Sottunga
|
|
|
vaakuna
|
sijainti
|
Sottunga vuonna 2004
|
Sijainti
|
60°07′50″N
,
20°40′00″E
|
Maakunta
|
Ahvenanmaan maakunta
|
Seutukunta
|
Alands skargard
|
Kuntanumero
|
766
|
Hallinnollinen keskus
|
Sottunga
|
Perustettu
|
1959
|
Pinta-ala ilman merialueita
|
28,06 km²
306:nneksi suurin 2022
|
Kokonaispinta-ala
|
342,44 km²
251:nneksi suurin 2022
[1]
|
? maa
|
28,04 km²
|
? sisavesi
|
0,02 km²
|
? meri
|
314,38 km²
|
Vakiluku
|
115
309:nneksi suurin 31.12.2023
[2]
|
?
vaestotiheys
|
4,10 as./km²
(31.12.2023)
|
Ikajakauma
|
2020
[3]
|
? 0–14-v.
|
10,9 %
|
? 15–64-v.
|
52,5 %
|
? yli 64-v.
|
36,6 %
|
Aidinkieli
|
2023
[4]
|
?
suomenkielisia
|
5,2 %
|
?
ruotsinkielisia
|
93,0 %
|
? muut
|
1,7 %
|
Kunnallisvero
|
18,00 %
11:nneksi suurin 2024
[5]
|
Kunnanjohtaja
|
Christer von Essen
|
www.sottunga.ax
|
Infobox OK
Nimi-testi OK
|
Sottunga
on
Suomen
kunta
, joka sijaitsee
Ahvenanmaan maakunnassa
. Sen naapurikunnat ovat
Brando
,
Foglo
,
Kumlinge
,
Kokar
,
Parainen
ja
Vardo
.
Kunnan vaakunan
on suunnitellut
Matts Dreijer
, ja se on vahvistettu vuonna 1952.
[6]
Sottunga on asukasluvultaan Suomen pienin kunta.
Ahvenanmaan maakuntahallitus
ilmoitti, etta Sottungan kunta olisi liitetty johonkin ymparoivaan kuntaan viimeistaan vuoden 2019 vaaleihin mennessa sen talousvaikeuksien vuoksi.
[7]
Kunta on kuitenkin vuonna 2024 edelleen itsenainen.
Sottunga sijaitsee Ahvenanmaan saariston itaosassa, jossa
Kihdin
selka erottaa sen
Turun saaristosta
. Etelapuolella on
Kokarinselka
ja luoteessa kunnan alue ulottuu Vardon ja Kumlingen valiselle
Teilin
merenselalle. Sottunga on asukasluvultaan Suomen pienin kunta: siella oli 115 asukasta 31. joulukuuta 2023.
[2]
Enimmillaan Sottungassa on asunut noin 400 asukasta
1920-luvulla
. Kunta on yksikielisesti
ruotsinkielinen
; asukkaista 93,0 prosenttia puhuu aidinkielenaan ruotsia.
[4]
Sottungan pinta-ala on 342,44 km² (1. tammikuuta 2022), josta 28,04 km² maata, 0,02 km² sisavesia ja loput 314,38 km² merta.
[1]
Sottunga koostuu useista saarista, joista vain kolmella on asutusta. Normaalisti sanalla
Sottunga
tarkoitetaan suurinta naista saarista. Toiseksi suurin saari on paasaaresta luoteeseen sijaitseva Mosshaga. Sottungan saaret ovat matalia: korkein maastonkohta ulottuu vain 15 metrin korkeudelle merenpinnasta.
[8]
Kunnassa on 6
kylaa
: Finno, Huso, Hasto, Mosshaga,
Sottunga
ja
Sodo
.
[9]
Yleisin selitys Sottunga-nimen alkuperasta on, etta sana
sottunga
on ollut asuttua paikkaa tarkoittava yleisnimi.
[10]
Ensimmaiset asukkaat saapuivat Sottungan saarille
1000- ja 1100-lukujen tienoilla
. Kyseessa on todennakoisesti Ahvenanmantereelta tulleiden erankavijoiden tilapainen asutus, joka vakiintui aikaa myoten.
[8]
Sottunga mainitaan asiakirjoissa ensimmaisen kerran 1400-luvulla ja Foglon seurakuntaan kuuluvana kappelina vuonna
1544
. Sottungan seurakunta itsenaistyi vuonna 1914, mutta nykyisin Sottunga, Foglo ja Kokar muodostavat Ahvenanmaan etelaisen saaristoseurakunnan.
[11]
Ruotsin kuningas
Kustaa IV Aadolf
oleskeli Sottungassa vuonna 1800 muutaman paivan odottaessaan myrskyn tyyntymista matkallaan
Pietariin
. Kuninkaan nimikirjaimet ja vuosiluku on hakattu Sodon saaren rantakallioon.
[8]
Sodon saarelta kaivettiin rautamalmia vuosina 1843?1847. Parhaimmillaan kaivos tyollisti 35 miesta.
[12]
Sottungasta on 1900-luvun alkupuolella kaytetty suomenkielista nimea Sottunka.
[13]
Merkittavimmat elinkeinot ovat maanviljelys ja kalastus, joista saa toimeentulonsa yli neljasosa sottungalaisista. 2010-luvun puolessavalissa Sottungassa oli Suomen paras
huoltosuhde
: yhta tyossakayvaa kohti kunnassa oli 0,91 ei-tyossakayvaa henkiloa. Silti jatkuvasti kasvavat vanhustenhoitokulut kayvat liian kalliiksi: Ahvenanmaan maakunta tuki vuonna 2016 Sottungan vanhustenhoitoa 200 000 eurolla.
