Ruth Margareta Munck ( 12. elokuuta 1886 Lempaala ? 30. syyskuuta 1976 ) oli suomalainen vapaaherratar ja sairaanhoitaja , joka tunnetaan Jaakaripataljoona 27 :n toisena suomalaisena sairaanhoitajana, Schwester Ruthina seka myohemmin suomalaisen SS-pataljoonan sairaaloissa toimineena yhdyshenkilona. Munck seka jaakaripataljoonan toinen sairaanhoitaja Saara Rampanen on myos merkitty jaakariluetteloon. ^[1]

Elina Virtanen pohtii vaitoskirjassaan Schwester, lotta ja maanpetturi (Sigillum 2018) mahdollisuutta, etta Munck oli natsien myotailija. Munck ei suostunut nakemaan pahuutta natsi-Saksassa ja etta han kannatti natsi-Saksaa. ^[2]

Aateliseen Munck -sukuun kuulunut Munck syntyi vapaaherra Carl Otto Alexander Munckin ( 1853 ? 1927 ) ^[3] ja hanen puolisonsa Natalia Ruinin ( 1859 ? 1932 ) tyttarena Lempaalassa Innilan kartanossa . ^[4] Munck opiskeli Helsingin ruotsalaisessa yhteiskoulussa (8/9 luokkaa) ja kavi myos kasityokoulun Helsingissa. Ruotsin Motalassa han suoritti talouskoulun vuosina 1903?1904. Vuonna 1908 han aloitti Helsingissa sairaanhoitajakurssin, jolta 1910 valmistuttuaan toimi osastonhoitajana . ^[5]

Munck lahti vuoden 1915 lopulla Saksaan reittia Riihimaki ? Oulu ? Tornio ? Haaparanta ? Tukholma . Hanella oli jo tuolloin ilmeisen hyvat yhteydet jaakariliikkeeseen , silla Tukholmassa hanta oli vastassa liikkeen Tukholman-edustustoon kuulunut Almar Fabritius . Fabritiuksen valityksella han tapasi useita korkea-arvoisia jaakariliikkeen ja aktivistien edustajia. ^[6]

Munck saapui Berliiniin 6. tammikuuta 1916 ja tyoskenteli Berliinin yliopiston kirurgisessa klinikassa. Hanen ensimmainen suoraan Jaakaripataljoona 27 :aan liittyva sijoituspaikkansa oli kenttasairaala 55 Jelgavassa (Mitau), minne han siirtyi lokakuussa 1916. Kesakuussa 1917 oli vuorossa kenttasairaala 404 Tukumsissa (Tukkum) ja elokuussa samana vuonna sotilassairaala 124 Liep?jassa (Libau). ^[5] . Hanesta kaytettiin pataljoonan sotilaiden keskuudessa saksalaiseen tapaan nimitysta Schwester Ruth , 'sisar Ruth'.

Munck saapui jaakarien paajoukossa Vaasaan 25. helmikuuta 1918. Han tyoskenteli Tampereen valloitukseen saakka sairasjunassa, jota johti saksalainen tohtori Knape. Juna toimi Tampereen seudulla.

Tampereen valtauksen jalkeen Munck siirtyi Karjalankannakselle 2. jaakarirykmentin IV pataljoonan mukana. Siella toiminutta kenttasairaalaa johti tohtori von Hertzen. Sodan paatyttya Munck palasi Helsinkiin. ^[5] .

Munck meni vuonna 1918 naimisiin jaakaripataljoona 27:n entisen komppanianpaallikon Eduard Ausfeldin kanssa, joka oli osallistunut myos vuoden 1918 sotaan Suomessa. Liitto paattyi eroon 1921. ^{[4] [7]}

Munck otti osaa muotoaan hakevan Lotta Svard -jarjeston toimintaan alusta alkaen. Vuosina 1924?1932 han oli Helsingin piirin I paikallisosaston puheenjohtaja seka vuoteen 1928 asti myos jarjeston keskusjohtokunnan laakintapaallikko. Lotta Svard -yhdistyksen Helsingin piirin puheenjohtaja han oli vuosina 1931?1933. ^[5]

Talvisodassa Munck palveli Karjalankannaksella Ilmeella , jossa toimi Etela-Uudenmaan piirin kenttasairaala. Sairaala siirrettiin, ja Munckin palveluspaikka vaihtui ensin Kausalaan , sitten Lapinjarvelle . ^[8]

Vuosina 1941?1943 Saksan itarintamalla toimi suomalainen vapaaehtoinen SS-pataljoona SS Freiwilligen-Batallion Nordost . Suomalaista SS-pataljoonaa luotaessa haluttiin eri tavoin luoda vaikutelmaa "toisesta jaakariliikkeesta". Tahan sopi myos, etta jaakarien Schwester Ruth antoi panoksensa sotasairaaloihin joutuneiden suomalaisten hoitamiseen. Munck liikkui Saksassa, Puolassa, Itavallassa, T?ekkoslovakiassa, Elsass-Lothringenissa ja Luxemburgissa. ^[8]

Esimerkiksi SS-mies Vilho Jyrinki tapasi Munckin ainakin Gross-Bornissa Taka-Pommerissa ( saks. Hinterpommern ) 1941 seka Annabergissa T?ekin ja Puolan rajalla alkuvuodesta 1943. ^[9]

