Sikhilaisyys on 1500-luvulla alkunsa saanut intialainen uskonto . Sikhi uskoo yhteen jumalaan ja kymmenen gurun opetuksiin, jotka on kerrottu sikhien pyhassa kirjassa Guru Granth Sahibissa . Sikhismilla on noin 25 miljoonaa kannattajaa, ja se on viidenneksi suurin uskonto maailmassa. ^lahde?

Sikhilaisyyden perustanut N?nak (1469?1538) syntyi hindulaiseen perheeseen. Ollessaan lahes 30-vuotias N?nak sai ilmestyksen, jonka johdosta han jatti vanhan elamansa taakse ja alkoi matkustella. Matkusteltuaan noin 20 vuoden ajan han sai viljelymaata Keski- Punjabista ja perusti paikalle Kart?rpurin kaupungin. Vasta taalla han tuli varsinaisesti tunnetuksi nimella Guru N?nak. Kaupungissa hanen seuraajansa eli sikhit alkoivat elaa hanen uskonnollisten opetustensa mukaan, joihin kuului esimerkiksi rukoilu kolme kertaa paivassa ja yhteisolliset keittiot ( langar ), joissa hindulaisuudesta poiketen kaikki sikhit syovat samassa tilassa yhdenvertaisuuden osoituksena. Guru N?nak myos kirjoitti gurmukh? -kirjoitusjarjestelmalla joukon hymneja , joista tuli sikhilaisyyden pyhan teoksen Adi Granthin ydin. Kuollessaan vuonna 1539 Guru N?nak nimitti seuraajakseen Guru Angadin ja loi nain gurujen linjan, joka jatkui aina kymmenennen gurun Gobind Singhin kuolemaan saakka vuonna 1708. ^[2]

1500-luvun loppuun mennessa sikhilaisyys oli kasvanut siten, etta aluetta hallinnut islamilainen Suurmogulien valtakunta alkoi pitaa liiketta uhkana. Tama johti viidennen Gurun Arjan Devin teloitukseen vuonna 1606. Arjan Devin teloituksen jalkeen sikhit julistivat tata guruna seuranneen Guru Hargobindin paitsi uskonnolliseksi, myos maalliseksi hallitsijakseen. Hanen johdollaan sikhit jattivat Punjabin ja asettuivat Himalajan aluskukkuloille, jossa he pysyivat 1600-luvun ajan. Guru Tegh Bahadurin yritykset luoda sikhiyhteiso uudestaan Punjabiin paattyivat hanen teloitukseensa vuonna 1675. Kymmenes Guru Gobind Singh loi ajatuksen kh?ls? r?jn eli Jumalan kuningaskunnan perustamisesta. Gobind Singhin muihin uusiin opetuksiin kuului viiden K:n saanto, joka viittaa leikkaamattoman tukan ( kes ), kamman ( kangh? ), miekan ( kirp? ), teraksisen rannekorun ( karh? ) ja pitkien housujen ( kachh? ) pitamiseen. ^[2] Kuollessaan Gobind Singh katkaisi gurujen linjan nimetessaan ennen kuolemaansa gurujen edustajaksi hymnien kokoelman Guru Granth Sahibin . ^[3]

Kh?ls? r?j -ajatuksen innoittamana sikhit aloittivat sodan vallatakseen Punjabin, jonka he lopulta valloittivatkin Rand?it Singhin (1780?1839) johdolla perustaen Sikhivaltion . Kuningaskunnan perustamisen jalkeen sikhien keskuudessa syntyi kasitys heista erityisena ryhmana ja taman takia paikallisten kaannyttaminen sikhilaisyyteen kiellettiin. Sikhit olivatkin hallitsemassaan Punjabissa pieni vahemmisto, mutta heidan onnistui pysya vallassa lahinna sotilastaitojensa avulla. Rand?it Singh kuoli vuonna 1839, mista seurasi poliittinen epavakaus kuningaskunnassa. Tata hyvaksi kayttaneet britit valtasivat Punjabin vuonna 1849. ^[2]

