Rodos
(
kreik.
Ρ?δο?
) on
Kreikan
kaupunki
seka samanniminen
Rodoksen kunnan
kunnallisyksikko
(Δημοτικ? Εν?τητα Ρ?δου,
Dimotiki Enotita Rodou
) ja entinen itsenainen
kunta
. Se sijaitsee
Rodoksen
saarella,
Rodoksen alueyksikossa
Etela-Egean saarten alueella
. Koko kunnallisyksikon vakiluku on 50 636 ja varsinaisen Rodoksen kaupungin vakiluku 49 541 (vuonna 2011). Rodoksen kaupunki on Rodoksen saaren paakaupunki seka Rodoksen kunnan kuntakeskus.
[1]
[2]
Se on myos
Dodekanesian
saariryhman perinteinen keskuskaupunki ja toimi lakkautetun
Dodekanesian prefektuurin
paakaupunkina.
[3]
Rodoksen kaupunki perustettiin
antiikin
aikana.
Antiikin Rhodoksessa
sijaitsi yksi
maailman seitsemasta ihmeesta
,
Rhodoksen kolossi
.
Johanniittain ritarikunnan
rakentama linnoitettu
Rodoksen vanhakaupunki
kuuluu
Valimeren
alueen parhaiten sailyneisiin keskiaikaisiin kaupunkeihin.
Unesco
liitti Rodoksen keskiaikaisen kaupungin
maailmanperintoluetteloon
vuonna 1988.
[4]
Rodos oli itsenainen kunta vuoden 2010 loppuun saakka. Vuoden 2011 alussa se yhdistettiin
Kallikrates-suunnitelmana
tunnetun aluehallintouudistuksen myota uudeksi Rodoksen kunnaksi yhdessa
Afantoun
,
Archangeloksen
,
Attavyroksen
,
Ialysoksen
,
Kallithean
,
Kameiroksen
,
Lindoksen
,
Notia Rodoksen
ja
Petaloudesin
kanssa.
[5]
Rodoksen saari, antiikin aikaisessa nimimuodossa Rhodos, sijaitsi lahella Lahi-itaa ja Vahaa-Aasiaa merkittavien kauppareittien varrella itaisella Valimerella, minka ansiosta saaresta kehittyi jo
antiikin
ajalla tarkea kaupallinen keskus ja merivalta. Rhodoksen kaupunki perustettiin saaren pohjoiskarkeen vuonna 408 eaa., ja nimettiin saaren mukaan. Kaupunki perustettiin saaren vanhojen kaupunkien
Lindoksen
,
Ialysoksen
ja
Kameiroksen
yhteisesta sopimuksesta.
[6]
Perustamiseen paadyttiin, koska vanhojen kaupunkien satamat eivat enaa kyenneet hoitamaan kasvanutta merenkulkua ja kaupankayntia. Rhodoksen kaupungissa oli kolme suurikokoista luonnonsatamaa, jotka ratkaisivat ongelmat. Lisaksi kaupungin sijainti oli edullinen myos siksi, etta saaren ohittaneet laivat saattoivat pysahtya sen satamissa riippumatta siita, kumman puolen rannikkoa pitkin ne kulkivat.
Uusi Rhodoksen kaupunki kukoisti erityisesti
hellenistisella kaudella
, kun taas Kameiros ja Ialysos pitkalti syrjaytyivat. Rhodoksen kaupungissa otettiin kayttoon
miletoslaisen
arkkitehti
Hippodamoksen
suunnittelema
ruutukaava
. Yha nykyaankin useat seka vanhan- etta uudenkaupungin paakaduista noudattelevat tata ruutukaavaa.
[7]
Kaupungissa sijaitsi suuri
Helios
-jumalan patsas, joka tunnetaan
Rhodoksen kolossina
. Se luettiin yhdeksi
maailman seitsemasta ihmeesta
. Patsas ei ole sailynyt nykyaikaan, eika sen sijaintipaikkaa tunneta. Aiemmin sen esitettiin usein seisseen sataman suulla hajareisin, mutta todellisuudessa nain ei ollut.
