaytavasta sodasta huolimatta.
Han kuoli
maksasyopaan
Pekingissa maaliskuussa 1925 ollessaan 58-vuotias.
[5]
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Tieteilijat
| |
|---|
| | Taiteenala
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|
Kaannos suomeksi
Tama artikkeli tai sen osa on kaannetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperainen artikkeli:
en:Names of Sun Yat-sen