Sornainen
Sornas
Sornaisten kurvi
Kaupungin kartta, jossa Sornainen korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupunki	Helsinki
Suurpiiri	Keskinen suurpiiri
Kaupunginosa nro	10 (osa-alue 100)
Pinta-ala	1,55  km²   [1]
Vakiluku	14 999 [2] (31.12.2021)
Vaestotiheys	9 676 as./km²
Osa-alueet	Vilhonvuori , Kalasatama , Sompasaari , Hanasaari , Hermanninranta
Postinumero(t)	00500, 00580
Lahialueet	Alppiharju , Hermanni , Kallio , Kruununhaka , Kulosaari , Mustikkamaa?Korkeasaari , Vallila
Infobox OK

Sornainen (ent. Soornainen , ruots. Sornas , puhekielessa usein Sorkka tai Sorkka ) on noin 15 000 asukkaan kaupunginosa Helsingin itaisessa kantakaupungissa . Kaupungin hallinnollisessa ja toiminnallisessa palvelujaotuksessa se kuuluu Kallion peruspiiriin . ^[3]

Sornainen on vuodesta 2013 lahtien jakautunut virallisesti neljaan osa-alueeseen , jotka ovat Vilhonvuori , Hanasaari , Kalasatama ja Sompasaari . ^[4] Lisaksi valtaosa Hermanninrannasta on osa Sornaisia, vaikka kapea kaistale sen pohjoisosasta kuuluukin Hermanniin . ^[5] Osa-alueiden sisalla on myos virallisesta aluejaosta selkeasti erottuvia alueita, kuten Merihaka , Nihti , Suvilahti ja Verkkosaari .

Sornaisten nimi juontuu ruotsinkieliseen nimeen Sodernas (”Etelaniemi”) ja se mainitaan ensimmaista kertaa vuonna 1639 Uuden Helsingin perustamisasiakirjassa, mutta nimi lienee kuitenkin paljon vanhempi. Tuolloin kaupungin uudelleensijoittamista suunniteltiin nykyisen Sornaisten alueelle. Loppujen lopuksi kaupunki sijoitettiin Vironniemeen . Jo 1700-luvulla nimi Sodernas on vaihtunut kartoilla murteelliseen muotoon Sornas . Suomeksi on ensin kaytetty nimea Sornasi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Soornainen. Vuonna 1928 vahvistettiin virallisesti nimipari Sornainen ? Sornas. ^[6]

Helsingin slangissa alue tunnetaan nimilla Sorkka ja Sorkka. Lahtomuotona lienee ollut ruotsinkielisen slangin Sorckan . ^[7]

1700-luvulla Sornaisten rannan ruukit toimittivat tiilia Suomenlinnan rakennustoihin. ^[8] Vuonna 1746 perustettu tiilitehdas oli Sornaisten ensimmainen teollisuuslaitos. ^[9] Muuten alue oli kuitenkin kallioinen, soinen ja paaosin asuttamaton. ^[8] Kun kaupunki vuonna 1825 maarasi rakennusjarjestyksessaan sijoittamaan tehtaat ja tyopajat tulipalovaaran vuoksi kaupungin ulkolaidoille, Sornainen alkoi teollistua. ^[10] Rannat tayttyivat laitureista, lautatarhoista ja varastoista, ja Sornaisten rantatien pohjoispaahan valmistuivat Suvilahden kaasulaitosrakennukset.

Itaisen Viertotien eli nykyisen Hameentien rakentaminen 1850-luvulla Siltasaaresta Kumpulaan oli merkittava itaisen kantakaupungin kehittymiselle. ^[11] Hameentien itapuolelle kohosi tehtaita ja lansipuolelle asutusta. Sornaisten rantaan kehittyi kantakaupungin laajin yhtenainen teollisuusalue, kun sinne rakennettiin Sornaisten satama . Suomen ensimmainen satamarata, Sornaisten satamarata , avattiin vuonna 1863. Se johti Pasilan rautatieasemalta satamaan nykyista Teollisuuskatua ja Junatieta pitkin. Tasta alkoi Sornaisten voimakas kasvu.

