Taideakatemian paarakennus Tukholmassa.
Johan Jacob Ahrenberg
,
Anton Wilhelm Arppe
,
Charles Bassi
,
Johan Zacharias Blackstadius
,
Edla Blommer
,
Erik Cainberg
*,
Theodor Decker
,
Robert Wilhelm Ekman
*,
Erik Enroth
,
Gustaf Wilhelm Finnberg
,
Johan Erik Hedberg
,
Johan Gustav Hedman
,
Gustaf Erik Hedman
,
Theodor Hoijer
,
Karl Emanuel Jansson
,
Johan Knutson
,
Unto Koistinen
,
Helmi Kuusi
,
Aleksander Laureus
*,
Johan Erik Lindh
,
Frans Wilhelm Luchow
,
Erik Johan Lofgren
,
Karl Peter Mazer
,
Hjalmar Munsterhjelm
,
Martti Maki
,
Victorine Nordenswan
,
Johan Oldenburg
,
Antero Olin
,
Erik Palmstedt
,
Jacob Rijf
,
Mathilda Rotkirch
,
Carl Axel Setterberg
,
Carl Eneas Sjostrand
,
Frans Sjostrom
,
Anita Snellman
,
Erland Stenberg
,
Johan Henrik Stromer
,
Emanuel Thelning
,
Isak Wacklin
,
Ferdinand von Wright
,
Magnus von Wright
,
Wilhelm von Wright
*
agre
Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia
(
ruots.
Kungliga Akademien for de fria konsterna
,
FrKA
, usein myos
Konstakademien
) on yksi
Ruotsin
kuninkaallisista
akatemioista
. Se sijaitsee
Tukholmassa
. Akatemian perusti kuningas
Kustaa III
vuonna 1773. Akatemiaa edelsi vuonna 1735 perustettu Kuninkaallinen Piirustusakatemia.
[1]
Taideakatemia on itsenainen jarjesto, jonka tehtavana on tukea
maalaustaidetta
,
kuvanveistoa
,
arkkitehtuuria
ja muita
kuvataiteita
. Taideakatemiassa on myos koulutettu linnoitusupseereita. Vuonna 1978 akatemiasta irrotettiin omaksi instituutiokseen
Kuninkaallinen taidekorkeakoulu
(
Kungliga konstghogskolan
). Taidekorkeakoulu on Ruotsin kulttuuriministerion valvonnassa.
Ensimmaiset naiset tulivat kouluun ylimaaraisina opiskelijoina vuonna 1847.
Taideakatemia on toiminut vuodesta 1775
Tukholman
Norrmalmilla
samassa talossa. Rakennus tunnettiin alun perin Sparren palatsina, koska sen rakennutti ylikuvernoori Axel Sparre vuosina 1671?1672. Talon on suunnitellut
Nicodemus Tessin vanhempi
. Se jouduttiin rakentamaan uudelleen vuonna 1751 tapahtuneen tulipalon jalkeen. Talon omistanut valaja Gerhard Meyer lahjoitti sen 1775 taideakatemialle. Rakennusta muutettiin 1841?1847
Fredrik Blomin
ja 1893?1897
Erik Lallerstedtin
suunnitelmien mukaan. Viimeisimpien muutosten jalkeen rakennus sai nykyisen
uusrenessanssityylisen
ilmeensa.
[2]
Taideakatemiassa opiskelleelle saatettiin myontaa agre (
ranskan
sanasta
agreer
’valtuuttaa, hyvaksya’) vuoteen 1887 asti. Se oli taideakatemian jasenyytta arvossa seuraava arvonimi. Agren myontaminen tarkoitti, etta opiskelija oli valmistunut taiteilijaksi ja sai mahdollisuuden opiskella ulkomailla akatemian tuella.
[3]
Suomesta lahteneille agre myonnettiin ainakin
Erik Cainbergille
,
R. W. Ekmanille
ja
Aleksander Laureukselle
.
[4]
Commons
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Tieteilijat
| |
|---|
| | Taiteenala
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|
