Sodankaynti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sodankaynti on Carl von Clausewitzin maaritelman mukaan kahden itsenaisen tahon valista organisoitua, vihamielista vaikuttamista, jossa keskeinen ja perinteinen keino on fyysinen vakivalta . Sen tavoitteena on vastapuolen tai vastapuolien taivuttaminen omaan tahtoon. Clausewitzin mukaan sota on jatkoa valtion politiikkaan toisin keinoin, eli sodankaynti on keino, joka otetaan kayttoon kun valtion politiikka on edistanyt sodan syttymista tai luonut sodan syttymiselle otollisen tilanteen.

Sota itsessaan on poliittinen tila osapuolten valilla eli sotatila. Sodankaynti ei ole itsenainen ilmio, vaan politiikan valine, jolla pyritaan saavuttamaan sodan synnyttaneet poliittiset paamaarat. Se on aktiivista toimintaa sotatilan aikana. Sanaa sodankaynti kaytetaan myos liitteena tasmentamaan sodankaynnin muotoja seka taktisia tai strategisia olosuhteita, jolloin puhutaan esimerkiksi informaatiosodankaynnista , viidakkosodankaynnista tai epasymmetrisesta sodankaynnista.

Sodankaynnin teoriaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Carl von Clausewitzin maaritelman mukaan sodankaynti on kahden itsenaisen tahdon valista organisoitua, vihamielista vaikuttamista, jossa keskeinen ja perinteinen keino on fyysinen vakivalta. Sen tavoitteena on vastapuolen tai vastapuolien taivuttaminen omaan tahtoon.

Nykyaikaisessa informaatiosodassa ovat jalleen korostuneet aineettoman vallankayton ja ei-aseellisen vakivallan klassiset merkitykset. Tassa lantinen kasitys, jota Clausewitz edustaa, ja itainen kasitys, jota esimerkiksi Sunzi edustaa, sodasta eroavat selvasti toisistaan. Sunzin mukaan sodankaynnin huippu on vastustajan voittaminen ilman taistelua. Clausewitzille vastustajan asevoimien lyominen, ratkaisutaistelu, on sodankaynnin toiminnallista ydinta.

Sodankaynnin ulottuvuudet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sodankaynnin ulottuvuudet muodostavat systemaattisen kokonaisuuden sodankaynnissa:

  • ne ovat olleet sodankaynnissa aina olemassa
  • ne tulevat olemaan sodankaynnissa todennakoisesti aina olemassa
  • ne esiintyvat sodankaynnin kaikilla tasoilla ja kaikissa puolustushaaroissa ja aselajeissa
  • ne kattavat yhdessa koko sodankaynnin kokonaisuuden ja
  • niissa pyritaan mahdollisimman pieneen lukumaaraan, siis yksinkertaisuuteen.

Tallaisia sodankaynnin ulottuvuuksia ovat seuraavat yhdeksan osakokonaisuutta:

  1. teknologia (sodankaynnin valineet, esimerkiksi aseet)
  2. ihmiset (sodankaynnin kohde: vaikuttaja, valivaikuttaja (organisaatio) ja kohde)
  3. doktriini , oppi (miten sotaa aiotaan kayda? Sodankaynnin idea?) ( alueellinen puolustus , informaatiosodankaynti , verkostokeskeinen sodankaynti , epasymmetrinen sodankaynti , kulutussota, liikesota)
  4. logistiikka (sodankaynnin valineiden ja ihmisten luonti, yllapito ja siirto) (sotatalous, sotateollisuus, koulutusjarjestelma, liikekannallepanojarjestelma, huolto, korjaustoiminta ja kuljetukset)
  5. organisaatio (johtosuhteet, kaskyvalta, yhteistoiminta, johtamistasojen lukumaara, alaisten lukumaara) (hierarkia, verkko )
  6. tieto ( tiedustelu , viestitoiminta, tietojen kasittely, ohjelmistot, mallintaminen , simulointi , johtaminen, elektroninen sodankaynti , koulutus, tutkimus, ymmartaminen jne.)
  7. aika (aiotaanko sotia 2 viikkoa vai kaksi vuotta; pitaako pystya sotimaan tunnin varoitusajalla vain kuukauden varoitusajalla; toiminnan (hankinnat, johtaminen, liike, tulenkaytto ym.) nopeus) (valon nopeus, mannerten valisen ja muun ohjuksen nopeus, lentokoneen nopeus, helikopterin nopeus, maa- ja vesiajoneuvon nopeus)
  8. tila (mita alueita puolustetaan (metsat, kaupungit, yhteiskunnan infrastruktuuri, maanpuolustustahto), paljonko tilaa on kaytossa (Vrt. Helsingin asema valtakunnan rajalla), missa soditaan (maalla, merella, ilmassa; metsissa vai kaupungeissa vai tietoverkoissa vai ihmisten paiden sisalla vai maailman mielipiteessa vain naiden erilaisissa yhdistelmissa) ja
  9. energia (onko energiaa tarpeeksi: ruoka, sahko (varavoima, akut, paristot), polttoaineet, oljy, tahto jne.).

