Ramallah ??? ????
Nakyma Ramallahiin
Ramallah
Koordinaatit: 31°54′N , 35°12′E
Valtio	Palestiina
Kuvernoraatti	Ramallah ja al-Bireh
Vakiluku (2016)	35 140
www.ramallah.ps
Infobox OK Virheellinen NIMI-arvo

Ramallah ( arab. ??? ???? ‎, R?m All?h ) on palestiinalainen kaupunki Lansirannan keskiosissa. Kaupungin asukasluku vuonna 2016 oli arviolta 35 140. Se sijaitsee kymmenen kilometria Jerusalemista pohjoiseen ja on al-Birehn kaupungin naapurikaupunki. Kaupunkia pidetaan usein Palestiinan valtion (ent. palestiinalaishallinto ) de facto hallinnollisena paakaupunkina . Ramallah oli alkujaan kristitty kaupunki, mutta nykyisin muslimit muodostavat enemmiston kaupungin vaestosta. Kristityt ovat kaupungissa edelleen merkittava vahemmisto.

Ramallah sijaitsee Palestiinan lapi kulkevan vuorijonon keskella. ^[1] Kaupungin korkeus merenpinnasta on 872 metria. Ymparoiva maaseutu tunnetaan hedelmallisyydestaan. ^[2] Kaupunkia ymparoivat myos kylat ja pikkukaupungit. Jerusalem sijaitsee noin 15 kilometria Ramallahista etelaan. Paikallinen ilmasto on lauhkea. Kesat ovat viileita ja talvet lampimia. Joinakin vuosina saadaan myos lumisadetta , vaikkakaan lumipeite ei usein kesta muutamaa paivaa enempaa. Laheinen al-Birehin kaupunki on kasvanut kiinteaksi osaksi rakennettua aluetta Ramallahin kanssa, mutta kaupunkeja hallitaan omina yksikkoinaan. ^[1]

Nykyisen Ramallahin alue asutettiin todennakoisesti samoihin aikoihin kuin laheinen Jeriko , eli noin 5 000?6 000 vuotta sitten. Tell-an-Nasbehista hieman kaupungin etelapuolella on loytynyt kanaanilaisen kaupungin jaanteita 5 000 vuoden takaa. Kanaanilaiset kutsuivat mahdollisesti paikkaa nimilla Ram (korkea paikka) tai Beit El (alttari jumala). Nykyinen nimi on yhdistelma vanhasta nimesta Ram ja arabian kielen sanasta Allah eli Jumala. Alue on historiallisesti ollut pohjois-etela suuntaisen liikenteen solmukohta, jonka kautta kulkivat kanaanilaiset, babylonialaiset , egyptilaiset , aramealaiset ja assyrialaiset . Arkeologisissa kaivauksissa on loydetty merkkeja rakennelmista Rooman ja Bysantin valtakunnan kausilta, mika viitannee paikalla olleen kaupunkimaista asutusta jo tuolloin. Muslimit valtasivat alueen vuonna 636 ja sittemmin paikan lapi kulkivat niin kristityt kuin islaminuskoisetkin pyhiinvaeltajat. Ristiretkelaiset valtasivat alueen heidan voitettuaan Jerusalemin piirityksen vuonna 1099 ja heidan mainitaan perustaneen alueelle asutuksia. ^[1]

Ramallahin perustaminen on kansanperinteessa yhdistetty vasta Osmanien valtakuntaan ja 1500-lukuun. Kansanperinteessa Ramallahin perustivat viisi kristinuskoista arabiveljesta al-Karakista nykyisesta Jordaniata . Monet Ramallahin suvut jaljittavat itsensa edelleen johonkin naista viidesta veljesta. Todellisuudessa lienee niin, etta paikallinen kristitty yhteiso on vanhempaa perua. Samassa kansanperinteessa veljesten muslimiystavien mainitaan perustaneen viereisen al-Birehin kaupungin. Varhaiset Osmanien valtakunnan asiakirjat mainitsevat Ramallahin al-Birehin ja Beit Unian kylien yhteydessa ja Ramallahissa mainitaan asuneen seka kristittyja, etta muslimeja. Kaupunki hyotyi maantieteestaan ja se kasvoi Jerusalemiin kulkeutuvien kauppareittien varrella. Laajeneva kaupunki nieli itseensa vahitellen muita kylia sen lahipiirissa. Siita tulki myos koulutusjarjestelman keskus. Paikallisen kreikkalaisortodoksisen kirkon mainitaan pitaneen ylla koulua jo 1500-luvulla ja Egyptin hallitsija Ibrahim pa??an avattua Palestiinan eurooppalaisille eri maista saapuvat lahetyssaarnaajat alkoivat perustaa omia koulujaan. Vuosisadan loppuun mennessa kaupunki oli tullut tunnetuksi etenkin korkeamman asteen koulutuksestaan ja sinne saapui opiskelijoita ympari Palestiinaa ja jopa Persianlahdelta saakka. ^[1]