[7]
[14]
Vuonna 2016 eniten yhteisoveroa maksoivat sijoitustoimintaa harjoittava Horsvik Ab ja Sottunga Skargardsturism Ab. Muiden yhteisovero-osuus ei ylittanyt tuhatta euroa.
[15]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Sottungan vaestonkehitys 1980?2020
|
Vuosi
|
|
| Asukkaita
|
|
1980
|
|
149
|
1985
|
|
150
|
1990
|
|
133
|
1995
|
|
127
|
2000
|
|
129
|
2005
|
|
127
|
2010
|
|
119
|
2013
|
|
99
|
2016
|
|
96
|
2020
|
|
87
|
Lahde: Tilastokeskus.
[16]
|
Vuoden 2017 taajamarajauksen mukaan Sottungassa ei ole lainkaan
taajamia
. Vuoden 2017 lopussa Sottungassa oli 92 asukasta, joista 86 asui haja-asutusalueilla ja 6:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa.
[17]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Sottungassa on seuraavat
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon
seurakunnat:
[18]
Seurakunta toimii myos Foglon ja Kokarin kuntien alueilla.
Suomen ortodoksisen kirkon
seurakunnista Sottungan alueella toimii
Turun ortodoksinen seurakunta
.
[19]
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Sottungan kunnan nykyisella alueella.
[18]
Pienuudestaan huolimatta kunnassa on useita palveluita: paivakoti seka vasta remontoitu peruskoulu, jossa on periaatteessa luokat 1?9. Kevaalla 2018 ylaasteen oppilaita oli kaksi. Heita opetettiin vuoropaivin Sottungassa ja Foglossa. Ala-asteen oppilaita ei ollut lainkaan. Koulun liikuntasalia saavat kayttaa muutkin kunnan asukkaat.
[20]
Keskustassa on myos osuuskauppa ja postikonttori, jossa toimii myos laakekaappi. Etatyontekoa tuetaan kattavan laajakaistaverkon avulla.
[21]
Vuonna 2012 lakkautetun pankkikonttorin tiloissa toimii kesaisin taidegalleria.
Helikopterin
laskeutumispiste loytyy hatatapauksia varten. Sottungan kunta sahkoistettiin vuonna 1959.
Sottungaan paasee
Alandstrafikenin
lautalla Korppoon
Galtbysta
ja Lumparlandin
Langnasista
. Lautta pysahtyy kunnan alueella myos Huson saarella.
- Sottungan puukirkko
on sijainnut nykyisella paikallaan vuodesta
1661
. Nykyinen kirkko on rakennettu palon jalkeen vuonna
1728
. Kirkko on Suomen pienin puukirkko.
- Kotiseutumuseo
- Sodon rautakaivokset 1800-luvulta
[22]
- ↑
a
b
Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022
1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑
a
b
Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen
26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
- ↑
Vaesto ian (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972?2020
31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑
a
b
Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen
31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑
Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024
22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑
Mita-Missa-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968
, s. 151. Otava 1967, Helsinki.
- ↑
a
b
Suomen pienin kunta kaatuu vanhustenhoidon kuluihin
18.9.2016. Iltalehti. Viitattu 18.9.2016.
- ↑
a
b
c
Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.):
Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos
, s. 153?155. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978.
ISBN 951-0-06467-X
.
- ↑
Invanarantalet i byar och stadsdelar 1990?2012
(XLS)
Alands statistik- och utredningsbyra (ASUB).
Arkistoitu
6.7.2015. Viitattu 18.4.2013.
(ruotsiksi)
- ↑
Sottungan historia
Sottungan kunta.
Arkistoitu
23.8.2011. Viitattu 5.4.2010.
- ↑
Otavan iso tietosanakirja
, osa 8 (1964). Helsinki: Otava.
- ↑
Sodo gruvorna
Sottunga
. Viitattu 12.2.2018.
(ruotsiksi)
- ↑
Vaestosuhteet vuonna 1921
, s. 19. Suomen virallinen tilasto 6: 57. Helsinki: Tilastollinen paatoimisto, 1923.
Teoksen verkkoversio
(viitattu 17.10.2011).
- ↑
Suomen surkein huoltosuhde loytyy Kivijarvelta
Iltalehti
. 16.1.2016. Viitattu 3.3.2018.
- ↑
Sottunga yhteisoverotiedot
Yle
. Viitattu 3.3.2018.
- ↑
Vaesto kielen mukaan seka ulkomaan kansalaisten maara ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016
29.3.2017. Tilastokeskus.
Arkistoitu
17.6.2018. Viitattu 8.1.2018.
- ↑
Taajama- ja haja-asutusaluevaesto ian ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017
28.9.2017. Tilastokeskus.
Arkistoitu
14.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
- ↑
a
b
Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko
evl.fi.
Arkistoitu
23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑
https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
(
Arkistoitu
? Internet Archive)
- ↑
Sottunga grundskola
Sottunga
. Viitattu 3.3.2018.
- ↑
Naringsliv & service
Sottunga
. Viitattu 3.3.2018.
- ↑
Tekemista
Aland travel
.
Arkistoitu
13.2.2018. Viitattu 12.2.2018.
|
---|
| | | Kylat
| | |
---|
| Talous
| |
---|
| Kulttuuri
| |
---|
| Seurakunnat
| |
---|
| Koulutus
| |
---|
| Liikenne
| |
---|
| Muuta
| |
---|
|