Sodankaynnin ulottuvuuksien kaytosta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Edella mainitut sodankaynnin ulottuvuudet antavat pohjan sodankaynnin erilaisten ilmioiden systemaattiseen tarkasteluun. Tallaisia sovellutuksia ovat esim:

  1. asevoimien kokonaisvaltainen kehittaminen, eli mita asioita tulee tarkastella, kun asevoimia tai niiden osia kehitetaan systemaattisesti
  2. kahden asevoiman kokonaisvaltainen vertailu, eli miten asevoimat eroavat, kun niita vertailaan systeemaattisti, ei esimerkiksi pelkan lukumaaran perusteella
  3. sodan tai taistelun kokonaisvaltainen analyysi, eli missa ulottuvuuksissa osapuolilla oli eroja ja miten erot selittivat taistelu tai sodan lopputulosta.

Sodankaynnin ulottuvuudet ovat myos suhteellisen edun lahde. Suhteellista etua voi saavuttaa jokaisella sodankaynnin ulottuvuudella.

Sodankaynnin ulottuvuudet antavat yhden systemaattisen nakokulman sodankaynnin sisaiseen tarkasteluun. Lisaksi on usein huomioitava ulkoinen nakokulma, eli sodankaynnin suhde suurempaan kokonaisuuteen, ymparistoonsa esimerkiksi yhteiskuntaansa, toimintaymparistoon (maasto, saa, vuodenajat), viholliseen ja liittolaisiin/neutraaleihin.

Sodankaynnin saateleminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sodankayntia saatelee humanitaarinen oikeus (myos nimitys kansainvalinen sotaoikeus ). [1] Sotatoimet voidaan jakaa laillisiin ja laittomiin menetelmiin lahtokohtaisesti siten, etta lailliset sotatoimet rajoittuvat ainoastaan sotilaskohteisiin ilman tarpeetonta ihmisten, elainten tai ympariston vahingoittamista. Esimerkiksi sotajuoni, sotilaskohteiden naamiointi ja harhauttavien tietojen antaminen viholliselle ovat sallittuja sodankaynnin toimia, mutta petollisuus (salakavaluus) on laitonta. Petollisuutta voi kuvata esimerkiksi vihollisen toimintaa, joka tahtaa valheellisesti vastapuolen luottamaan humanitaarisen oikeuden suojaan.

Sota ei ole pelkkaa tappamista ja tuhoamista; kansainvalinen oikeus ei tunne totaalisen sodan kasitetta. Vastapuolen taivuttamisen omaan tahtoon voi tehda monella tavalla: fyysisella sodalla, diplomatialla , tiedolla, tahdolla, rahalla , taloudella , politiikalla, asetelmilla, psykologisilla tai tieto-operaatioilla, seka edellisten erilaisilla yhdistelmilla. Modernin informaatiosodankaynnin keskella tutuiksi ovat tulleet muun muassa tietoliikenneyhteyksien tuhoaminen tai hallinta.

Sodankayntiin oikeutettuja taistelumenetelmia on pyritty rajoittamaan lakien avulla jo tuhansia vuosia. Esimerkkina Intiassa Manun lait -nimella tunnettu hindulaisuuden lakiteksti on kieltanyt sotilasta esimerkiksi kayttamasta petollisia aseita tai hyokkaamasta armoa rukoilevaa, istuvaa, surun vallassa olevaa vastaan. [2] .

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Sodankaynnin tekniikkaa on kasitelty laajasti ja ajankohtaisesti Paaesikunnan sotatalousosaston kirjassa ”Sotatekninen arvio ja ennuste (STAE)”, joka on ilmestynyt 5.10.2004. Sen ensimmainen osa kasittelee teknologioita ja toinen osa systeemeita.

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Sodan Lait : kasikirja, Rosen, Parkkari, s. 3
  2. ↑ Intialaista Viisautta, Toimittanut Savio, Juho, Wsoy 1961, 2. painos, Poimintoja Manun laeista, s. 60

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sota
Aikakaudet Sotatoimialueet Aseet Sodankaynnin tasot Taistelevat aselajit Tukevat aselajit Luetteloita Yleista
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sodankaynti&oldid=22185692 ”