[8]
Antiikin Rhodoksen kaupungin jaanteita on nahtavilla erityisesti kaupungin
akropoliilla
eli ylakaupungin kukkulalla, joka tunnetaan nykyisin myos nimella Monte Smith. Se sijaitsee nykyisen keskustan lansipuolella noin kaksi kilometria kaupunginmuurista. Akropoliin arkeologisella alueella sijaitsevat muun muassa
Apollonin temppelin
,
Rhodoksen stadionin
seka
Odeionin
rauniot, jotka ovat peraisin kaupungin kukoistuskaudelta 200?100-luvuilta eaa. Vanhassakaupungissa sijaitsevat muun muassa
Afroditen temppelin
rauniot, jotka ovat 200-luvulta eaa.
[8]
Rodoksen kaupunki taantui keskiajalle tultaessa, mutta sailyi olemassa. Se nousi uuteen kukoistukseen, kun
Johanniittain ritarikunta
saapui saarelle vuonna 1309 ja teki kaupungista keskuspaikkansa.
[9]
Kaupungin vanhakaupunki on vanhimmilta osiltaan peraisin tuolta ajalta. Kaupunkiin rakennettiin muun muassa ritarikunnan
Suurmestarin palatsi
. Kaupungin ymparille rakennettiin nelja kilometria pitka linnoitusmuuri.
[9]
Muurit ovat yha nykyisinkin alkuperaisessa asussaan yhta porttia, joka rakennettiin 1900-luvulla, lukuun ottamatta.
[9]
Italialaiskauden aikana, vuonna 1924, portteihin tehtiin muutoksia, etta niista mahtui kulkemaan autoilla.
[9]
Johanniittain ritarikunnan hallinto- ja asuintilat sijaitsivat Collachiumissa, vanhankaupungin pohjoisosassa.
[9]
Sen tarkein rakennus oli ritarikunnan paamaja,
Suurmestarin palatsi
.
[9]
[10]
Lisaksi jokaisella ritarikunnan kansallisuudella oli Collachiumissa omat talonsa. Collachiumin laheisyydessa sijaitsee Plateia Symis -aukio, jossa sijaitsevat
Afroditen temppelin
rauniot.
[11]
Temppelin raunioiden takana sijaitsee Plateia Argyrokastrou -aukio, jonka laidalla sijaitsee 1500-luvulla valmistunut
Auvergnen
talo.
[11]
Auvergne oli yksi ritarikunnan kansallisuuksista.
[12]
Aukiolla on myos 1300-luvulta peraisin oleva rakennus, Armeria, joka todennakoisesti toimi ritarikunnan ensimmaisena sairaalana.
[11]
Sittemmin rakennuksessa sailytettiin aseita ja nykyisin rakennuksessa toimivat koristetaiteen museo seka Dodekanesian arkeologisen instituution arkisto.
[11]
Vanhankaupungin Plateia Musiou -aukiolla sijaitsee
Englannin
talo, joka alun perin rakennettiin 1400-luvulla, mutta rakennettiin uudelleen italialaiskaudella.
[11]
Myos Englanti oli yksi ritarikunnan kansallisuuksista.
[12]
Aukiolla on myos
Rodoksen arkeologinen museo
, alun perin johanniittain sairaala, seka esimerkiksi Panagia tou Kastrou -kirkko, jonka rakennustyot aloitettiin
bysanttilaisella kaudella
, mutta valmiiksi kirkko tuli johanniittain kaudella.
[11]
Kirkko oli alun perin roomalaiskatolinen, mutta osmanien otettua saari haltuunsa, tehtiin rakennuksesta
moskeija
.
[11]
Nykyisin kirkossa toimii jalkibysanttilaisen kauden uskonnollisen taiteen museo.
[11]
Ritarikunnan taloista Italian,
Ranskan
,
Espanjan
ja
Provencen
talot sijaitsevat Odos Ippoton -kadun eli Ritarien kadun varrella, joka lukeutuu maailman parhaiten sailyneiden keskiaikaisten katujen joukkoon.
