Rodos Ρ?δο?
Rodoksen vanhaakaupunkia seka Suurmestarin palatsi .
Kunnallisyksikon sijainti
Rodos
Koordinaatit: 36°26′N , 28°13′E
Valtio	Kreikka
Hajautetun hallinnon alue	Egea
Alue	Etela-Egean saaret
Alueyksikko	Rodos
Kunta	Rodos
Hallinto
? Asutustyyppi	kunnallisyksikko , entinen kunta , kaupunki
?  Kallikrates -koodi	690101
Vakiluku (2011)	50 636 [1]
? Kaupunki­yhdys­kunta	50 636
? Kaupunki	49 541
? Metropolialue	86 199
Aikavyohyke	UTC+2
?  Kesaaika	UTC+3
Postinumero	851 00
Suuntanumero(t)	2241
Rekisterikilpi	PO,PK,PY
Infobox OK Virheellinen NIMI-arvo

Rodos ( kreik. Ρ?δο? ) on Kreikan kaupunki seka samanniminen Rodoksen kunnan kunnallisyksikko (Δημοτικ? Εν?τητα Ρ?δου, Dimotiki Enotita Rodou ) ja entinen itsenainen kunta . Se sijaitsee Rodoksen saarella, Rodoksen alueyksikossa Etela-Egean saarten alueella . Koko kunnallisyksikon vakiluku on 50 636 ja varsinaisen Rodoksen kaupungin vakiluku 49 541 (vuonna 2011). Rodoksen kaupunki on Rodoksen saaren paakaupunki seka Rodoksen kunnan kuntakeskus. ^{[1] [2]} Se on myos Dodekanesian saariryhman perinteinen keskuskaupunki ja toimi lakkautetun Dodekanesian prefektuurin paakaupunkina. ^[3]

Rodoksen kaupunki perustettiin antiikin aikana. Antiikin Rhodoksessa sijaitsi yksi maailman seitsemasta ihmeesta , Rhodoksen kolossi . Johanniittain ritarikunnan rakentama linnoitettu Rodoksen vanhakaupunki kuuluu Valimeren alueen parhaiten sailyneisiin keskiaikaisiin kaupunkeihin. Unesco liitti Rodoksen keskiaikaisen kaupungin maailmanperintoluetteloon vuonna 1988. ^[4]

Rodos oli itsenainen kunta vuoden 2010 loppuun saakka. Vuoden 2011 alussa se yhdistettiin Kallikrates-suunnitelmana tunnetun aluehallintouudistuksen myota uudeksi Rodoksen kunnaksi yhdessa Afantoun , Archangeloksen , Attavyroksen , Ialysoksen , Kallithean , Kameiroksen , Lindoksen , Notia Rodoksen ja Petaloudesin kanssa. ^[5]

Paaartikkeli: Antiikin Rhodoksen kaupunki

Rodoksen saari, antiikin aikaisessa nimimuodossa Rhodos, sijaitsi lahella Lahi-itaa ja Vahaa-Aasiaa merkittavien kauppareittien varrella itaisella Valimerella, minka ansiosta saaresta kehittyi jo antiikin ajalla tarkea kaupallinen keskus ja merivalta. Rhodoksen kaupunki perustettiin saaren pohjoiskarkeen vuonna 408 eaa., ja nimettiin saaren mukaan. Kaupunki perustettiin saaren vanhojen kaupunkien Lindoksen , Ialysoksen ja Kameiroksen yhteisesta sopimuksesta. ^[6] Perustamiseen paadyttiin, koska vanhojen kaupunkien satamat eivat enaa kyenneet hoitamaan kasvanutta merenkulkua ja kaupankayntia. Rhodoksen kaupungissa oli kolme suurikokoista luonnonsatamaa, jotka ratkaisivat ongelmat. Lisaksi kaupungin sijainti oli edullinen myos siksi, etta saaren ohittaneet laivat saattoivat pysahtya sen satamissa riippumatta siita, kumman puolen rannikkoa pitkin ne kulkivat.

Uusi Rhodoksen kaupunki kukoisti erityisesti hellenistisella kaudella , kun taas Kameiros ja Ialysos pitkalti syrjaytyivat. Rhodoksen kaupungissa otettiin kayttoon miletoslaisen arkkitehti Hippodamoksen suunnittelema ruutukaava . Yha nykyaankin useat seka vanhan- etta uudenkaupungin paakaduista noudattelevat tata ruutukaavaa. ^[7] Kaupungissa sijaitsi suuri Helios -jumalan patsas, joka tunnetaan Rhodoksen kolossina . Se luettiin yhdeksi maailman seitsemasta ihmeesta . Patsas ei ole sailynyt nykyaikaan, eika sen sijaintipaikkaa tunneta. Aiemmin sen esitettiin usein seisseen sataman suulla hajareisin, mutta todellisuudessa nain ei ollut. ^[8]