Sikhien kuningaskunnan kaaduttua he alkoivat tehda laheista yhteistyota brittien kanssa, jotka puolestaan varvasivat sikheja armeijaan ja poliisivoimiin. 1800-luvun loppupuolella syntyi Singh Sabh?  -liike, joka pyrki levittamaan tietoa oikeaksi nakemastaan sikhilaisyydesta ja sen historiasta kayttaen hyvakseen lehdistoa. Liike myos vakuutti britit siita, etta sikheja tuli kohdella omana poliittisena yhteisonaan Intiassa. Ajatus itsenaisesta sikhivaltiosta nousi jalleen, kun Punjabin jakamisesta Pakistanin ja Intian valilla alettiin neuvotella ennen vuotta 1947, jolloin maat itsenaistyivat. Sikhien pieni osuus alueen vaestosta teki kuitenkin suunnitelman mahdottomaksi. Itsenaisessa Intiassa on vaikuttanut sikhien Ak?l? Dal  -puolue, jonka vaikutuksesta perustettiin Intian Punjabin osavaltio , jonka nykyisten rajojen sisalla sikhit ovat enemmisto. Sikhien suhteet keskushallinnon kanssa eivat ole aina olleet hyvat. Sant Jarnail Singh Bhind?rnwalen (1947?84) perustama Kh?list?n-liike ajaa itsenaista sikhivaltiota ja tama on johtanut yhteenottoihin keskushallinnon kanssa. Vaikka suurin osa sikheisa asuu edelleen Punjabin alueella, heista arviolta 10 % on muuttanut muualle maailmaan. ^[2]

Gurut ovat sikhien uskonnollisia johtajia. Guru Granth Sahibiin on koottu ensimmaisten kymmenen gurun tarkeimmat kirjoitukset. Sikhien mukaan gurut saivat innoituksensa jumalalliselta hengelta. ^[1] Kymmenen gurua ovat: ^[4]

1. Guru Nanak Dev (1469?1539)
2. Guru Angad Dev (1504?1552)
3. Guru Amar Das (1479?1574)
4. Guru Ram Das (1534?1581)
5. Guru Arjan Dev (1563?1606)
6. Guru Hargobind (1595?1644)
7. Guru Har Rai (1630?1661)
8. Guru Har Krishan (1656?1664)
9. Guru Tegh Bahadur (1621?1675)
10. Guru Gobind Singh (1666?1708)

Pyha kirja Sri Guru Granth Sahib on sikheille yhdestoista ja elava opettaja. ^[5] Kirjassa on kirjoituksia sikhiguruilta seka hindu- ja muslimipyhimyksilta. Suuri osa kirjoituksista kertoo palvovasta rakkaudesta Jumalaan. Niissa kuvaillaan myos ihmisen kietoutumista maallisten harhojen kahleisiin seka vapautuksen saavuttamista Jumalan armon kautta.

Sri Guru Granth Sahibin kieli on enimmakseen vanhaa pand?abia , mutta siina on myos runsaasti vaikutteita ja sanastoa hindista , sanskritista seka persiasta .

Sikhilaisyys syntyi hindujen asuttamassa ja muslimien hallitsemassa Intiassa, ja siina on piirteita seka hindulaisuudesta etta islamista. Yleisesti ottaen sikhien jumalkasitys tulee enimmakseen islamista ja ihmiskasitys hindulaisuudesta. Sikhien kasitys ihmisten vaikeuksien ratkaisuista tulee kummastakin uskonnosta. ^[1]

Sikhit uskovat yhteen Jumalaan. Han on kaiken luoja, ja vain hanta palvotaan ja totellaan. Sikheilla ei ole Jumalalle erityista nimea. Guru N?nak kaytti Jumalasta nimitysta Sat Nam , ’tosi nimi’. Sikhit eivat tee jumalankuvia . ^[1]

Sikhien mukaan maailma on hyva, koska se on Jumalan luoma. Sikhit pitavat maailmaa kuitenkin harhana ja valivaiheena, ja vain Jumalalla on ikuinen luonto. ^[1]

Sikhien mukaan ihmisen olemassaolo on samsaran , jalleensyntymisen kiertokulun ylin aste. Vain tassa ihmisvaiheessa voi katkaista jalleensyntymisen kehan. Elamaa saatelevat karman lait: hyvat teot palkitaan ja pahoista teoista tulee rangaistus. ^[1]

Ihmisten kuuluu antaa Jumalalle kaikkein tarkein, eli rakastava omistautumisensa. Elama kuuluu kuitenkin elaa todellisessa maailmassa. ^[1] Eristaytyminen yhteiskunnasta ei ole suotavaa uskonnolliselle ihmiselle. Ihanteellisen sikhin tulisi tehda ahkerasti tyota, jakaa osa tuloistaan koyhille tai muuhun hyvantekevaisyyteen seka muistaa Jumalaa joka hetki. ^[6]

Sikheille kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia, eivatka sikhit noudata kastijarjestelmaa . ^[1]