Vuonna 1912 Ramallahissa oli noin 5 000 asukasta ja siita oli tehty oma kuntansa vuonna 1902. Britit valtasivat Jerusalemin kenraali Edmund Allenbyn johdolla vuonna 1917 ja Ramallahissa olleet turkkilaissotilaat vetaytyivat kohti Nablusia . Kaupunki kehittyi huomattavasti Palestiinan brittilaisen mandaatin aikana vuosien 1920 ja 1948 valilla. Monet paikalliset tyollistyivat brittihallinnossa heidan osatessaan lahetyskoulujen kautta myos englantia. Diplomaatit, sotilaat ja virkamiehet kayttivat puolestaan rahansa Ramallahin puutarharavintoloissa. Paikalle saapui myos huomattava joukko uusia muuttajia ja heista suuri osa Hebronista . Yksi ensimmaisista palestiinalaisista sanomalehdista nimeltaan The Mirror aloitti toimintansa Ramallahissa vuonna 1919 ja britit rakennuttivat kaupunkiin radiomaston Palestiinan radiolahetyksia varten. Samaan aikaan Palestiinan sisaiset olot kiristyivat siionismin myota. Monet paikalliset toimivat palestiinalaisten asiaa edistamaan perustetuissa jarjestoissa. Heista yksi oli esimerkiksi Fuad Shatara , joka toimi Palestine Anti-Zionism Societyn puheenjohtajana ja myohemmin Arabiliiton paasihteerina. Briteilla oli kaupungissa pahamaineinen vankila. ^[1]

Yhdistyneet kansakunnat paatti jakaa Palestiinan juutalaisten ja arabien valtioihin marraskuussa 1947 ja Israelin itsenaisyyssodan alettua Ramallahiin tulvi pakolaisia etenkin israelilaisten valtaamista Lyddasta ja Ramlehista . Jordanian arabilegioona valtasi Ramallahin 15. toukokuuta 1948, mika esti israelilaisia valtaamasta kaupunkia ja ehkaisi monien muiden alueen kaupunkien kokeman pakoaallon. Haifan ja Jaffan menetyksen jalkeen Ramallahista tuli yksi suurimmista palestiinalaiskaupungeista. Palestiinalaispakolaiset asettuivat al-Jelazonin, Kalandian, al-Amarin ja Kadouran pakolaisleireille. Israelin itsenaissyyssodan jalkeen Ramallahia hallinnoitiin osana Jordanian Lansirantaa . Israel valtasi kaupungin kuuden paivan sodan aikana 7. kesakuuta 1967, minka jalkeen kaupungista muodostui israelilaismiehityksen vastarinnan keskus. Jasser Arafat vietti jonkin aikaa Ramallahissa, mutta hanen jouduttuaan miltei israelilaisten pidattamaksi han pakeni Jordanin toiselle puolelle. Israelilaiset takavarikoivat myos maita ja perustivat siirtokuntia eristaen usein kaupungin asukkaat viljelmistaan maaseudulla. Israelin joukot vetaytyivat Ramallahista vuonna 1995 Oslon sopimuksen jalkeen, jolloin kaupungista tuli palestiinalaishallinnon keskus. Arafat haudattiin Ramallahiin hanen kuolemansa jalkeen marraskuussa 2004. ^[1]

Ramallahin talouden kolme tarkeinta osa-aluetta ovat matkailu, teollisuus ja kulttuuri. Matkailijoita saapuu kaupunkiin etenkin kesakuukausina ja kaupungissa toimii useita hotelleja. Kaupungin teollisuuteen lukeutuvat esimerkiksi paperi-, huonekalu-, ja elintarviketeollisuus. Elintarviketeollisuuden tuotteita ovat esimerkiksi oliivit , oliivioljy , tuoreet ja sailotyt hedelmat ja mausteet. Ramallahia pidetaan Lansirannan kulttuurin keskuksena ja alalla toimivia laitoksia ovat esimerkiksi Ramallahin kulttuurikeskus, Khalil Sakakinin kulttuurikeskus ja ranskalais-saksalainen kulttuurikeskus (Goethe Institut). Monilla Palestiinassa toimivilla yrityksilla ja kansalaison paamajat Ramallahissa. ^[3] Palestiinalaishallintoon liittyen kaupungissa toimii useita hallinnon virastoja ja turvallisuusjoukkojen virastoja, kuten esimerkiksi eri ministerioita ja Palestiinan tilastokeskus . ^[1]

Vuoden 2016 arvion mukaan Ramallahin asukasluku oli 35 140. Vuonna 2007 vastaava lukema oli 27 092. ^[4] Viela vuonna 1945 kaupungin asukasluku oli noin 5 000 ja heidan valtaosa kristittyja. ^[1] Vuonna 1967 Ramallahin asukasluku oli 12 134 ja heista hieman yli puolet oli kristittyja. ^[2] Nykyisin kristittyjen osuus Ramallahin vaestosta on noin 25 %. ^[5]

Monet ramallahilaiset ovat muuttaneet ulkomaille ja etenkin Yhdysvaltoihin , Kanadaan ja Australiaan . Ramallahilaiset kuuluvat Yhdysvaltojen yksittaisista arabiyhteisoista suurimpiin ja Ramallah-seuroja on esimerkiksi Los Angelesissa ja Detroitissa . Maastamuutto on jatkunut, mutta toisaalta kaupungin asukaslukua on vahvistanut muuttoliike Palestiinan maaseudulta kaupunkeihin. ^[1]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ramallah Wikimedia Commonsissa

• Ramallahin kaupungin kotisivut ( Arkistoitu ? Internet Archive)

n k m Arabimaiden paakaupungit Afrikka Alger , Algeria Kairo , Egypti Djibouti , Djibouti Khartum , Sudan Mogadishu , Somalia Moroni , Komorit Nouakchott , Mauritania Rabat , Marokko Tripoli , Libya Tunis , Tunisia Aasia Abu Dhabi , Yhdistyneet arabiemiraatit Amman , Jordania Bagdad , Irak Beirut , Libanon Damaskos , Syyria Doha , Qatar Ramallah (de facto) , Palestiina Kuwait , Kuwait Manama , Bahrain Masqat , Oman Riad , Saudi Arabia Sanaa , Jemen