Antiikin Rhodoksen kaupungin jaanteita on nahtavilla erityisesti kaupungin akropoliilla eli ylakaupungin kukkulalla, joka tunnetaan nykyisin myos nimella Monte Smith. Se sijaitsee nykyisen keskustan lansipuolella noin kaksi kilometria kaupunginmuurista. Akropoliin arkeologisella alueella sijaitsevat muun muassa Apollonin temppelin , Rhodoksen stadionin seka Odeionin rauniot, jotka ovat peraisin kaupungin kukoistuskaudelta 200?100-luvuilta eaa. Vanhassakaupungissa sijaitsevat muun muassa Afroditen temppelin rauniot, jotka ovat 200-luvulta eaa. ^[8]

Paaartikkeli: Rodoksen vanhakaupunki

Rodoksen kaupunki taantui keskiajalle tultaessa, mutta sailyi olemassa. Se nousi uuteen kukoistukseen, kun Johanniittain ritarikunta saapui saarelle vuonna 1309 ja teki kaupungista keskuspaikkansa. ^[9] Kaupungin vanhakaupunki on vanhimmilta osiltaan peraisin tuolta ajalta. Kaupunkiin rakennettiin muun muassa ritarikunnan Suurmestarin palatsi . Kaupungin ymparille rakennettiin nelja kilometria pitka linnoitusmuuri. ^[9] Muurit ovat yha nykyisinkin alkuperaisessa asussaan yhta porttia, joka rakennettiin 1900-luvulla, lukuun ottamatta. ^[9] Italialaiskauden aikana, vuonna 1924, portteihin tehtiin muutoksia, etta niista mahtui kulkemaan autoilla. ^[9]

Johanniittain ritarikunnan hallinto- ja asuintilat sijaitsivat Collachiumissa, vanhankaupungin pohjoisosassa. ^[9] Sen tarkein rakennus oli ritarikunnan paamaja, Suurmestarin palatsi . ^{[9] [10]} Lisaksi jokaisella ritarikunnan kansallisuudella oli Collachiumissa omat talonsa. Collachiumin laheisyydessa sijaitsee Plateia Symis -aukio, jossa sijaitsevat Afroditen temppelin rauniot. ^[11] Temppelin raunioiden takana sijaitsee Plateia Argyrokastrou -aukio, jonka laidalla sijaitsee 1500-luvulla valmistunut Auvergnen talo. ^[11] Auvergne oli yksi ritarikunnan kansallisuuksista. ^[12] Aukiolla on myos 1300-luvulta peraisin oleva rakennus, Armeria, joka todennakoisesti toimi ritarikunnan ensimmaisena sairaalana. ^[11] Sittemmin rakennuksessa sailytettiin aseita ja nykyisin rakennuksessa toimivat koristetaiteen museo seka Dodekanesian arkeologisen instituution arkisto. ^[11]

Vanhankaupungin Plateia Musiou -aukiolla sijaitsee Englannin talo, joka alun perin rakennettiin 1400-luvulla, mutta rakennettiin uudelleen italialaiskaudella. ^[11] Myos Englanti oli yksi ritarikunnan kansallisuuksista. ^[12] Aukiolla on myos Rodoksen arkeologinen museo , alun perin johanniittain sairaala, seka esimerkiksi Panagia tou Kastrou -kirkko, jonka rakennustyot aloitettiin bysanttilaisella kaudella , mutta valmiiksi kirkko tuli johanniittain kaudella. ^[11] Kirkko oli alun perin roomalaiskatolinen, mutta osmanien otettua saari haltuunsa, tehtiin rakennuksesta moskeija . ^[11] Nykyisin kirkossa toimii jalkibysanttilaisen kauden uskonnollisen taiteen museo. ^[11] Ritarikunnan taloista Italian, Ranskan , Espanjan ja Provencen talot sijaitsevat Odos Ippoton -kadun eli Ritarien kadun varrella, joka lukeutuu maailman parhaiten sailyneiden keskiaikaisten katujen joukkoon. ^[10]

Collachiumin etelapuolella sijaitsee Chora eli Burg, jossa sijaitsevat juutalainen ja turkkilainen kortteli. ^[9] Osmanien valtakunta sai Rodoksen saaren haltuunsa vuonna 1522 piirityksen jalkeen. Vain osmanit ja juutalaiset saivat taman jalkeen asua muurien sisapuolella. Osmanikaudella vanhaankaupunkiin rakennettiin basaari ja kirkot muutettiin moskeijoiksi. Rodoksen siirtymista osmanien haltuun juhlistettiin rakentamalla Suleimanin moskeija , joka valmistui vuonna 1523. Odos Ippodamou -kadulle valmistui vuonna 1794 Ahmet Hamuzin kirjasto, jossa on persian- ja arabiankielisia kasikirjoituksia seka 1400- ja 1500-luvulta peraisin olevia kasin kirjoitettuja Koraaneita . Turkkilaisen korttelin Plateia Arionos -aukiolla sijaitsee Mustafa Pa??an moskeija seka Mustafa Pa??an hamam . ^[13]