Sikhien viisi pahetta ovat himo, viha, ahneus, maallinen kiintymys ja ylpeys. Viisi hyvetta ovat totuus ja rehellisyys, tyytyvaisyys ja karsivallisyys, myotatunto, noyryys ja rakkaus. ^[1]

Kultainen temppeli on sikhien tarkein uskonnollinen rakennus. Sen keskipiste on pyha kirja Guru Granth Sahib . ^[1]

Rituaalit eivat ole sikheille tarkeita. Jo N?nak piti rituaaleja taikauskoisuutena . Nykyisinkaan sikhit eivat kayta esimerkiksi amuletteja tai tee pyhiinvaelluksia . He eivat myoskaan saa syoda islaminuskon edellyttamaa halal - tai juutalaisten ko?er -lihaa eli uskonnollisesti ”sallittua” lihaa, koska sekin liittyisi tarpeettomaan rituaaliin. ^[1]

Sikhien juhlapaivat noudattelevat tarkeimmilta osiltaan hindujen juhlakalenteria. Sikhit ottivat vuonna 1999 kayttoon gregoriaanisen kalenterin ja nimesivat vuoden 1999 omassa ajanlaskussaan vuodeksi 531. Sikhien tarkeimmat juhlat ovat huhtikuinen uuden vuoden juhla vaisakhi , myohaissyksyn valojuhla diwali , ja tarkeisiin guruihin liittyvat gurpurab -juhlat. ^[1]

Sikhien tarkeimmassa kirjassa Guru Granth Sahibissa on 31 osaa, joissa on useita hymneja. Kirja sijoitetaan kunniapaikalle kalliiden koristeiden keskelle, ja paivisiin se otetaan esiin seremonioita varten. Kirjaa kanniskellaan kunnioittavasti haissa, syntymapaivilla ja muina merkkipaivina. Akhand Path tarkoittaa Guru Granth Sahibin lukemista alusta loppuun noin 48 tunnin aikana. ^[1]

Jotkut sikhit lukevat joka aamu aaneen Japjin , Guru Granth Sahibin ensimmaisen kappaleen. Joskus kirja avataan sattumanvaraisesta kohdasta, ja sivun ensimmainen hymni luetaan. ^{[1] [7]}

Sikhit ovat yksiavioisia. Uskonnollinen avioero on kiellettya, mutta siviiliero on sallittu. Haat voidaan pitaa gurdwarassa tai jossain muualla, kunhan siella on Guru Granth Sahib , jonka edessa pari vihitaan ja jonka lauluja seremoniassa lauletaan. ^[1]

Lapsen syntyman jalkeen sikhivanhemmat ja lapsen sukulaiset suorittavat nimenantoseremonian. Rukousten jalkeen Guru Granth Sahib avataan sattumanvaraisesta kohdasta, ja avautuneen sivun ensimmaisesta kirjaimesta tulee myos lapsen nimen ensimmainen kirjain. Khalsa-perinnetta noudattavan perheen lapsi kastetaan murrosian alussa ja otetaan mukaan uskonyhteisoon. Seremoniaan kuuluu Guru Granth Sahibin lukua seka sokeriveden nauttimista ja pirskottelua. ^[1]

Sahaj Path tarkoittaa Guru Granth Sahibin lukemista kymmenen paivan ajan kuolemantapauksen jalkeen. Vainajan kuolemaa ei kuulu surra aaneen, silla sikhit pitavat kuolemaa normaalina ja valttamattomana sielunvaelluksen osana. Vainajat polttohaudataan , mika tapahtuu Intiassa perinteiseen tapaan hautaroviolla. ^[1]

Sikhit torjuvat hindulaisuuden kaytannot, joissa lesket poltettiin miesvanajiensa mukana ja tyttovauvoja surmataan. He torjuvat myos muslimien moniavioisuuden ja naisten verhoamisen. Sikhien mukaan naiset ovat miehiin nahden tasa-arvoisia tai taydentavia, ja naisille kuuluvat periaatteessa samat oikeudet kuin miehillekin niin uskonnollisissa rituaaleissa, avioliitossa, koulutuksessa, perimisessa kuin johtajuudessakin. ^[1]

Sikhimiehet ottavat sukunimekseen Singh, ’leijona’, ja naiset sukunimekseen Kaur, ’prinsessa’ tai ’naarasleijona’. ^[1]

Sikheilta on kielletty hiusten leikkaaminen, alkoholi ja tupakka , aviorikos ja rituaalisesti teurastetun elaimen lihan syominen. ^[1]

Sikhit kantavat yllaan ”viitta K:ta”, joilla on tietty symbolinen merkitys: ^{[8] [1]}

