Rankkasade
on
sateen
muoto, jolloin vetta sataa taivaalta paljon lyhyessa ajassa.
[1]
Rankkasateissa usein myos syntyy kaduille
tulvia
, jolloin esimerkiksi liikkuminen muuttuu hankalammaksi. Rankkasateen ennustaminen ei ole
meteorologeille
helppoa, koska reitille osuvan lampiman ilman lisaksi rankkasateen muodostuminen vaatii myos muita sopivia
ilmakehan
olosuhteita.
selvenna
[2]
Sade luokitellaan runsaaksi sateeksi, jos sademaara on 4,5 millimetria tai yli.
[3]
Rankkasade
Ruotsissa
.
Sade luokitellaan rankkasateeksi seuraavan taulukon perusteella:
[3]
| Sademaara
|
Aika
|
| 2,5 millimetria
|
5 minuutissa
|
| 5,5 millimetria
|
30 minuutissa
|
| 7,0 millimetria
|
1 tunnissa
|
| 10 millimetria
|
4 tunnissa
|
| 15 millimetria
|
12 tunnissa
|
| 20 millimetria
|
24 tunnissa
|
Rankkasateen tuottavat yleensa ukkospilvet eli
kuuropilvet
. Kuuropilvi on suppilon mallinen, ja se voi olla jopa 20 kilometria korkea. Korkeat kuuropilvet syntyvat, kun suuri maara ilmaa lampenee joko maan tai meren paalla.
Korkeapaine
syntyy, kun ilma on lamminta ja sen molekyylit liikkuvat. Jotta rankkasade voi muodostua, pitaa ensin
konvektiopilven
syntya. Se syntyy, kun korkeapaine tyontaa lamminta ilmaa ylos ilmakehassa. Korkeapaineen ylos tyontama massa sisaltaa runsaasti vesihoyrya, joka alkaa tiivistya vedeksi, kun ilma alkaa jaahtya. Korkeapaine tekee ilmamassasta epavakaan, ja se alkaa hakeutua kohti
matalapainetta
. Ilma hakeutuu ylos, koska siella on alhaisempi lampotila. Prosessia, jossa lammin ilma kohoaa ylos ja kylma painuu kohti maata, kutsutaan konvektioksi. Kuuropilvi eli Cumulonimbus ei kuitenkaan muodosta rankkasadetta noin vain, vaan siihen pitaa osua uusi korkeapaine, jotta se saa kylliksi vetta.
[2]
Kaannos suomeksi
Tama artikkeli tai sen osa on kaannetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperainen artikkeli:
en:Cloudburst