Odos Sokratous -kadun (Sokrateen katu) paassa sijaitsee Plateia Ippokratous eli Hippokrateen aukio, jonka keskella on Sintrivanin suihkukaivo pienine minareetteineen . Aukion laidalla on myos Castellania-rakennus, joka toimi johanniittain porssina ja oikeustalona. Nykyaan rakennuksessa toimivat kaupunginarkisto ja -kirjasto. ^[13]

Rodoksen vanhankaupungin juutalaiskortteli sijaitsee turkkilaiskorttelista itaan. Juutalaiskorttelin Plateia Evraion Martyron -aukio (Juutalaisten marttyyrien aukio) sai nimensa siita, kun saksalaissotilaat veivat Rodokselta ja laheiselta Kosin saarelta vuonna 1944 yhteensa 2 100 juutalaista Auschwitzin keskitysleirille . Aukiolla sijaitsevat esimerkiksi arkkipiispan palatsi ja johanniittain entinen merivoimien paamaja. Juutalaiskorttelin Odos Dosiadou -kadun varressa sijaitsee 1500-luvulla valmistunut Kahal Shalomin synagoga . ^[13]

Osmanien valtakaudella kreikkalaiset eivat saaneet asua vanhassakaupungissa, vaan he joutuivat asumaan muurien toisella puolella, ”uudessa kaupungissa”. Dodekanesian italialaiskaudella 1900-luvun alkupuoliskolla kaupunkiin rakennettiin uudenaikaisia toimisto- ja hallintorakennuksia seka kirkkoja. Aluksi rakennukset edustivat Art decoa , jossa oli itamaisia vaikutteita. Myohemmin rakennetut rakennukset edustavat pelkistetympaa uusklassismia . ^[8]

Uuden kaupungin itapuolella sijaitsee Mandrakin satama, jonka muurilla on kolmen tuulimyllyn rauniot seka Pyhan Nikolaoksen (Agios Nikolaoksen) linnake samannimisine kappeleineen. Linnake toimii nykyaan majakkana . Mandrakin sataman kupeessa sijaitsee Nea Agora -niminen uusi kauppahalli, jonka italialaiset rakensivat vanhan tilalle. Nea Agoran laheisyydessa sijaitsevat Rodoksen kaupungin kaksi linja-autoasemaa. Mandrakin sataman suulla on nykyisin kaksi pylvaiden paassa olevaa pronssiveistosta , joista toinen esittaa uros- ja toinen naaraspeuraa. ^[8]

Sataman suun laheisyydessa sijaitsee Neitsyt Marian ilmestyksen kirkko . Lahella sijaitsevat myos italialaiskaudella valmistuneet kaupungintalo, kansallisteatteri ja kuvernoorin palatsi. Kansallisteatterin pohjoispuolella sijaitsee Murad Reisin moskeija ja moskeijan takana puolestaan Ellin uimaranta. Italialaiskaudella valmistui saaren pohjoisimpaan karkeen myos yleisoakvaario , jossa on esilla muun muassa Rodoksen saaren rannikoiden kotoperaisia lajeja . ^[8]

Rodoksen kaupungissa toimii yksi Egean yliopiston yksikoista ja sen humanistinen tiedekunta. ^[14] Rodoksen kansainvalinen lentoasema sijaitsee Paradeisissa noin 13 kilometria kaupungista luoteeseen.

Rodoksen kunnallisyksikko muodostuu seuraavista kylista ja kaupungeista: ^[1]

Kyla tai kaupunki	Vakiluku (2011)
Kritika	181
Rodos	49 541
Sgourou	914
Yhteensa: 50 636

• Bennett, Lindsay:  Rodos . Engl. alkuteos: Rhodes, suom. Korpela, Seija (historia); Valtonen, Tero. Helsinki: Kustannusosakeyhtio Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-2940-8 .

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rodoksen kaupunki Wikimedia Commonsissa

• Δημοτικ? Εν?τητα Ρ?δου . Δ?μο? Ρ?δου. Rodoksen kunnallisyksikon verkkosivu. (kreikaksi)
• Rodoksen keskiaikainen kaupunki . Unescon maailmanperintoluettelo. (englanniksi) (ranskaksi)