Sodan jalkeen Munckia syytettiin maanpetoksesta . Syyte tiivistyi siihen, etta han oli siirtynyt Saksaan Lapin sodan aikana ja varvannyt suomalaisia naisia vakoilijoiksi (katso Saksalaismielinen vastarintaliike Suomessa ). Munck tuomittiin neljaksi vuodeksi kuritushuoneeseen maanpetoksesta. Tuomio annettiin Turun hovioikeudessa 10. maaliskuuta 1947 ja sailyi hovioikeuden uudessa kasittelyssa (paatos 1. huhtikuuta 1947), seka korkeimmassa oikeudessa (5. heinakuuta 1947). ^[10] Ehdonalaiseen vapauteen Munck paasi 23. maaliskuuta 1949. ^[8]

Vuonna 1957 julkaistussa Jaakarimatrikkelin taydennysosassa Munckin tuomio ilmaistiin seuraavasti: "hovioikeus antoi vapauttavan paatoksen, mutta 'korkeammalta taholta' tulleen maarayksen mukaan tuomittiin neljaksi vuodeksi kuritushuoneeseen." ^[8] Munck itse kiisti maanpetoksen elamansa loppuun asti. ^[11]

Vapauduttuaan Munck asettui Leponiemen kartanoon Hausjarvelle . Ilmeisesti 1940-luvun loppupuolella han alkoi jarjestaa vuotuisia tapaamisia entisille jaakareille seka SS-pataljoonan miehille syntymapaivansa aikoihin elokuussa. Tapaamiset jatkuivat Munckin sairastumiseen ja kuolemaan saakka. ^[12]

• Finlands ridderskaps och adels kalender 1956
• Kansallisbiografia: Munck, Ruth (1886?1976)
• Munck, Ruth:  Jaakarien mukana Saksassa . Helsinki: Sanatar, 1939. ISBN puuttuu kirjasta.
• Pohjonen, Juha:  Maanpetturin tie: maanpetoksesta Suomessa vuosina 1945-1972 tuomitut . Helsinki : Otava, 2000. ISBN 951-1-16994-7 .
• SS-mies Jyrinki tutustui Ruth Munckiin sotilassairaalassa. Aamuposti 11. elokuuta 2007
• Suomen jaakarien elamakerrasto . Porvoo, Helsinki: Werner Soderstrom Osakeyhtio, 1938. ISBN puuttuu kirjasta.
• Suomen jaakarien elamakerrasto : I taydennysosa . Jaakariliitto r.y, 1957. ISBN puuttuu kirjasta.
• Virtanen, Elina: Ruth Munck. Historia-lehti , 2013, nro 4, s. 50-55. Somero: Storia. ISSN 1795-4215 .

• Kerailijja tormasi Ruth Munckin kirjeenvaihtoon. Aamuposti , 11.8.2007.
• SS-mies Jyrinki tutustui Ruth Munckiin sotilassairaalassa. Aamuposti , 11.8.2007.
• Ausfeld, Ruth: ”Jaakarit sairaaloissa”,  Suomen jaakarit: Elama ja toiminta sanoin ja kuvin, toim. Jaakko Suomalainen et al. , s. 1001?1003. Kuopio: Osakeyhtio sotakuvia, 1933. ISBN puuttuu teoksesta.
• Joensuu, Tuula:  Jaakarien "schwesterit": Ruth Munck ja Saara Rampanen Jaakaripataljoona 27:n hoitajina vuosina 1916?1918 . Suomen historian pro gradu -tutkielma Jyvaskylan yliopisto, 2005. ISBN puuttuu teoksesta.
• Lackman, Matti:  Suomen vai Saksan puolesta? : jaakareiden tuntematon historia . Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-16158-X .
• Lauerma, Matti, toim. Markku Onttonen ja Hilkka Vitikka:  Jaakarien tie . Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1984. ISBN 951-0-12588-1 .
• Lauerma, Matti:  Kuninkaallinen Preussin Jaakaripataljoona 27 : vaiheet ja vaikutus . Porvoo, Helsinki: WSOY, 1966. ISBN puuttuu kirjasta.
• Munck, Ruth:  Jaakarien mukana Saksassa . Helsinki: Sanatar, 1939. ISBN puuttuu kirjasta.
• Onttonen, Markku (toim.):  Jaakarikirja . Helsinki : Gummerus : Ajatus, 2002. ISBN 951-20-6232-1 .
• Pohjonen, Juha:  Maanpetturin tie: maanpetoksesta Suomessa vuosina 1945-1972 tuomitut . Helsinki : Otava, 2000. ISBN 951-1-16994-7 .
• Suomen jaakarien elamakerrasto . Porvoo, Helsinki: Werner Soderstrom Osakeyhtio, 1938. ISBN puuttuu kirjasta.
• Rampanen, Saara:  Jaakarien matkassa itarintamalla: sairaanhoitajattaren muistelmia , s. 179-180. Porvoo: WSOY, 1934. (suomeksi)
• Suomalainen, Jaakko, Sundvall, Johannes, Olsoni, Emerik ja Jaatinen, Arno (toim.):  Suomen jaakarit: toiminta sanoin ja kuvin. Osat I ja II, 2. painos . Kuopio: Osakeyhtio Sotakuvia, 1933. ISBN puuttuu kirjasta.
• Suomen jaakarien elamakerrasto : I taydennysosa . Jaakariliitto r.y, 1957. ISBN puuttuu kirjasta.

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Saksa Suomi (KANTO) Henkilot Kansallisbiografia Biografiskt Lexikon Uppslagsverket Finland Biografiasampo