Satamaa kasvatti sahatavaran viennin lisaantyminen 1860?1870-luvuilla. Vuonna 1889 alueelle syntyi Suomen ensimmainen oljysatama, joka kuitenkin siirrettiin paloturvallisuussyista Herttoniemen satamaan vuonna 1938. Sornaisissa sataman painopiste kaantyi viennista tuontiin jo 1800-luvun lopulla, kun metsateollisuuden vienti alkoi kulkea paaasiassa Kotkan ja Viipurin kautta. ^[10]

Sornainen on ollut keskeinen alue sahkontuotannossa. Suvilahden voimalaitos otettiin kayttoon vuonna 1909. Hanasaaren A-voimala valmistui vuonna 1960 ja B-voimala 1974. A-voimalaitos purettiin vuonna 2008, ja B-voimalaitos suljettiin vuonna 2023. ^{[12] [13]} B-voimala ei kuitenkaan ole saanut purkupaatosta tai uutta kayttotarkoitusta. ^[14]

Alueen varhaisia teollisuuslaitoksia oli vuonna 1911 Sornaisten rantatien varteen valmistunut Kokos -tehdas, joka arkkitehtonisesti edustaa samaa aikaa ja tyylia kuin Suvilahden voimala. Tehtaassa valmistettiin kookosrasvasta saippuaa ja margariinia. Vuonna 1926 kiinteiston osti Kone Oy , joka valmisti siella hisseja. Kone muutti pois vuonna 1967. Tehdaskiinteisto jai logistisesti vanhentuneena tyhjilleen, ja sen osti tyovaenliiketta lahella oleva rakennusliike Haka purettavaksi, mutta nuoriso valtasi talon vuonna 1990. Valtauksen jalkeen Kokos-tehdas suojeltiin, ja vuodesta 2000 lahtien rakennuksessa on toiminut Teatterikorkeakoulu . ^[15]

Tyovaenliikkeen yritystoiminta keskittyi pitkat ajat Sornaisiin: alueella sijaitsivat Vaino Vahakallion 1920-luvulla suunnittelemat OTK-EKAn ja Elannon punatiiliset paakonttorit seka varastoja, logistiikkaa, Elannon suurleipomo , OTK:n mylly ja kahvipaahtimo seka muuta tuotantoa. Talot on sittemmin muutettu asunnoiksi, toimistoiksi ja oppilaitosten tiloiksi. Teollisuuden siirryttya muualle Sornaisten rantatielle rakennettiin Partekin paakonttori, jonka nayttelytila puolestaan on muuttunut Tyovaenliikkeen kirjastoksi .

Sataman laheisyydessa, Sornaisten rantatien molemmin puolin, on toiminut joukko tehtaita, kuten Kone- ja Siltarakennus seka Elannon tehtaat. Alueella sijaitsi myos Suvilahden kaasulaitos. Rantatiella toimi vuodesta 1934 lahtien Helsingin Mylly, jonka oli perustanut Virosta Suomeen muuttanut Eduard Puhk. ^[16] Alueen tehtaisiin lukeutuivat myos Wilhelm Andstenin kaakelitehdas ja Paraisten kalkkivuori Oy:n muurilaastitehdas. ^[17]

Kaupunkirakentaminen levisi Sornaisista kohti Kalliota , kun muutamat tehtailijat perustivat osakeyhtion tyovakensa asuttamiseksi, ja sen seurauksena syntyi rivi ”puulaakivilloja”. Tyovakea asui villoissa valtavia maaria. Monissa asunnoissa ei ollut edes wc:ta ja koko neljan hengen perhe saattoi asua yhdessa pienessa huoneessa. Naissa tyovaenluokkaisissa olosuhteissa syntyi myos stadin slangi 1900-luvun alussa.

Kantakaupunki kavi vahitellen liian ahtaaksi teollisuustoiminnoille, jotka alkoivat siirtya esikaupunkeihin. Vanhojen teollisuusalueiden muutos asuinalueiksi alkoi 1970-luvulla Merihaasta ja jatkuu edelleen. Sornaisten entiselle teollisuusalueelle on rakennettu uusi Lintulahden asuinalue, tyopaikkoja, kulttuuripalveluja ja Teatterikorkeakoulu . Myos Sornaisissa yli sata vuotta toiminut satama lakkautettiin marraskuussa 2008 Vuosaaren sataman valmistuttua. Lahiymparistoa parannetaan alueen muuttuneen luonteen mukaisesti.

Sornainen, Alppiharju ja Kallio ovat muun kantakaupungin ohella tiheimmin rakennettuja alueita Helsingissa ja samalla koko Suomessa. Pienasuntojen osuus kaikista asunnoista on Helsingin suurin: jopa 80 prosenttia. Asuntojen pienuuden takia tyypillisin alueen asukas on yksin asuva nuori aikuinen, tai ikaantynyt tai lapseton pariskunta. ^[3]

Sornaisten satama-alueelle ja sen ymparistoon rakennetaan 2010?2030-luvuilla uusi merellinen 25 000 asukkaan ja 10 000 tyopaikan Kalasataman alue osaksi itaista kantakaupunkia. ^[18] Myos vanhat satama-alueet Sompasaari ja Nihti rakentuvat asuinalueiksi.

