Romanian kuningaskunta
(
romaniaksi
Regatul Romaniei
) oli valtio, joka muodostui vuonna 1859
Moldovan
ja
Valakian ruhtinaskuntien
yhdistyttya. Tuolloin valtion nimi oli
Romanian yhdistyneet Moldovan ja Valakian ruhtinaskunnat
. Se oli aluksi
Osmanien valtakunnan
alainen
personaaliunioni
, mutta muodostui itsenaiseksi kuningaskunnaksi siita itsenaistyttyaan vuonna 1877, minka jalkeen se sai kansainvalisen tunnustuksen.
[1]
[2]
Monarkia muuttui
sosialistiseksi kansantasavallaksi
vuonna 1947, kun
Romanian kommunistinen puolue
tuli valtaan.
Yhdistyneita ruhtinaskuntia hallinnut
Alexandru Ion Cuza
pakotettiin luopumaan
ruhtinaan
asemasta helmikuussa vuonna 1866. Romanian ruhtinaaksi valittiin saksalainen prinssi Kaarle.
[2]
Romanian yhdistyneilla Moldovan ja Valakian ruhtinaskunnilla oli nykyaikainen perustuslaki, joka oli hyvaksytty vuonna 1866. Se oli laadittu Belgian mallin mukaan ja sisalsi
parlamentarismin
ja
vallanjako-opin
periaatteet. Perustuslain mukaan yhdistyneiden ruhtinaskuntien muodostama valtio oli
perustuslaillinen monarkia
.
[3]
Romanian kuningaskunnan itsenaisyysjulistus luettiin 9. toukokuuta vuonna 1877
Romanian parlamentissa
.
[4]
Seuraavana vuonna
Berliinin kongressi
hyvaksyi Romanian itsenaistymisen ja eron Osmanien valtakunnasta.
[5]
Saksan keisarikunta
oli Berliinin kongressissa asettanut Romanian itsenaisyyden hyvaksymiselle ehtoja: Romanian taytyi korvata Stroudsbergin ja Bleichroderin pankeille Romanian rautateiden rakentamisesta syntyneet tappiot, ja Romanian juutalaisille taytyi myontaa kansalaisoikeudet.
[3]
Itsenaistymisen aikaan
kyrilliset aakkoset
korvattiin
latinalaisilla
. Monet opiskelijat muuttivat
Pariisiin
hankkiakseen korkeakoulututkinnon. Moldovan ja Valakian ruhtinaskunnat olivat olleet satoja vuosia osmanien alaisuudessa ja eristettyina Lansi-Euroopassa tapahtuneesta kehityksesta. Sen vuoksi itsenaistyneella Romanialla oli 1800-luvun loppupuolella tarve nopeasti paasta mukaan yhteistyohon ja synkronoitua nykyaikaisten valtioiden kanssa.
[6]
[3]
Romaniassa oli kaksi poliittista puoluetta: liberaalit ja konservatiivit. Liberaalien keskiluokkainen kannattajakunta, johon kuuluivat pankkiirit, tehtailijat ja asiantuntijat, asui kaupungeissa. Konservatiiveja puolestaan kannattivat harvalukuiset suurten maa-alueiden omistajat, joilla oli paljon poliittista ja taloudellista vaikutusvaltaa maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa.
[7]
Vuonna 1881 ruhtinas Kaarle kruunattiin kuninkaaksi, ja Romaniasta tuli kuningaskunta. Romania liittyi vuonna 1883
kolmilittoon
, mika turvasi sen rajat. Liittosopimus uudistettiin vuosina 1892, 1896, 1902 ja 1913. Liittosopimus oli kuninkaan lisaksi vain paaministerin ja ulkoministerin tiedossa, eika sita annettu Romanian parlamentin
ratifioitavaksi
. Romania vaihtoi kolmiliittosopimuksesta huolimatta
ensimmaisessa maailmansodassa
ymparysvaltojen
puolelle vuonna 1916 oltuaan ensin puolueettomalla kannalla. Romania julisti sodan Itavalta-Unkarille 27. elokuuta vuonna 1916, koska se halusi Unkarin hallituksen muuttavan
Transilvaniassa
asuvia romanialaisia vastaan suunnattua kansallisuuspolitiikkaansa. Unkarin hallitus oli aiemmin kieltaytynyt Transilvaniassa asuvien romanialaisten vaatimuksista.
[3]
Sodassa Romanian armeija joutui pian alakynteen, ja Saksan armeija miehitti yhdessa
Bulgarian
armeijan kanssa kolme neljasosaa Romaniasta.
[8]
[9]
Paaministeri
Alexandru Marghiloman
allekirjoitti
keskusvaltojen
kanssa neuvotellun rauhansopimuksen
Bukarestissa
toukokuussa vuonna 1918, ja Romania irtautui sodasta. Se liittyi kuitenkin uudelleen sotaan marraskuussa, Saksan armeija vetaytyi pois Romanian alueelta ja kuningas Ferdinand I palasi Bukarestiin.
[8]
Romanian armeija marssi
Budapestiin
3. elokuuta vuonna 1919.
Trianonin rauhansopimus
allekirjoitettiin Ranskassa 4. kesakuuta vuonna 1920.
