Sotapsykoosi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sotapsykoosi on sodan kielteisista psykologisista vaikutuksista kaytetty nimitys. [1] Sotapsykoosilla voidaan viitata kirjaimellisesti taistelutilanteen aiheuttaman aarimmaisen stressin ja pelon laukaisemaan psykoosiin [1] [2] tai kuvaannollisesti ”sodan tai sen uhan joukossa aiheuttamaan hyvin kiihottuneeseen mielialaan” eli sotahysteriaan . [1]

Kyseessa ei ole kliininen mielenterveyden hairio , eika sotapsykoosia tai vastaavaa tilaa mainita erikseen ICD-10-tautiluokituksessa , joskin se huomioi ”onnettomuuden, sodan tai muut vihollisuudet” eraana mielenterveysongelmien tai mielenterveyspalvelujen tarpeen mahdollisena aiheuttajana (Z65.5). [3]

Toisessa maailmansodassa psykiatriseen hoitoon siirretyilla suomalaissotilailla oli usein synnynnaisen kehitysvamman , perinnollisten mielisairauksien tai kurjien kasvuolojen aiheuttamaa alttiutta. Huomattava osa potilaista olikin oireillut psyykkisesti jo ennen sotaa. [2] Loyhemmassa merkityksessa ”sotapsykoosilla” on kuvattu esimerkiksi talvisodan alussa esiintynytta lyhytta piikkia itsemurhatilastoissa . Sen uhreiksi joutui joulukuussa 1939 seka sotilaita etta siviileja, joista suurin osa oli miehia. Tilanteen normalisoiduttua itsemurhaluvut laskivat, eika vastaavaa koettu myohempina sotavuosina. [4]

Huhtikuussa 2022 Erkki Tuomioja arvioi yhdysvaltalaiselle radiokanava NPR:lle antamassaan haastattelussa, etta Suomessa tuolloista Nato-keskustelua hallitsi median ruokkima pelko, ja etta ”media on tavallaan sotapsykoosissa”. Talla Tuomioja tarkoitti pelkoa siita, etta Suomi saattaisi hetkena mina hyvansa joutua Venajan hyokkayksen kohteeksi, mika hanen mukaansa oli eparealistinen kasitys. [5] Tuomiojan toteamus heratti paheksuntaa ja hanta jopa vaadittiin eroamaan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan tehtavasta. Helsingin Sanomien paakirjoituksessa arvioitiin, ettei poliitikkojen ole viisasta kayttaa psykiatrista terminologiaa vaan tama tulisi jattaa mielenterveyden ammattilaisille. [6]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b c sotapsykoosi Kielitoimiston sanakirja . 2020. Viitattu 29.6.2020. (suomeksi)
  2. ↑ a b Sotiemme veteraanien murtuneet mielet ? Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939 ? 1945. Tutkija voi olla oikeassakin todetessaan, etta Suomen viime sodat ovat ”aika lailla tutkimatta” ? ainakin etulinjojen vapisemis- ja hermokuoppien osalta Nettilehti Sermones . 4.10.2013. Viitattu 29.6.2020.
  3. ↑ The ICD-10 Classification of Mental and Behavioural Disorders (PDF)  (Chapter XXI: Factors influencing health status and contact with health services (Z00-Z99) ? Z65: Problems related to other psychosocial circumstances ? Z65.5: Exposure to disaster, war and other hostilities [s. 241?245]) World Health Organization. Viitattu 29.6.2020. (englanniksi)
  4. ↑ Varjus, Seppo: Talvisodan alussa koettiin vaiettu itsemurha-aalto ? sotapsykoosi vaivasi erityisesti Etela-Pohjanmaalla Iltalehti . 19.12.2015. Viitattu 29.6.2020.
  5. ↑ Nykanen, Riika: Erkki Tuomioja kohautti puheillaan sotapsykoosista ? puolustautuu nyt Twitterissa Ilta-Sanomat . 24.4.2022. Viitattu 21.7.2022.
  6. ↑ Mielenterveystermit kuuluvat psykiatreille, eivat poliitikoille  (Paakirjoitus) Helsingin Sanomat . 25.4.2022. Viitattu 21.7.2022.

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Kivimaki, Ville: Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945 . Helsinki, WSOY, 2013.
  • Tepora, Tuomas: Sodan henki. Kaunis ja ruma talvisota , WSOY, 2015.
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sotapsykoosi&oldid=20617323 ”