Helsingin itaisessa kantakaupungissa autojen lukumaara asukasmaaraan nahden on pieninta Helsingissa. ^lahde? Alueen peruspalvelut ovat kattavat ja lyhyella kavelyetaisyydella. Joukkoliikenneyhteydet kaikille puolille paakaupunkiseutua ovat erinomaiset. Sornaisten lapi kulkevat lahes kaikki keskustasta koilliseen ja itaiseen Helsinkiin seka Ita-Vantaalle suuntautuvat linja-autolinjat seka useita poikittaislinjoja. Etenkin niin kutsuttu Sornaisten kurvi on lukuisten joukkoliikenneyhteyksien solmukohta. Useat raitiolinjat kulkevat Hameentieta pitkin. Sornaisten metroasema otettiin kayttoon 1984 ja uusi asema Kalasatama vuonna 2007.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sornainen Wikimedia Commonsissa

n k m Helsingin kaupunginosat ja niiden osa-alueet suurpiireittain Etelainen suurpiiri 1. Kruununhaka 2. Kluuvi 3. Kaartinkaupunki 4. Kamppi 5. Punavuori 6. Eira 7. Ullanlinna 8. Katajanokka 9. Kaivopuisto 13. Etu-Toolo 14. Taka-Toolo 20. Lansisatama Hernesaari Jatkasaari Lapinlahti Ruoholahti 31. Lauttasaari Koivusaari Kotkavuori Myllykallio Vattuniemi 52. Suomenlinna Lantinen suurpiiri 15. Meilahti 16. Ruskeasuo Pikku Huopalahti Vanha Ruskeasuo 18. Laakso 29. Haaga Etela-Haaga Kivihaka Lassila Pohjois-Haaga 30. Munkkiniemi Kuusisaari Lehtisaari Munkkivuori Niemenmaki Talinranta Vanha Munkkiniemi 32. Konala 33. Kaarela Hakuninmaa Honkasuo Kannelmaki Kuninkaantammi Malminkartano Maununneva 46. Pitajanmaki Marttila Pajamaki Pitajanmaen yritysalue Reimarla Tali Keskinen suurpiiri 10. Sornainen Hanasaari Kalasatama Sompasaari Vilhonvuori 11. Kallio Linjat Siltasaari Torkkelinmaki 12. Alppiharju Alppila Harju 17. Pasila Ita-Pasila Keski-Pasila Lansi-Pasila Pohjois-Pasila 21. Hermanni Hermanninmaki Hermanninranta Kylasaari 22. Vallila 23. Toukola Arabianranta Toukola 24. Kumpula 25. Kapyla 26. Koskela 27. Vanhakaupunki Pohjoinen suurpiiri 28. Oulunkyla Maunula Maunulanpuisto Metsala Patola Pirkkola Verajalaakso Verajamaki 34. Pakila Ita-Pakila Lansi-Pakila 35. Tuomarinkyla Haltiala Paloheina Torpparinmaki Tuomarinkartano Koillinen suurpiiri 36. Viikki Latokartano Viikinmaki Viikinranta Viikin tiedepuisto 37. Pukinmaki 38. Malmi Ala-Malmi Malmin lentokentta Pihlajamaki Pihlajisto Tattariharju Yla-Malmi 39. Tapaninkyla Tapanila Tapaninvainio 40. Suutarila Siltamaki Tapulikaupunki Toyrynummi 41. Suurmetsa Alppikyla Heikinlaakso Jakomaki Puistola Tattarisuo Kaakkoinen suurpiiri 19. Mustikkamaa-Korkeasaari 42. Kulosaari 43. Herttoniemi Herttoniemenranta Herttoniemen yritysalue Lansi-Herttoniemi Roihuvuori 44. Tammisalo 48. Vartiosaari 49. Laajasalo Hevossalmi Jollas Kruunuvuorenranta Tullisaari Yliskyla 50. Villinki 51. Santahamina 53. Ulkosaaret Itasaaret Lansisaaret Aluemeri Itainen suurpiiri 45. Vartiokyla Itakeskus Marjaniemi Myllypuro Puotila Puotinharju Roihupelto Vartioharju 47. Mellunkyla Kontula Kivikko Kurkimaki Mellunmaki Vesala 54. Vuosaari Aurinkolahti Kallahti Keski-Vuosaari Meri-Rastila Mustavuori Niinisaari Nordsjon kartano Rastila Uutela Ostersundomin suurpiiri 55. Ostersundom 56. Salmenkallio 57. Talosaari 58. Karhusaari 59. Ultuna Landbo Puroniitty Helsingin alueellinen jako