[10]
Romania sai rauhansopimuksen perusteella uusia alueita:
Bukovinan
,
Transilvanian
, osan
Baanaatista
ja
Bessarabian
.
[9]
Aluelaajennusten myota pinta-ala ja vaesto kaksinkertaistuivat. Romania sai samalla myos uusia vahemmistokansallisuuksia. Transilvanian mukana Romanian vaestoon liittyi
unkarilaisia
ja Bessarabian mukana
ukrainalaisia
.
[7]
[11]
Vuonna 1920 ratifioitiin asiakirjat, joilla historialliset provinssit muodostivat liiton kuningaskunnan kanssa. Perustuslaki uusittiin vuonna 1923. Uusi perustuslaki antoi kuninkaalle oikeuden hajottaa parlamentti, minka seurauksena seuraavien kymmenen vuoden aikana Romaniassa oli 25 hallitusta. Kuningas Kaarle II otti vuonna 1938 Romanian parlamentin vallan itselleen, jolloin Romanian kuningaskunta muuttui
absoluuttiseksi monarkiaksi
. Parlamentti jatkoi kokoontumista, mutta silla ei enaa ollut paatosvaltaa.
[4]
[6]
[2]
Toisessa maailmansodassa
Romania oli aluksi puolueeton. Syyskuussa vuonna 1940 paaministeriksi nimitettiin
Ion Antonescu
, joka halusi liittoutua
Natsi-Saksan
kanssa. Samalla parlamentin toiminta keskeytettiin kokonaan, kuningas Kaarle II luopui kruunustaan ja Romania muuttui
sotilasdiktatuuriksi
. Uusi kuningas Mikael oli edustuksellinen valtionpaamies ilman poliittista paatosvaltaa. Romania liittyi vuonna 1941 Natsi-Saksan hyokkaykseen
Neuvostoliittoa
vastaan ja valloitti
Bessarabian
ja osan
Bukovinasta
. Antonescun johdolla aloitettiin
juutalaisten
havittaminen. Elokuussa vuonna 1944
puna-armeija
tunkeutui
Ia?iin
, ja Antonescu syrjaytettiin kuningas Mikaelin jarjestamalla
vallankaappauksella
, minka jalkeen Romanian
hallitusmuodoksi
palautettiin perustuslaillinen monarkia, ja maa vaihtoi sodassa puolta. Uudeksi paaministeriksi kuningas nimitti kenraali
Constantin S?n?tescun
. Neuvostoliiton painostuksesta kuningas vaihtoi 6.3.1945 paaministeriksi Petru Grozan.
[4]
[2]
[12]
Negrei 250 mm Model 1916
Itsenaistyneen Romanian kuningaskunnan talous perustui maanviljelyyn, jossa vehna oli tarkea viljakasvi. Ylijaaman vienti ulkomaille tuotti maanomistajilla tuloja. Teollisuus alkoi 1880-luvulla tuottaa entista enemman kulutushyodykkeita. Sita auttoivat hallituksen
protektionistinen
politiikka ja ulkomainen paaoma, mutta
metallurgian
osaaminen oli viela teollisuuden kehittymisen kannalta liian vahaista. Ulkomaankauppa oli varsinkin Saksan ja Itavalta-Unkarin kanssa kasvussa. Vienti koostui maataloustuotteista ja raaka-aineista, tuonti valmiista tuotteista. Talouskasvun myota Romaniaan perustettiin suuria yksityisia pankkeja ja vuonna 1880 valtion pankki seka rakennettiin rautatie- ja valtatieverkostoja.
[7]
Romanian sotateollisuus keskittyi ensimmaisen maailmansodan aikana kentta- ja ilmatorjuntatykkien valmistukseen. Ne valmistettiin paaasiassa muokkaamalla Saksassa ja Ranskassa linnoituksia varten valmistettuja tykkeja, mutta Romania suunnitteli ja valmisti myos alusta alkaen omaa tuotantoa olleen tykin (250 mm Negrei model 1916).
[2]
Vuosina 1918-21 toteutettiin maareformi, jossa 6 miljoonaa hehtaaria maata siirrettiin suurmaanomistajilta pientilallisille. Ensimmaisen maailmansodan jalkeen teraksen, kivihiilen ja oljyn tuotanto kasvoi Romaniassa huomattavasti.
[7]
Kaupunkien maara ja koko kasvoivat. Paakaupunki Bukarestilla oli Romania suurimpana kaupunkina keskeinen asema. Se oli teollisuuden, talouselaman ja kulttuurin keskus.
[13]
Maailmansotien valisena aikana Romaniaan perustettiin kaksi lentokonetehdasta, jotka valmistivat lentokoneita Romanian ilmavoimille.
Suuri lama
aiheutti Romaniassa levottomuuksia, korkean tyottomyyden ja lakkoja, mutta 1930-luvun puolivalissa talous alkoi toipua.
[2]
Vuonna 1938 Romanian bruttokansantuote oli 19,4 miljardia dollaria, kun esimerkiksi Yhdysvaltojen lukema samana vuonna oli 800,3 miljardia dollaria.
[14]