Radovan Karad?i?
(
serb.
Радован Кара?и?
, s.
19. kesakuuta
1945
) on
serbialainen
poliitikko ja
Bosnian Serbitasavallan
entinen presidentti. Koulutukseltaan han on
psykiatri
, mutta on myos kirjoittanut ja julkaissut kirjoja ja runoja.
Kiihkean serbikansallismielinen
Karad?i? pyrki luomaan itsenaistyvaan Bosniaan serbivaltion
Serbian
tuella vuosina 1992?1995 kayttamalla hyvaksi armeijaa ja puolisotilaallisia jarjestoja, jotka ajoivat kodeistaan ja murhasivat muihin kansoihin kuuluvia. Karad?i? menetti
Slobodan Milo?evi?in
virallisen tuen jo 1994, koska ei suostunut rauhaan.
Sodan jalkeen Karad?i? pakoili vuosien ajan virkavaltaa, kunnes hanet vuonna 2008 pidatettiin Serbiassa. Vuonna 2016 Karad?i? tuomittiin Haagin YK-tuomioistuimessa
Bosnia-Hertsegovinan sisallissodassa
suoritetuista sotarikoksista, mm. kansanmurhasta ja
etnisista puhdistuksista
40 vuoden vankeuteen.
[1]
Vuonna 2019 YK:n valitustuomioistuin kovensi tuomion
elinkautiseksi vankeudeksi
.
[2]
Radovan Karad?i? syntyi vuonna 1945
montenegrolaiseen
serbiperheeseen, ja hanen isansa Vuko oli
toisessa maailmansodassa
t?etnikki
. Karad?i? alkoi opiskella laaketiedetta
Sarajevossa
1960. Vanhempiensa mukana 15-vuotiaana maalta muuttanut Karad?i? lienee tuntenut itsensa aliarvostetuksi Sarajevon kulttuuripiireissa
[3]
. Karad?i? osallistui vuoden 1967 nationalistiseen opiskelijamielenosoitukseen Sarajevossa
[4]
, ja 1970-luvulla han jatkoi opintojaan ulkomailla. Han opiskeli esimerkiksi Yhdysvalloissa
Columbian yliopistossa
laaketiedetta ja runoutta, ja myohemmin luki runojaan
BBC
:ssakin.
lahde?
Karad?i?ista toimi
Belgradin Punaisen tahden
jalkapallojoukkueen psykiatrina
[5]
ja eli melko ylellista elamaa. Vapaa-aikanaan han harrasti muun muassa ?akkia, runoutta ja lyyran soittoa seka kirjoitti lastenkirjoja. Palattuaan Jugoslaviaan Karad?i? omaksui kansallismielisia ajatuksia kirjailija
Dobrica ?osi?ilta
. Nain Karad?i? liittyi perinteiseen
Suur-Serbiaa
kannattavaan serbialymystoon, mutta seurusteli myos Bosnian vihrean puolueen kanssa. Eraassa lausunnossa Karad?i? jopa tuomitsi kuuluisan Kosovon serbeja tukevan
Sanu-muistion
julistaen kommunismin pahaksi ja
nationalismin
viela pahemmaksi
[6]
[7]
Karad?i? istui 1980-luvulla vankilassa valtion antamien psykiatrian tutkimus- ja maataloustukien vaarinkaytosta, ei poliittisista syista niin kuin esimerkiksi hanen vastustajansa
Alija Izetbegovic
. Maatalouspetoksessa Karad?i?in kumppanina oli kaivosyhtio Energoinvestin johtaja
Mom?ilo Kraji?nik
, joka myos syyllistyi rikoksiin Bosnian sodassa.
Slobodan Milo?evi?in
kanssa ystavystynyt Radovan Karad?i? perusti Demokraattisen Serbipuolueen (
SDS
) 1989.
Kommunistisen
Jugoslavian
hajotessa
1991 han oli
Bosnian serbitasavallan
paamies 1992?1996.
Jyrkkaa serbikansallismielista linjaa
ajanut Karad?i? ei hyvaksynyt Bosnia-Hertsegovinan itsenaistymista, silla se pirstoi serbien asuma-alueet eri valtioihin. Serbikansallismieliset katsoivat muslimien uhkaavan serbeja. Siksi Karad?i? pyysi vuoden 1991 lopulla parlamentissa itsenaistymisen peruuttamista
muslimeihin
kohdistuvan kuolemaa ja karsimysta tuottavan sodan uhalla
[8]
[9]
[10]
[11]
.