• Leikkaamattomat hiukset ( kes ), jotka muistuttavat alistumisesta Jumalan tahtoon. Sikhimiehet kasvattavat pitkan tukan ja parran , ja peittavat paansa turbaanilla .
• Puinen kampa ( kangha ). Se muistuttaa puhtaudesta, ja sita kaytetaan pitkien hiusten kampaamiseen.
• Seremoniallinen tikari ( kirpan ). Se symboloi taistelua totuuden ja oikeudenmukaisuuden puolesta seka muistuttaa sikhia heikompien suojelusta
• Rautainen tai teraksinen rannerengas ( karha ). Se muistuttaa hyvien tekojen tekemisesta, kuvastaa yhteytta Jumalaan, ja on myos toiminut kaden suojana taisteluissa.
• Puuvillaiset alushousut ( kachha ), jotka symboloivat itsekuria.

• 
  Kes (tai kesh) tarkoittaa hiusten ja parran kasvattamista.
• 
  Kangha-kampa.
• 
  Kachha-housut.
• 
  Kirpan-tikari ja karha-rannerengas sikhimiehen ylla.

Kiistanalaiset kysymykset ratkaistaan ensisijaisesti punjabilaisessa Akal Takhtissa , joka on sikhien sosiaalinen ja poliittinen keskus. Sen paatokset sitovat kaikkia sikheja. Kaikkiaan Takhteja on Punjabissa viisi. ^[1]

Sikhilaisyys jaetaan useisiin alaryhmiin. Useimmat kuuluvat khalsa -perinteeseen. Jotkut sikhit kuitenkin saattavat ajaa partansa, jattaa turbaanin pois seka torjua khalsaan liittyvan sotaisan puolen. Khalsat kutsuvat naita sikheja sahajdhareiksi . Muut sikhiryhmat ovat melko pienia. Jotkin niista seuraavat elavia guruja. Myos khalsan sisalla on jakolinjoja, esimerkiksi uudistusmielisten ja traditionalistien valilla. Punjabissa sikheja jakaa suhtautuminen itsenaisen Punjabin valtion tavoitteluun poliittisin tai sotilaallisin keinoin. ^[1]

Sikheja on maailmassa noin 24 miljoonaa, naista 19 miljoonaa Intiassa . ^[9] Intiassa suurin osa sikheista elaa Punjabin osavaltiossa. Suuria maaria sikheja on myos Isossa-Britanniassa , Kanadassa ja Yhdysvalloissa seka Malesiassa ja Singaporessa . Valtaosa sikheista on intialaistaustaisia, mutta lansimaisten kaannynnaisten maara on ollut kasvussa. Eniten kaannynnaisia on Yhdysvalloissa .

Vuonna 2004 Manmohan Singhista tuli Intian ensimmainen sikhipaaministeri . ^[10] Kanadan Uuden Demokraattisen puolueen johtaja Jagmeet Singh on uskonnoltaan sikhi.

Suomessa on kaksi gurdwaraa. Toinen sijaitsee Helsingin Sornaisissa ^[11] ja toinen Vantaalla ^[12] .

1.   Intia 1,9 % ^[13]
2.   Kanada 1,4 % ^[14]
3.   Englanti ja   Wales 0,8 % ^[15]
4.   Malesia 0,5 % ^[16]
5.   Fid?i 0,3 % ^[17]
6.   Singapore 0,3 % ^{[18] [19]}
7.   Yhdysvallat 0,2 % ^{[20] [21]}
8.   Uusi-Seelanti 0,2 % ^[22]
9.   Australia 0,1 % ^{[23] [24]}
10.   Italia 0,1 % ^[25]

• Robinson, Thomas A. & Rodrigues, Hillary P. (toim.): ”Sikhism”,  World Religions . Baker Academic, 2022. ISBN 978-1-4934-3829-7 . (englanniksi)

Uskontojen teemasivu

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sikhilaisyys .

• Sikhs.org . Yleistietoa sikhilaisyydesta. (englanniksi)
• Srigranth.org . Sri Guru Granth Sahib. (englanniksi)
• Sikhnet.com . (englanniksi)
• Gurugranthsahib.com . (englanniksi)
• Sikhiwiki.org . (englanniksi)
• Sikh-history.com ( Arkistoitu ? Internet Archive). (englanniksi)
• Suomen sikhit ( Arkistoitu ? Internet Archive).
• Sikhilaisyys ( Arkistoitu ? Internet Archive). Monexi.
• Nieminen, Tommi & Laitinen, Vesa: Pieni sikhiyhteiso tekee kovasti toita Suomessa . (tilaajille) ( Arkistoitu ? Internet Archive) Helsingin Sanomat 27.1.2013.

