Silla ( hangul : 新羅, hanja : 新羅) oli yksi Korean kolmesta valtakunnasta . Korealaisessa perinteessa Silla perustettiin vuonna 57 eaa., mutta todennakoisempi perustaminen on ajoitettu nykytutkimuksessa 300-luvulle jaa. Sillan alueella puhutusta kielesta on kaytetty nimitysta sillan kieli ja se muodosti nykyisen korean kielen esimuodon ja se poikkesi muista aikanaan Korean niemimaalla puhutuista esimerkiksi japanille sukua olleista kielista. Silla laajeni kilpailijoidensa Baekjen ja Goguryeon alueille 600-luvulla kiinalaisen Tang-dynastian liittolaisena. Gogureyon kukistuttua vuonna 668 suurta osaa Korean niemimaasta hallinneesta Sillasta on puhuttu yhdistyneena Sillana .

Sillan varhainen historia kuuluu Korean niin sanottuun protohistorialliseen kauteen, joka tunnetaan vain puutteellisten tai vaaristyneiden lahteiden kautta. Korea kuului pitkaan Kiinan vaikutuspiiriin sotilaslaanitysten kautta. Ajan kuluessa Kiinan ote alueesta kuitenkin heikkeni. ^[1] Korean niemimaan ensimmainen varsinainen poliittinen valtiomuodostelma oli mahdollisesti Fuyu-heimojen perustama Goguryeo kiinalaisen Lelangin laanityksen tuntumassa. Korealaisessa historiankirjoituksessa Goguryeon perustamisvuotena pidetaan usein vuotta 37 eaa., mutta Silla on myohempi muodostelma. Goguryeo soti kiinalaisia vastaan, mutta ei pystynyt kukistamaan naita Koreassa kokonaan. Kiinan ja Korean maayhteys katosi kuitenkin 300-luvulla, jolloin Murong -heimoliiton Yan-valtio valtasi Liaodongin niemimaan. Korean niemimaalle alkoi muodostua nyt muita valtiomuodostelmia, joista yksi oli Silla. ^[2]

Korealaisessa perinteessa Sillan perustamisvuotena pidetaan vuotta 57 eaa, jolloin Jinhan-heimoliittoon kuuluneen Saron kaupunkivaltion hallitsija Bak Hyeokgeose kruunattiin Sillan hallitsijaksi. ^[3] Nykytutkimuksen mukaan Silla ja sen naapurivaltio Baekje on perustettiin vasta 300-luvulla. Perustamisvuotta ei tunneta, mutta joskus Sillan perustamisvuodeksi on johdettu vuosi 303 lisaamalla sen perinteessa olevaan ikaan kuusi 60-vuotissyklia. ^[4] Ennen Sillan muodostumista sen alueella asui kiinalaisissa lahteissa Han-heimoiksi kutsuttua vaestoa. Kiinalaiset mainitsevat Han-heimojen jakaantuneen kolmeen haaraan ( Kolme Hania ), joita olivat Mahan , Jinhan ja Byeonhan . ^[5] Sillan on arveltu muodostuneen edella mainitun Jinhan-heimoliiton saavutettua dynastisen valtion aseman. Sen sanotaan kasittaneen 12 heimoaluetta tai maata ( guo ). Muista heimoliitoista Mahanista muodostui Baekje ja Byeonhanista Gayan konfederaatio . ^[4]

Korean niemimaalle muodostuneet valtiot olivat myos toistensa kilpailijoita, vaikkakin ne pitivat ylla poliittista tasapainoa vuosisatojen ajan. Vahvimpia korealaisista valtioista niista olivat aluksi Goguryeo ja Baekje, joiden varjoon syrjainen ja vieraita vaikutteita hitaasti omaksunut Silla pitkaan jai. ^[4] Kuningas Jijeungin kaudella (500?514) Silla sai sittemman nimensa. Valtiota kutsuttiin pitkaan Saroksi ja nimi Silla juontuu kiinalaisista kirjoitusmerkeista , jotka lausuttuna muistuttavat nimea Saro . ^[6] Silla alkoi voimistua 500-luvun aikana. Sillan kuningas Beopheung (514?540) valtasi Gayan konfederaatioon kuuluneen Geumgwan Gayan vuonna 532 ja kuningas Jinheung (540?576) soti Goguryeota ja Baekjea vastaan levittaen Sillan vaikutuspiiria naiden kustannuksella. Han teki myos lopun Gayan konfederaatiosta valtaamalla Dae Gayan vuonna 562. ^[7]