[10]
Collachiumin etelapuolella sijaitsee Chora eli Burg, jossa sijaitsevat juutalainen ja turkkilainen kortteli.
[9]
Osmanien valtakunta
sai Rodoksen saaren haltuunsa vuonna 1522
piirityksen
jalkeen. Vain osmanit ja
juutalaiset
saivat taman jalkeen asua muurien sisapuolella. Osmanikaudella vanhaankaupunkiin rakennettiin
basaari
ja kirkot muutettiin moskeijoiksi. Rodoksen siirtymista osmanien haltuun juhlistettiin rakentamalla
Suleimanin moskeija
, joka valmistui vuonna 1523. Odos Ippodamou -kadulle valmistui vuonna 1794 Ahmet Hamuzin kirjasto, jossa on persian- ja arabiankielisia kasikirjoituksia seka 1400- ja 1500-luvulta peraisin olevia kasin kirjoitettuja
Koraaneita
. Turkkilaisen korttelin Plateia Arionos -aukiolla sijaitsee
Mustafa Pa??an moskeija
seka Mustafa Pa??an
hamam
.
[13]
Odos Sokratous -kadun (Sokrateen katu) paassa sijaitsee Plateia Ippokratous eli
Hippokrateen
aukio, jonka keskella on Sintrivanin suihkukaivo pienine
minareetteineen
. Aukion laidalla on myos Castellania-rakennus, joka toimi johanniittain porssina ja oikeustalona. Nykyaan rakennuksessa toimivat kaupunginarkisto ja -kirjasto.
[13]
Rodoksen vanhankaupungin juutalaiskortteli sijaitsee turkkilaiskorttelista itaan. Juutalaiskorttelin Plateia Evraion Martyron -aukio (Juutalaisten marttyyrien aukio) sai nimensa siita, kun saksalaissotilaat veivat Rodokselta ja laheiselta
Kosin
saarelta vuonna 1944 yhteensa 2 100 juutalaista
Auschwitzin
keskitysleirille
. Aukiolla sijaitsevat esimerkiksi arkkipiispan palatsi ja johanniittain entinen merivoimien paamaja. Juutalaiskorttelin Odos Dosiadou -kadun varressa sijaitsee 1500-luvulla valmistunut
Kahal Shalomin synagoga
.
[13]
Osmanien valtakaudella kreikkalaiset eivat saaneet asua vanhassakaupungissa, vaan he joutuivat asumaan muurien toisella puolella, ”uudessa kaupungissa”. Dodekanesian italialaiskaudella 1900-luvun alkupuoliskolla kaupunkiin rakennettiin uudenaikaisia toimisto- ja hallintorakennuksia seka kirkkoja. Aluksi rakennukset edustivat
Art decoa
, jossa oli itamaisia vaikutteita. Myohemmin rakennetut rakennukset edustavat pelkistetympaa
uusklassismia
.
[8]
Uuden kaupungin itapuolella sijaitsee Mandrakin satama, jonka muurilla on kolmen
tuulimyllyn
rauniot seka Pyhan Nikolaoksen (Agios Nikolaoksen) linnake samannimisine kappeleineen. Linnake toimii nykyaan
majakkana
. Mandrakin sataman kupeessa sijaitsee Nea Agora -niminen uusi kauppahalli, jonka italialaiset rakensivat vanhan tilalle. Nea Agoran laheisyydessa sijaitsevat Rodoksen kaupungin kaksi linja-autoasemaa. Mandrakin sataman suulla on nykyisin kaksi pylvaiden paassa olevaa
pronssiveistosta
, joista toinen esittaa uros- ja toinen naaraspeuraa.
