Sloveeni
Sloveenin kielen puhuma-alue
Oma nimi	sloven??ina, slovenski jezik
Tiedot
Alue	Slovenia Italia Unkari Itavalta
Virallinen kieli	Slovenia Euroopan unioni   Itavalta (vahemmistokieli)   Italia (vahemmistokieli)
Puhujia	2,5 miljoonaa
Sija	ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto	latinalainen
Kielenhuolto	Slovenian taide- ja tiedeakatemia [1]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhma	slaavilaiset kielet etelaslaavilaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1	sl
ISO 639-2	slv
ISO 639-3	slv
Ohje
Infobox OK

Sloveeni (omakielinen nimi: slovenski jezik tai sloven??ina ) on etelaslaavilaisiin kieliin kuuluva indoeurooppalainen kieli . ^[2] Sen lahimpia sukulaiskielia ovat serbokroaatti ja molisenkroatia . ^[3] . Sita puhuu noin 2,5 miljoonaa ihmista Sloveniassa seka naapurimaissa Italiassa , Unkarissa ja Itavallassa . ^[4]

Kielella on virallisen kielen asema Sloveniassa ja Euroopan unionissa. ^{[5] [6]} Lisaksi kielella on virallisen vahemmistokielen asema Italiassa ja Itavallassa. ^{[7] [8]}

Kielta kirjoitetaan latinalaisin aakkosin . ^[9] Raamattu kaannettiin kokonaisuudessaan sloveeniksi vuonna 1584. ^[10]

Sloveeni jakaantuu kymmeniin murteisiin , jotka eroavat toisistaan niin paljon, etta ymmartaminen saattaa olla vaikeaa. Esimerkiksi itaisimmalla prekmur??inan tai prekmursko nare?je -murteella, jota puhutaan Prekmurjessa ja Unkarissa, on noin 80 000 puhujaa. Silla oli myos 200 vuoden ajan 1900-luvun alkuun asti oma kirjallinen traditionsa ja sanomalehdisto. ^[11] Toinen standardi-sloveniasta merkittavasti eroava murre oli rozajanski langa? (sloveeniksi rezijan??ina ), jota puhuttiin Resian laaksossa Italian Udinessa .

Standardi-slovenia eli niin sanottu uusi slovenia luotiin 1800-luvun puolivalissa. Se perustuu alun perin 1500-luvulla Ljubljanassa puhuttuun kieleen, jolla Primo? Trubar julkaisi ensimmaisen kirjan vuonna 1550 ja jolle Jurij Dalmatin kaansi Raamatun vuonna 1584. Kielta vakiinnutti Jernej Kopitar vuoden 1809 kieliopillaan, mutta sen jalkeen monien sanojen oikeinkirjoitusta muutettiin viela muinaiskirkkoslaavia vastaavaksi ja kieleen otettiin muiden slaavilaisten kielten ja kirkkoslaavin mukaiset monikkomuodot. ^[12]

	Labiaali	Dentaali	Alveolaari	Palataali	Velaari
Nasaali	m	n
Klusiili	p | b	t | d			k | g
Affrikaatta			ts	? | ?
Frikatiivi	f | v	s | z		? | ?	x
Approksimantti				j
Tremulantti		r

Lahde: ^[13]

	Etinen	Keskinen	Takainen
Suppea	i		u
Puolisuppea	e		o
Puoliavoin	?	?	?
Avoin		a

Lahde: ^[13]

Sloveenissa on kuusi sijamuotoa ja kolme kieliopillista sukua. Muista slaavilaisista kielista sloveeni eroaa siten, etta siina on yksikon ja monikon lisaksi edelleen duaali , tasan kahta asiaa tarkoittava kieliopillinen luku, joka on muista kielista havinnyt. ^[14]

≫Vsi ljudje se rodijo svobodni ter imajo enako dostojanstvo in pravice. Dana sta jim razum in vest, in bi morali drug z drugim ravnati v duhu bratstva.≫

Suomeksi:
≫Kaikki ihmiset syntyvat vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu jarki ja omatunto, ja heidan on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessa.≫

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) ^[15]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sloveeni Wikimedia Commonsissa