Ritarikunnan tunnuksia
Serafiimiritarikunta
(
ruots.
Serafimerorden
) on Ruotsin korkea-arvoisin ritarikunta.
[1]
Ritarikunta perustettiin kuningas
Fredrik I
:n paatoksella 23. helmikuuta 1748.
[2]
Alkujaan ritarikunnan jasenilla oli vastuu valvoa Ruotsin koyhia, orpoja ja mielisairaita auttavia laitoksia. Jasenet olivat tarkeita vaikuttajia talla saralla
1700
- ja
1800-luvuilla
, ja avun antajille myonnettiin kunnianosoitusta kiitoksena tasta.
[3]
Kunniamerkki on valkoiseksi emaloitu kultainen
Maltan risti
, jonka sakaroiden valissa on tyylitellyt enkelikuviot. Merkkia kannetaan vaaleansinisessa, rinnan yli oikealta vasemmalle kulkevassa nauhassa tai vaihtoehtoisesti koristeellisessa serafinpaista ja patriarkanristeista muodostuvassa ritarikuntaketjussa.
Ritarikunnan jasenelle laaditaan aina
vaakuna
(mikali sita ei ennestaan ole), joka hanen kuoltuaan ripustetaan Tukholman
Riddarholmskyrkaniin
. Ritarikunnan jasenen hautajaispaivana kirkossa kuullaan niin sanottu Serafim-soitto, jolloin Riddarholmskyrkanin kelloja soitetaan tauottomasti kello 12 ja 13 valilla. Talla perinteella kunnioitetaan korkea-arvoisen vainajan muistoa.
[4]
Ritarikunnan jasenyyskriteereja kiristettiin tuntuvasti vuonna 1975: ritarikunnan jasenyyden voi saada
Ruotsin kuningashuoneen
jasenen lisaksi vain ulkomainen valtionpaamies tai tahan rinnastettava henkilo valtiovierailujen yhteydessa. Ritarikunnan
suurmestari
on Ruotsin hallitseva kuningas tai kuningatar.
[5]
Ritarikunnassa on vain yksi luokka:
[5]
ritari
Ritarikunnan tuoreimmat ruotsalaiset jasenet ovat
Lansi-Gotanmaan
herttua
,
prinssi Daniel
, joka sai jasenyyden avioituessaan kruununprinsessa
Victorian
kanssa 19.6.2010
[4]
seka heidan tyttarensa prinsessa
Estelle
, joka sai jasenyyden kastajaisissaan 22.5.2012.
Suomalaisia Serafim-ritareita ovat presidentit
Carl Gustaf Emil Mannerheim
(
1919
),
Lauri Kristian Relander
(
1925
),
Pehr Evind Svinhufvud
(
1932
),
Kyosti Kallio
(
1938
),
Juho Paasikivi
(
1952
),
Urho Kekkonen
(
1956
),
Mauno Koivisto
(
1982
),
Martti Ahtisaari
(
1994
),
Tarja Halonen
(
2000
),
Sauli Niinisto
(
2012
) ja
Alexander Stubb
(2024). Suomen presidenteille on aina heidan virkaanastumisensa jalkeen laadittu Serafim-ritarikuntaa varten
vaakuna
ja
tunnuslause
. Aatelistaustaisilla Mannerheimilla ja Svinhufvudilla nama olivat kuitenkin olemassa jo ennen presidenttiytta. Suomalainen kreivi
Gustaf Mauritz Armfelt
lyotiin Serafim-ritariksi vuonna 1789.
