Ruanda-tuomioistuin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruandan kansainvalisen sotarikostuomioistuimen tunnus

Ruanda-tuomioistuin ( engl. International Criminal Tribunal for Rwanda, ICTR , ransk. Tribunal penal international pour le Rwanda, TPIR ) oli Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 1996 asettama kansainvalinen rikostuomioistuin, joka kasitteli vuonna 1994 tapahtunutta Ruandan kansanmurhaa . Tuomioistuin sijaitsi Arushassa , Tansaniassa ja noudatti Bosnian sodan jalkiselvittelyssa kaytettya mallia.

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto perusti tuomioistuimen paatoslauselmillaan 955, [1] 977, [2] 978, [3] ja 1165. [4] Tuomioistuin koostui kuudestatoista tuomarista, jotka toimivat neljassa eri salissa. Kolmessa salissa kasiteltiin varsinaisia syytteita ja yhdessa valituksia. [5] Ruanda-tuomioistuin, kuten vastaava Jugoslavia-tuomioistuinkin noudatti toimintaperiaatteiltaan toisen maailmansodan jalkeisia Nurnbergin ja Tokion tuomioistuimia. [6]

Merkittavimpia tuomioita on ollut lokakuussa 2000 alkaneen oikeudenkaynnin paatos, jolla aarihutujen vihaa lietsovien tiedotusvalineiden vastuuhenkilot tuomittiin elinkautisiin vankeusrangaistuksiin . Tuomion saivat muun muassa Ferdinand Nahimana ja Jean Bosco Barayagwiza, jotka johtivat Radio Television Libre des Mille Collinesia , seka Hassan Ngeze, joka toimi Kangura -lehden paatoimittajana.

Ruandalaisten suhtautuminen sotarikostuomioistuimeen oli varautunut, koska tuomioistuin ei langettanut Ruandan lain mukaisia kuolemanrangaistuksia ja koska tuomitut saattoivat suorittaa vankeusrangaistuksensa ICTR:n kanssa yhteistyossa olevien valtioiden vankiloissa Ruandan sijaan. Tuomittujen vangitseminen lansimaisiin vankiloihin saattoi suututtaa niita ruandalaisia, jotka uskoivat ulkomaisten vankiloiden olevan liian mukavia rikollisille. [7] [8]

Ruanda-tuomioistuin antoi viimeisen tuomionsa kesakuussa 2012 Ruandan armeijan entiselle kapteenille Ildephonse Nizeyimanalle, jonka katsottiin kuuluneen kansanmurhan paatekijoihin. ” Butaren teurastajaksi” kutsuttu Nizeyimana tuomittiin elinkautiseen vankeuteen kansanmurhasta , rikoksista ihmisyytta vastaan ja sotarikoksista . Nizeyimana katsottiin osasyylliseksi myos niihin murhiin , joita hanen johtamansa sotakoulun oppilaat tekivat hanen alaisuudessaan. [9]

Tuomioistuin lopetti toimintansa vuonna 2015. [10] Ruanda-tuomioistuimen ja vuonna 2017 lakkautetun Jugoslavia-tuomioistuimen seuraajaksi perustettiin Haagiin Alankomaihin MICT-lyhenteella toiminut elin, joka kasitteli kummaltakin tuomioistuimelta yli jaaneita tapauksia. [11]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. United Nations Security Council: Resolution 955 (1994) 8.11.1994. United Nations. Viitattu 20.5.2007. (englanniksi)
  2. United Nations Security Council: Resolution 977 (1995) 22.2.1995. Wikisource, The Free Library. Viitattu 20.5.2007. (englanniksi)
  3. United Nations Security Council: Resolution 978 (1995) 27.2.1995. United Nations. Viitattu 20.5.2007. (englanniksi)
  4. United Nations Security Council: Resolution 1165 (1998) 30.4.1998. United Nations. Viitattu 20.5.2007. (englanniksi)
  5. International Criminal Tribunal for Rwanda Arusha: International Criminal Tribunal for Rwanda. Arkistoitu 4.2.2009. Viitattu 2.9.2007. (englanniksi)
  6. Ulkoasiainvaliokunnan mietinto 13/2000 vp. Hallituksen esitys Kansainvalisen rikostuomioistuimen perussaannon hyvaksymisesta seka laeiksi sen lainsaadannon alaan kuuluvien maaraysten voimaansaattamisesta ja rikoslain muuttamisesta 8.12.2000. Eduskunta. Viitattu 11.9.2007. [ vanhentunut linkki ]
  7. Pesonen, Hannu: Oikeudettomuuden noidankeha Global.Finland . 22.5.2001. Helsinki: Ulkoasiainministerio. Arkistoitu 21.3.2008. Viitattu 11.9.2007.
  8. Leave None to Tell the Story: Genocide in Rwanda. Justice and Responsibility. The International Criminal Tribunal for Rwanda Maaliskuu 1999. Human Rights Watch. Viitattu 20.5.2007. (englanniksi)
  9. Wallius, Anniina: YK:n Ruanda-tuomioistuin antoi viimeisen tuomionsa upseerille 19.6.2012. Yle Uutiset.
  10. 100 paivaa, yli 800 000 murhattua ? Ruanda suree 25 vuoden takaista kansanmurhaa, josta annettiin tuomio Suomessakin 7.4.2019. MTV Uutiset.
  11. Kaario, Ahti: Jugoslavian sotarikosten tuomioistuin lopettaa: viimeisina tuomiolla Mostarin sillan tuhoajat 29.11.2017. Yle Uutiset.