|
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin
tarkistettavissa olevia
lahteita ja merkitsemalla ne
ohjeen
mukaan.
|
Pohjoinen laivasto
(
ven.
Краснознамённый Северный флот
,
Krasnoznamjonnyj Severnyi flot
, ”Punalippuinen pohjoinen laivasto”) on
Venajan laivaston
osa, joka on operoinut paaasiassa
Murmanskin alueelta
ja
Pohjoiselta jaamerelta
kasin
Skotlannin
,
Islannin
ja
Gronlannin
valitse
Atlantille
ja
Valimerelle
.
lahde?
Sen paatukikohta on
Severomorskissa
.
Vuonna 2021 Pohjoinen laivasto nostettiin asemaltaan yhdeksi Venajan puolustuspiireista,
Pohjoisen laivaston sotilaspiiriksi
(
ven.
Объединённое стратегическое командование ≪Северный флот≫
, suom. 'Pohjoisen laivaston strateginen komentoalue';
engl.
Military District of the Northern Fleet
, lyhennys NFMD). Sotilaspiirista kaytetaan myos nimitysta
Pohjoinen sotilaspiiri
(
ven.
Северный военный округ
,
Severnnyi vojennyi okrug
; myos muotoa
ven.
Арктические войска
,
Arktit?eskije voiska
nakyy).
[1]
[2]
[3]
[4]
Sen vastuualueeksi tulivat
Komin tasavalta
,
Arkangelin alue
,
Murmanskin alue
,
Nenetsia
ja
Pohjoisen jaameren
saaristo.
[3]
[1]
Pohjoinen laivasto perustettiin
Neuvostoliiton laivaston
osana 1937. Pohjoisen laivaston aluskantaan kuului Neuvostoliiton aikana enimmillaan yli 200 erityyppista sukellusvenetta aina pienista diesel-sahkosukellusveneista suuriin SSBN-luokan ydinsukellusvenisiin.
lahde?
Laivaston synty liittyi
Muurmannin rataan
ja
ensimmaisen maailmansodan
aikaisiin
Britannian
ja
Ranskan
mittaviin puolustusvalinetoimituksiin
Venajalle
, joiden tarkoituksena oli tukea Venajan sotaponnisteluja paaasiassa
Saksaa
vastaan, jotta Ranskaan ja Britanniaan kohdistunut paine
lansirintamalla
olisi keventynyt. Venajan keisarikunnan laivaston aluksia ohjattiin Murmanskiin suojaamaan puolustusvalinetoimituksia
Saksan keisarikunnan laivastolta
ja sen
sukellusveneiden
vastatoimilta
Barentsinmerella
. Siksi perustettiin 19. kesakuuta 1916 Jaameren laivue (
ven.
Flotilija Severnogo Ledovitogo okeana
).
Lokakuun vallankumouksen
jalkeen Venajan uudet johtajat yhdistivat sen maaliskuussa 1920
Venajan Vienanmeren laivastoon
(
ven.
Belomorskaja flotilija
).
Itamerelta
siirrettiin 1933 aluksia Kronstadtista Murmanskiin, jonne saapui 5. elokuuta kaksi
havittajaa
, kaksi vartiovenetta ja kaksi sukellusvenetta. Naista muodostettiin Pohjoinen laivue. Toisen eran havittaja, vartiovene, sukellusvene ja kaksi
miinanraivaajaa
saapuivat syyskuussa
Sorokan
satamaan
Vienanmerelle
.
Poljarnyista
tuli laivueen tukikohta 1935. Ensimmainen era laivueen lentokoneita saapui syyskuussa 1935 Murmanskiin. Laivue nimettiin 11. toukokuuta 1937 uudelleen Pohjoiseksi laivastoksi, kun oltiin organisoitu rannikko- ja ilmatorjuntatykisto, rakennettu lentokenttia ja saatu uusia laivoja.
Talvisodan
aikana 1939?1940 Pohjoinen laivasto saartoi
Petsamon
. Toisen maailmansodan aikana
Murmanskin
satama oli Neuvostoliiton ainut satama, joka Golfvirran ansiosta jaatymattomana kykeni vastaanottamaan ympari vuoden
Lend-Lease-ohjelmaan
perustuneita saattueita. Kesakuussa 1941 laivastoon kuului kahdeksan havittajaa, 15 sukellusvenetta, kaksi torpedovenetta, seitseman vartiovenetta, kaksi miinanraivaajaa ja 116 lentokonetta.
Suuren isanmaallisen sodan
aikana 1941?1945 laivasto puolusti
Kalastajasaarentoa
, turvasi kauppareitit, tuki
Neuvostoliiton 14. armeijan
sivustaa, kuljetti merijalkavakea ja osallistui 1944
Petsamon?Kirkkoniemen operaatioon
. Osa pohjoisen laivaston miehista (10 000 miesta) osallistui myos maasotatoimiin.
Sodan aikana laivastoa vahvistettiin
Kaspianmerelta
ja
Tyyneltamerelta
. Myos
Iso-Britannia
varusti laivastoa omilla aluksillaan.
Kylman sodan aikana laivastolle muodostui erityinen strateginen arvo ydinsukellusveneiden tukikohtana, josta kyettiin lahettamaan vastaiskuun kykenevia ydinsukellusveneita Yhdysvaltain rannikolle Pohjois-Atlantin kautta Islannin molemmin puolin. Neuvostoliiton vastaiskuun kykenevat ydinohjukset sijoitettiin sukellusveneisiin
Kuuban kriisin
jalkeen, koska sen jalkeen ei ollut sopimuksellisesti mahdollista sijoittaa ydinaseita maalle lahelle Yhdysvaltoja vastaiskun onnistumisen varmistamiseksi. Muurmannin tukikohdat synnyttivat Neuvostoliitolle intressin suojata Murmanskin alue ja toisaalta
Natolle
intressin estaa Neuvostoliiton suojaus ja mahdollinen lapimurto Pohjois- ja Keski-Norjaan.
lahde?
Vuonna 2009 Venajan pohjoisen laivastoon kuuluivat:
[5]
- Pinta-alukset
- projekti 1143.5 lentotukialus
Admiral Kuznetsov
- Kirov-luokan
raskaat ydinkayttoiset risteilijat
Admiral Nahimov
(huollossa) ja
Pjotr Veliki
- Slava-luokan
ohjusristeilija
Mar?al Ustinov
- projekti 1155
.1 sukellusveneentorjunta-alus
Admiral T?abanenko
- projekti 1155 sukellusveneentorjunta-alukset
Admiral Kulakov
(huollossa 1991?2009),
Mar?al Valilevski
(reservissa),
Severomorsk
,
Admiral Levt?enko
,
Admiral Harlamov
- Sovremennyi-luokan
havittajat
Gremja?t?yi
(reservissa),
Admiral U?anov
(huollossa)
- 20 tykkivenetta ja miinaraivaajaa
- viisi maihinnousualusta
- Sukellusveneet
Pohjoisen laivaston ydinjatteiden tilaa on kritisoinut norjalainen ymparistojarjesto Bellona, jonka venalaisia avustajia on epailty ja tuomittu vakoilusta.
lahde?
|
---|
| Johto
| | |
---|
| Organisaatio
| Puolustushaarat
| |
---|
| Sotilaspiirit
| |
---|
| Erikoislaitokset
| |
---|
| Tuki
| |
---|
|
---|
| Historia
| |
---|
| Muuta
| |
---|
|