Kungliga biblioteket.
Ruotsin kansalliskirjasto
[1]
(
ruots.
Kungliga biblioteket
, KB, "kuninkaallinen kirjasto") on
Ruotsin
kuningaskunnan kansalliskirjasto. Se arkistoi Ruotsissa painettua ja julkaistua kirjallisuutta. Tama tehtava sille langetettiin vuonna
1661
, jolloin kirjasto sai
kansalliskirjaston
aseman.
[2]
Tieteellisena kirjastona silla on myos suuret kokoelmat ulkomaista kirjallisuutta. Kirjasto on sijainnut vuodesta
1878
nykyisella paikallaan
Tukholman
Humlegardenissa
, arkkitehti
Gustaf Dahlin
suunnittelemassa rakennuksessa. Kavijoita kirjastolla on vuosittain noin 170 000, ja siella on tyontekijoita 374 (2009). Kirjaston kokoelmat ovat noin 90 hyllykilometrin suuruiset.
Kirjasto hankkii, sailyttaa ja asettaa kayttoon Ruotsissa julkaistavat aanitteet, kuvamateriaalin ja painotuotteet.
Kirjaston kokoelmat ovat avoinna kaikille, mutta toiminta suuntautuu ensisijaisesti tutkijoille. Ruotsalaisen kokoelman aineistoja ei saa lainata kotiin, vaan ne ovat kaytettavissa kirjaston lukusaleissa. Suurinta osaa aineistosta sailytetaan kirjavarastoissa, joista asiakas voi tilata ne kayttoonsa.
Kansalliskirjasto on valtion viranomainen, joka kuuluu koulutusministerion alaisuuteen. Kirjasto on myos humanistinen tutkimuskirjasto, joka ostaa tutkimuskirjallisuutta monella kielella.
Kirjaston kokoelmissa on runsaat 20 miljoonaa yksikkoa. Kirjojen lisaksi ne sisaltavat muun muassa julisteita, sanomalehtia, kasikirjoituksia ja mainospainotuotteita. Audiovisuaaliset kokoelmat kasittavat yli 7 miljoonaa tallennettua tuntia. Kirjasto yllapitaa henkiloarkistoja, muun muassa
Astrid Lindgrenin
,
August Strindbergin
ja
Dag Hammarskjoldin
arkistot kuuluvat kokoelmiin.
Nykyisen vapaakappalelain mukaan tulee Ruotsissa levitettavien painotuotteiden julkaisijoiden lahettaa yksi kappale kutakin julkaisua Kansalliskirjastoon ja kuuteen muuhun tutkimuskirjastoon. Musiikin, elokuvien, TV- tai radio-ohjelmien julkaisijoiden tulee vastaavalla tavalla toimittaa kopiot kirjastoon. Joissakin tapauksissa tama koskee kuitenkin vain osaa lahetyksista.
Laki pohjautuu vuoden 1661 virasto-ohjesaantoon, joka velvoitti kaikkia kirjanpainajia Ruotsissa lahettamaan kaksi kappaletta kutakin painotuotetta, toisen Valtionarkistoon ja toisen Kansalliskirjastoon. Lain tarkoitus oli pikemminkin valvoa mielipiteenmuodostusta kuin sailyttaa dokumentteja jalkimaailmalle.
Kansalliskirjasto vastaa korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen tietohuollosta. Tama tarkoittaa muun muassa keskitettyja kayttooikeusneuvotteluita, jotta paasy eri tietokantoihin helpottuisi.
Kirjasto koordinoi lukuisia asiantuntija- ja tyoryhmia, jotka tyoskentelevat kirjastoalaa koskevien kysymysten parissa. Niita ovat esimerkiksi digitalisointi, luokitusjarjestelmat ja yhteisluettelo Libris. Myos koulutusta jarjestetaan ja kirjastotoimintaan liittyvia hankkeita tuetaan.
Kansalliskirjasto sijaitsee
Humlegardenin
puistossa Tukholman keskustassa. Kirjasto on avoinna kaikille. 18 vuotta tayttaneella, voimassa olevan henkilotodistuksen haltijalla on lupa lainata. Henkiloihin, jotka eivat asu Ruotsissa tai joilla ei ole ruotsalaista henkilotunnusta, sovelletaan erityisia saantoja.
Kirjaston tyontekija varasti kirjastosta vuosina 1995?2004 kymmenia arvoteoksia, joita han myi myyn muassa saksalaisen huutokauppakamarin kautta. Osa paatyi Yhdysvaltoihin, josta niista kaksi palautettiin kesakuussa 2015. Palautetut teokset ovat italialaisen arkkitehdin Niccola Sabbatinin ja saksalaisen fyysikon Christopher Scheinerin teokset.
[3]
Jesper Huor
teki tapauksesta radiodokumentin, joka palkittiin Stora Radiopriset -palkinnolla.
[4]
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Tieteilijat
| |
|---|
| | Taiteenala
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|