[8]
Sataman suun laheisyydessa sijaitsee
Neitsyt Marian ilmestyksen kirkko
. Lahella sijaitsevat myos italialaiskaudella valmistuneet kaupungintalo, kansallisteatteri ja kuvernoorin palatsi. Kansallisteatterin pohjoispuolella sijaitsee
Murad Reisin moskeija
ja moskeijan takana puolestaan Ellin uimaranta. Italialaiskaudella valmistui saaren pohjoisimpaan karkeen myos
yleisoakvaario
, jossa on esilla muun muassa Rodoksen saaren rannikoiden
kotoperaisia lajeja
.
[8]
Rodoksen kaupungissa toimii yksi
Egean yliopiston
yksikoista ja sen humanistinen tiedekunta.
[14]
Rodoksen kansainvalinen lentoasema
sijaitsee
Paradeisissa
noin 13 kilometria kaupungista luoteeseen.
Rodoksen kunnallisyksikko muodostuu seuraavista kylista ja kaupungeista:
[1]
Kyla tai kaupunki
|
Vakiluku (2011)
|
Kritika
|
181
|
Rodos
|
49 541
|
Sgourou
|
914
|
Yhteensa: 50 636
|
- Bennett, Lindsay:
Rodos
. Engl. alkuteos: Rhodes, suom. Korpela, Seija (historia); Valtonen, Tero. Helsinki: Kustannusosakeyhtio Tammi, 2007.
ISBN 978-951-31-2940-8
.
- ↑
a
b
c
Απογραφ? Πληθυσμο? - Κατοικι?ν 2011. Vaestonlaskennan tulokset
(XLS)
2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT).
Arkistoitu
16.10.2015. Viitattu 1.9.2014.
(kreikaksi)
- ↑
?ρθρο 1: Ν?α Αρχιτεκτονικ? τη? Αυτοδιο?κηση? και τη? Αποκεντρωμ?νη? Διο?κηση? ? Πρ?γραμμα Καλλικρ?τη?. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti)
Εφημερ?? τη? Κυβερν?σεω? τη? Ελληνικ?? Δημοκρατ?α?
, 11.8.2010, nro Τε?χο? Δε?τερο, Αρ. Φ?λλου 1292. Κεντρικ? ?νωση Δ?μων Ελλ?δα? (ΚΕΔΕ).
Artikkelin verkkoversio
(PDF)
.
(kreikaksi)
(
Arkistoitu
? Internet Archive)
- ↑
Rhodes
Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 5.2.2010.
(englanniksi)
- ↑
Medieval City of Rhodes
UNESCO. Viitattu 5.2.2010.
(englanniksi)
- ↑
?ρθρο 1: Σ?σταση δ?μων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Ν?α Αρχιτεκτονικ? τη? Αυτοδιο?κηση? και τη? Αποκεντρωμ?νη? Διο?κηση? ? Πρ?γραμμα Καλλικρ?τη?. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti)
Εφημερ?? τη? Κυβερν?σεω? τη? Ελληνικ?? Δημοκρατ?α?
, 7.6.2010, nro Τε?χο? Πρ?το, Αρ. Φ?λλου 87. Κεντρικ? ?νωση Δ?μων Ελλ?δα? (ΚΕΔΕ).
Artikkelin verkkoversio
(PDF)
.
(kreikaksi)
- ↑
Hellander, Paul:
Greek islands
, s. 277. Lonely Planet, 2006.
ISBN 1740599144
.
Teoksen verkkoversio
.
(englanniksi)
- ↑
Bennett 2007, s. 15?16
- ↑
a
b
c
d
e
Bennett 2007, s. 41?46
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
Bennett 2007, s. 23?25
- ↑
a
b
Bennett 2007, s. 31?33
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
Bennett 2007, s. 26?27
- ↑
a
b
Ring, Trudy; Salkin, Robert M.; La Boda, Sharon:
International Dictionary of Historic Places: Southern Europe
, s. 562?563. Taylor & Francis, 1995.
ISBN 1884964028
.
Teoksen verkkoversio
(viitattu 24.2.2010).
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
Bennett 2007, s. 36?40
- ↑
Schools and Departments
University of the Aegean. Viitattu 2.12.2014.