n k m Uskonto n k m Uskonnot ja tunnustuskunnat Lantiset Abrahamilaiset Kristinusko Katolilaisuus Itainen Protestanttisuus Adventismi Anabaptismi Anglikaanit Baptismi Kalvinismi Reformoidut kirkot Evankelikalismi Pyhitysliike Luterilaisuus Metodismi Helluntailaisuus Itainen kirkkokunta Ortodoksisuus Orientaaliortodoksisuus Idan apostolinen kirkko Kristillisperaiset Unitarismi Jehovan todistajat Mormonismi Myohempien aikojen pyhat Kristadelfialaiset Tolstoilaisuus Ykseyshelluntailaisuus Juutalaisuus Ortodoksinen Haredi Hasidi Moderni Konservatiivinen Reformi Karaiitti Samarialaisuus Rekonstruktionistinen Humanistinen Islam Sunni A?’ari Salafismi Wahhabismi ?iia Kaksitoistalaisuus Zaidi Ismalismi Alaviitit Suufilaisuus Ibadilaisuus Aleviitit Ahmadiyya Muut Baabilaisuus Bahai Druusilaisuus Mandealaisuus Iranilaiset Jesidismi Zarathustralaisuus Itaiset Itaaasialaiset Japanilaiset Tenriky? ?intolaisuus Kiinalaiset Kungfutselaisuus Taolaisuus Korealaiset Cheondogyo Korealainen ?amanismi Intialaiset Hindulaisuus Vaishnavismi Shaivismi Natha Shaktismi Sant Mat Buddhalaisuus Theravada Mahayana Zen Puhdas maa Nichiren Vajrayana Lamalaisuus Muut Jainalaisuus Digambara Sikhilaisyys Etniset uskonnot Afrikkalaiset Candomble Santeria Umbanda Voodoo Altailaiset Mongolialainen ?amanismi Tengrismi Antiikin Kreikka Kreikkalainen mytologia Minolaiset Mykenelaiset Antiikin Rooma Austronesialaiset Havaijilainen uskonto Baltit Germaanit Skandinaavit Intiaanit Inkat Peyotismi Japanilaiset Keltit Irlantilaiset Kiinalaiset Muinainen Egypti Muinainen Lahi-ita Kanaanilaiset Mesopotamialaiset Slaavit Tiibetilais-burmalaiset Bon Uralilaiset Itamerensuomalaiset Marit Saamelaiset Suomalaiset Virolaiset Muinaisuskonnot Gnostilaisuus Manikealaisuus Mithralaisuus Uusplatonismi Uususkonnot Synkreettiset Antroposofia Caodaismi Diskordianismi Eckankar Falun Gong Hoa Hao Jedismi Jumalatar-liike Neljas tie New age Rastafari Satanismi Skientologia Spiritualismi Spiritismi Teosofia Agni-jooga Thelema Transsendenttinen meditaatio Ufouskonto Raelilaisuus Unitaariuniversalismi Uuspakanuus Baltit Dievtur?ba Romuva Keltit Druidismi Kreikkalaiset Hellenismi Germaanit Hetenismi Slaavit Rodismi Uralilaiset Suomenusko Taarausko Wicca n k m Artikkelit Kasitteet Animismi Antropomorfismi Apostasia Etninen uskonto Hengellisyys Jumala Jumalatar Jumalolento Kansanusko Kuolemanjalkeinen elama Helvetti Jalleensyntyminen Taivas Kaantymys Kaannytys Lahetystyo Luonnonuskonto Luostari Munkki Nunna Meditaatio Mystiikka Myytti Paratiisi Ortodoksia Pappi Profetia Pyhimys Rituaali Jumalanpalvelus Pyhiinvaellus Rukoilu Temppeli Uhraaminen Synkretismi Teologia Usko Uskonnollisuus Yliluonnollinen Teismi Deismi Henoteismi Monoteismi Panenteismi Panteismi Polyteismi Uskontotiede Antropologia Alkupera Filosofia Kognitiivisuus Maaritelma Neuroteologia Psykologia Sosiologia Uskonto ja yhteiskunta Fundamentalismi Kannattajamaarat Papisto Teokratia Valtionuskonto Tiede ja uskonto Vakivalta Sota Uskonnonvapaus Opetus Moraali Terveys Uskonto Suomessa Sekularismi ja uskonnottomuus Agnostisismi Ateismi Kirkon ja valtion ero Maallistuminen Sekulaari humanismi Uskontokritiikki Vapaa-ajattelu Teemasivu