Serbian kiihkokansallismieliset pyrkivat luomaan serbivaltion Bosniaan vaikka vakivalloin vapauttamalla ja puhdistamalla alueita muista kansoista. Tama esiteltiin usein pyhana taisteluna muun muassa
islamia
vastaan
[12]
[13]
. Karad?i? suunnitteli ja johti yhdessa
Ratko Mladi?in
kanssa
bosniakkeihin
ja
kroaatteihin
kohdistuneet
etniset puhdistukset
ja
Srebrenican kansanmurhan
. Sodan aikana Karad?i? pyoritti Bosniassa pulan keskella tuottoisaa mustan porssin kauppaa
[14]
[15]
[16]
[17]
. Karad?i? piti Jugoslavian presidenttina toiminutta
Slobodan Milo?evi?ia
petturina, silla Milo?evi? lopetti tuen Bosnian serbivahemmistolle nahtyaan, ettei siita ollut hanelle enaa poliittista ja taloudellista hyotya
[18]
.
Karad?i? oli vuosia etsintakuulutettuna sotarikoksista, mutta hanen onnistui valtella kiinnijaamista paikallisten asukkaiden turvin. Serbian poliisi pidatti Karad?i?in pitkan etsintaoperaation tuloksena 21. heinakuuta 2008. Karad?i? naytti pidatyshetkella silmalaseissaan ja parrassaan aivan toiselta kuin Bosnian sodan aikana. Han oli asunut Serbian paakaupungissa
Belgradissa
vaarennetyn henkilollisyyden turvin kayttaen nimea
Dragan Dabi?
ja pitanyt yksityista psykiatrian ja vaihtoehtolaaketieteen vastaanottoa.
[19]
Serbian sotarikossyyttaja ilmoitti 22. heinakuuta, etta Karad?i? luovutetaan
Haagin Jugoslavia-tuomioistuimelle
, jossa hanta vastaan on luettu syytteet sotarikoksista.
[20]
[21]
Karad?i? sanoi Haagissa muun muassa, etta "serbien asia on oikeutettu ja pyha"
[22]
[23]
[24]
. Han myos kiisti
Sarajevon saarron
ja Srebrenican joukkomurhan
[25]
ja vaitti sotarikoksia muslimien tekemiksi lavastuksiksi
[26]
. Karad?i? sanoi, ettei kadu mitaan, vaitti pyrkineensa estamaan sodan
[27]
, ja etta hanet pitaisi palkita hyvista toistaan
[28]
. Karad?i? myos sanoi vahentaneensa sodan uhrimaaraa ja ettei hanella suvaitsevaisena, lempeana miehena ollut mitaan muslimeja ja kroaatteja vastaan
[29]
.
YK:n tuomioistuimen syyttaja syytti Karad?i?ia 11. heinakuuta 2013 toistamiseen kansanmurhasta, rikoksista ihmisyytta vastaan ja sotarikoksista
[30]
koko Bosnia-Hertsegovinan alueella uusien todisteiden nojalla. Puolustus ja syytetty vaativat syytteiden peruuttamista
[27]
. Karad?i?ille vaadittiin elinkautista
[31]
. Karad?i? sanoi oikeudessa olevansa muslimien ystava. Han kielsi kehottaneensa joukkojaan tappamaan Srebrenicassa, mutta pyysi silti anteeksi uhrien omaisilta
[32]
. Karadzic sanoi, ettei tiennyt Srebrenican joukkomurhasta
[33]
.
Karad?i? tuomittiin 24. maaliskuuta 2016 Haagissa kansanmurhasta ja yhdeksasta muusta sotarikoksesta, muun muassa rikokseen ihmisyytta vastaan. Hanet todettiin syylliseksi kymmeneen kohtaan niista yhdestatoista, joista hanta syytettiin. Tuomio on 40 vuotta vankeutta.
[34]
Karad?i? valitti tuomiosta. YK-tuomioistuimen kasittelyssa tuomio koveni elinkautiseksi.
[35]
- ↑
Radovan Karadzic 40 vuodeksi vankilaan kansanmurhasta
Ilta-Sanomat
. 24.3.2016.
Arkistoitu
27.3.2016. Viitattu 24.3.2016.
- ↑
Pekka Hakala:
Bosnian serbijohtajan valitus nurin: Radovan Karad?i? sai elinkautisen Haagin tuomioistuimessa
hs.fi
. 20.3.2019. Viitattu 21.3.2019.
- ↑
Lensu 2000, s. 32.
- ↑
Karadzic on Trial: Poet and Psychiatrist Stands Accused of Genocide
Spiegel online
(englanniksi)
- ↑
Runoilija-psykiatri johti serbeja sodassa ja pakoili parrakkaana
- ↑
The Serbs: History, Myth and the Destruction of Yugoslavia
, Tim Judah, Yale University Press, New Haven and London 1997
(englanniksi)
- ↑
Lampe, John R. 2000. Yugoslavia as History: Twice There Was a Country. Cambridge: Cambridge University Press. s. 347
(englanniksi)
- ↑
Radovan Karad?i?