Korean poliittinen tasapaino alkoi jarkkya Kiinan pitkan hajaannuksen paattyessa Sui-dynastian (589?618) ja Tang-dynastian (618?906) kausilla. Nouseva Kiina uhkasi etenkin Goguryeota ja Baekjea niiden maantieteellisen laheisyyden takia, kun taas Sillan asema oli parempi sen syrjaisyyden takia. Silla liittoutuikin Kiinan kanssa Kiinaa vastaan sotivaa Goguryeoa ja sen liittolaista Baekjea vastaan. Vuonna 660 Silla ja kiinalaiset tekivat yhteishyokkayksen Baekjen valtiota vastaan ja sen alueet liitettiin Sillaan. Vuonna 661 seurasi puolestaan sodissa Kiinaa vastaan vahitellen heikentynytta Goguryeoa vastaan. Goguryeo kukistui vuonna 668 ja sen alueet jaettiin Sillan ja kiinalaisten kesken. Sillan pohjoisraja vedettiin Daedongjoelta Ita-Koreanlahden pohjukkaan. ^[4] Sillan vallattua suuren osan Korean niemimaasta sen sittemmista vaiheista on puhuttu yhdistyneena Sillana (668?918). Historiankirjoituksessa mainitaan usein Sillan yhdistaneen Korean, vaikkakin suuri osa entisen Goguryeon alueista jai Sillan valtion ulkopuolelle. ^[8]

Sillan valtion alueella puhutusta kielesta on kaytetty termia sillan kieli . Korean niemimaalla lienee alun perin puhuttu useita eri kielia, joista sillan kieli oli vain yksi. Joskus vaitetaan, etta Sillan naapurivaltioissa puhuttiin sillan kielen murretta tai jotain sen sukukielta, mutta todennakoisinta on, etta kielet eivat olleet edes sukua keskenaan. Baekjen dynastinen kieli oli sukua japanille ja Goguryeon kieli oli sukua ehkapa nykyiselle mant?ulle . Sillan kieli oli puolestaan nykyisen korean kielen edeltaja ja se levisi lopulta koko niemimaan alueelle Sillan valloitusten kautta. ^[9]

Buddhalaisuus saapui Korean niemimaalle 300-luvun lopulla. Se levisi ensin Goguryeoon ja Baekjeen, seka hieman myohemmin syrjaisempaan Sillaan. ^[4] Valtio alkoi lopulta tukea aktiivisesti buddhalaisuutta ja Sillaan perustettiin useita buddhalaisia temppeleita. Sillan kuningas Jinheungin kaudella perustettiin puolestaan Hwarangdo -niminen sotilasjarjestelma. ^[10]

Sillan ylaluokka jatti jalkeensa lukuisia ylellisesti koristeltuja esineita, kuten kultaisia kruunuja ja voita. Arkkitehtuurissa ja kuvanveistossa kaytettiin usein graniittia . ^[10]

• Ilmari Vesterinen, Juha Janhunen ja Tauno-Olavi Huotari:  Korea - Kolme ovea tiikerin valtakuntaan . Gaudeamus Helsinki University Press, 2000. ISBN 978-951-662-797-0 .
• Kim Jinwung:  A history of Korea : from “Land of the Morning Calm” to states in conflict . Indiana University Press, 2012. ISBN 978-0-253-00078-1 . (englanniksi)

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Silla Wikimedia Commonsissa