Sophie Scholl

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sophie Scholl
Henkilotiedot
Syntynyt 9. toukokuuta 1921
Saksa
Kuollut 22. helmikuuta 1943  (21 vuotta)
Munchen , Saksa
Muut tiedot
Jarjesto Valkoinen ruusu -vastarinta­ryhma
Sophie Schollin patsas

Sophie Magdalena Scholl ( 9. toukokuuta 1921 ? 22. helmikuuta 1943 Munchen , Saksa ) oli natsi-Saksassa toimineen Valkoinen ruusu -vastarinta­ryhman jasen. Hanet tuomittiin maan­petoksesta ja teloitettiin giljotiinilla . [1]

Scholl kasvoi viisi­lapsisessa perheessa. Sophien syntyessa hanen isansa Robert Scholl oli Forchtenberg am Kocherin pormestari. Sophie menestyi koulussa, ja hanen lapsuuttaan kuvataan huolettomaksi. Schollit muuttivat vuonna 1930 Ludwigsburgiin ja kaksi vuotta myohemmin Ulmiin , jossa perheen isalla oli konsultti­toimisto.

Scholl liittyi 12-vuotiaana kansallis­sosialistiseen tytto­jarjestoon Bund Deutscher Madeliin , kuten valta­osa luokka­tovereistakin. Han oli luonteeltaan kriittinen ja vaitteli politiikasta isansa, ystaviensa ja joidenkin opettajiensa kanssa. Poliittisista mieli­piteista tuli tarkea kriteeri hanen ystava­valinnoissaan. Hanen veljensa Hans Scholl ja muutama muu ystava pidatettiin vuonna 1937 kuulumisesta lakkautetuun ja kiellettyyn Saksan nuoriso­liikkeeseen ( Bundischen Jugend ), milla oli suuri vaikutus Scholliin. [1]

Opiskelu ja vastarintatoiminta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ahkerana lukijana Scholl kiinnostui filosofiasta ja teologiasta , josta han ammensi itselleen vaihto­ehtoisen aate­maailman kansallissosialismille . Scholl valmistui ylioppilaaksi 1940 ja meni tyohon lasten­tarhaan Frobel -instituuttiin Ulm-Soflingeniin. Han oli valinnut tyon toivoen, etta sen katsottaisiin korvaavan pakollisen tyo­palvelun ( Reichsarbeitsdienst ), jonka suorittaminen oli edellytys yli­opistoon paasemiselle. Tassa Scholl kuitenkin pettyi, ja hanen oli oltava kevaasta 1941 viela puoli vuotta lasten­tarha­tyossa Blumbergissa . Tyo­palvelun sotilaallinen kuri sai hanet innostumaan passiivisesta vasta­rinnasta. [1]

Kevaalla 1942 Scholl paasi vihdoin Munchenin yli­opistoon lukemaan biologiaa ja filosofiaa. Samassa yli­opistossa opiskeli myos hanen veljensa Hans Scholl laaketiedetta . Hans tutustutti Sophien ystaviinsa. Vaikkakin ystavat olivat poliittisesti valveutuneita, heita veti puoleensa aluksi kiinnostus kuvataidetta , musiikkia , filosofiaa ja teologiaa kohtaan. Vuorilla retkeily , hiihtaminen ja uinti kuuluivat myos kaveri­piirin harrastuksiin. Usein he kavivat myos yhdessa konserteissa, teattereissa ja yliopiston luennoilla. [1] Sophie tapasi taiteilijoita, kirjailijoita ja filosofeja, joiden kanssa han pohti kristin­uskon kysymyksia ja yksilon toimimista diktatuurissa .

Vuoden 1942 kesaloman Scholl joutui viettamaan sota­palveluksessa. Samaan aikaan hanen isansa oli vankilassa Adolf Hitleriin kohdistuneen kriittisen huomautuksen vuoksi. lahde? Viela samana kesana Scholl osallistui Valkoisen ruusun lehtisten toimittamiseen. Hanet pidatettiin 18. helmikuuta 1943, kun han oli yli­opistossa jakamassa jarjeston lehtisia. Nelja paivaa myohemmin Sophie Scholl, hanen veljensa Hans Scholl ja heidan ystavansa Christoph Probst tuomittiin kuolemaan. Tuomio pantiin taytantoon vain muutamaa tuntia myohemmin giljotiinilla Munchen-Stadelheimin vankilassa . [1]

Hans ja Sophie Schollin seka Christoph Probstin haudat Munchenissa.

Sophie Scholl sijoittui korkealle suurinta saksalaista etsineessa Unsere Besten -aanestyksessa 2000-luvun alussa. [2]

Helmikuussa 2005 ensi-iltaan tuli elokuva Sophie Schollin toiminnasta ( Sophie Scholl ? viimeiset paivat ). [3] Valkoisen ruusun vasta­rinta­toimintaa on kuvattu muissakin elokuvissa.

  1. a b c d e Lisciotto, Carmelo: Sophie Scholl Revolt & Resistance 2007. Holocaust Education & Archive Research Team. Viitattu 19.3.2013. (englanniksi)
  2. Best Germans: Adenauer Beats Marx and Luther About . 2003. Arkistoitu 7.6.2011. Viitattu 18.4.2021. (englanniksi)
  3. Miila Kankaanranta: Sophie Scholl - viimeiset paivat Film-o-holic . 2005. Viitattu 18.4.2021.

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]