Wikiquote
(englanniksi)
- ↑
Genocide’s Epic Hero,
The New York Times, 27.7.2008
(englanniksi)
- ↑
Karadzic and Mladic: The Worlds Most Wanted Men
(
Arkistoitu
? Internet Archive) Focus information agency, Axis information and the analysis, 27.12.2006
(englanniksi)
- ↑
Karadzic and the "Highway to Hell"
Yugoslav Truth, 20.4.2005
(englanniksi)
- ↑
Lensu 2000, s. 121?122.
- ↑
Karadzic's 'holy war',
The Guardian 2.3.2010
(englanniksi)
- ↑
The hunt for Radovan Karadzic and Serbia's real destiny,
CBC News World, 24.7.2008
(englanniksi)
- ↑
U.S. Gets More Promises in Bosnia,
Los Angeles Times, 10.8.1997
(englanniksi)
- ↑
OMRI Daily Digest, No. 76, 18 April 1995
From: "Steve Iatrou" <siatrou@hilbert.cdsp.neu.edu>
(englanniksi)
- ↑
Hundley, Tom:
Bosnian war crime suspects vulnerable ? Support has faded for 2 Serb leaders still eluding arrest
Chicago Tribune
. 2.9.2001.
(englanniksi)
- ↑
Lensu 2000, s. 118?120.
- ↑
Serbia captures fugitive Karad?i?
BBC News
. 22.7.2008. Viitattu 22.7.2008.
(englanniksi)
- ↑
EU:n johtajat kiitelleet Karadzicin pidatysta
Yle Uutiset
. 23.7.2008, paivitetty 1.11.2008. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 20.3.2019.
- ↑
Serbia paatti Karad?i?in luovuttamisesta Haagiin
(vanhentunut linkki)
HS.fi
. 22.7.2008. Helsinki: Helsingin Sanomat.
Arkistoitu
29.4.2013. Viitattu 22.7.2008.
- ↑
Karadzic: Serbien asia "oikeutettu ja pyha"
Mtv3 Uutiset Ulkomaat 01.03.2010
- ↑
Karadzic defends Bosnian Serb 'holy' cause at trial
BBC news 1 March 2010
- ↑
Radovan Karadzic defends 'just and holy' war at genocide trial
The Guardian 1.3.2010
(englanniksi)
- ↑
Karadzic: Sarajevo and Srebrenica crimes are myths
BBC News 2.3.2010
(englanniksi)
- ↑
Karadzic: Se oli muslimien lavastus
Uusi Suomi Uutiset Ulkomaat 2.3.2010
- ↑
a
b
Radovan Karadzic aloitti puolustuspuheenvuoronsa Haagissa
Yle Uutiset Ulkomaat 16.10.2012
- ↑
Sotarikoksista syytetty Karadzic: Ansaitsisin palkinnon toiminnastani
(Archive.org) Helsingin Sanomat 6.10.2012 (
Arkisto
)
- ↑
Karadzic calls himself 'tolerant,' says foes plotted massacre
Joe Sterling CNN Europe, 16.10.2012
(englanniksi)
- ↑
YK-tuomioistuin piti voimassa Radovan Karadzicin kansanmurhasyytteet
Yle Uutiset 11.7.2013
- ↑
Varpu Kiviranta,
Jugoslavia-tuomioistuimen syyttajat vaativat Karad?i?ille elinkautista vankeutta
Yle Uutiset 26.9.2014, paivitetty 1.10.2014
- ↑
Varpu Kiviranta,
Karad?i? syyttaa Jugoslavia-tuomioistuimen syyttajia valehtelusta,
Yle Uutiset 1.10.2014, paivitetty 1.10.2014
- ↑
Tommi Hannula,
Puolustus: Karad?i? ei tiennyt kansanmurhasta
(digitilaajille) HS.fi. 3.10.2014. (
Arkisto
)
- ↑
Radovan Karadzic 40 vuodeksi vankilaan kansanmurhasta
Ilta-Sanomat
. 24.3.2016.
Arkistoitu
27.3.2016. Viitattu 24.3.2016.
- ↑
Juho Takkunen:
Serbijohtaja Radovan Karad?i?in tuomio kovennettiin elinkautiseksi
Yle.fi, uutiset
. 20.3.2019. Viitattu 20.3.2019.
- Marita Vihervuori:
Tervetuloa helvettiin: valahdyksia Jugoslavian perintosodasta
, Otava 1999,
ISBN 951-116-390-6
- Slavenka Drakuli?:
Eivat tekisi pahaa karpasellekaan ? sotarikolliset tuomiolla
(alkuteos
They would never hurt a fly
), suom. Petri Stenman, Suomen rauhanpuolustajat 2005, Pystykorvakirja, Like Helsinki 2005,
ISBN 952-471-612-7
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
| Muut
| |
---|
|