Pohjoinen laivasto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pohjoisen laivaston sotilaspiirin (2021-2/2024) vastuulla olleet maa-alueet.

Pohjoinen laivasto ( ven. Краснознамённый Северный флот , Krasnoznamjonnyj Severnyi flot , ”Punalippuinen pohjoinen laivasto”) on Venajan laivaston osa, joka on operoinut paaasiassa Murmanskin alueelta ja Pohjoiselta jaamerelta kasin Skotlannin , Islannin ja Gronlannin valitse Atlantille ja Valimerelle . lahde? Sen paatukikohta on Severomorskissa .

Vuonna 2021 Pohjoinen laivasto nostettiin asemaltaan yhdeksi Venajan puolustuspiireista, Pohjoisen laivaston sotilaspiiriksi ( ven. Объединённое стратегическое командование ≪Северный флот≫ , suom. 'Pohjoisen laivaston strateginen komentoalue'; engl. Military District of the Northern Fleet , lyhennys NFMD). Sotilaspiirista kaytetaan myos nimitysta Pohjoinen sotilaspiiri ( ven. Северный военный округ , Severnnyi vojennyi okrug ; myos muotoa ven. Арктические войска , Arktit?eskije voiska nakyy). [1] [2] [3] [4] Sen vastuualueeksi tulivat Komin tasavalta , Arkangelin alue , Murmanskin alue , Nenetsia ja Pohjoisen jaameren saaristo. [3] [1]

Pohjoinen laivasto perustettiin Neuvostoliiton laivaston osana 1937. Pohjoisen laivaston aluskantaan kuului Neuvostoliiton aikana enimmillaan yli 200 erityyppista sukellusvenetta aina pienista diesel-sahkosukellusveneista suuriin SSBN-luokan ydinsukellusvenisiin. lahde?

Laivaston synty liittyi Muurmannin rataan ja ensimmaisen maailmansodan aikaisiin Britannian ja Ranskan mittaviin puolustusvalinetoimituksiin Venajalle , joiden tarkoituksena oli tukea Venajan sotaponnisteluja paaasiassa Saksaa vastaan, jotta Ranskaan ja Britanniaan kohdistunut paine lansirintamalla olisi keventynyt. Venajan keisarikunnan laivaston aluksia ohjattiin Murmanskiin suojaamaan puolustusvalinetoimituksia Saksan keisarikunnan laivastolta ja sen sukellusveneiden vastatoimilta Barentsinmerella . Siksi perustettiin 19. kesakuuta 1916 Jaameren laivue ( ven. Flotilija Severnogo Ledovitogo okeana ). Lokakuun vallankumouksen jalkeen Venajan uudet johtajat yhdistivat sen maaliskuussa 1920 Venajan Vienanmeren laivastoon ( ven. Belomorskaja flotilija ).

Itamerelta siirrettiin 1933 aluksia Kronstadtista Murmanskiin, jonne saapui 5. elokuuta kaksi havittajaa , kaksi vartiovenetta ja kaksi sukellusvenetta. Naista muodostettiin Pohjoinen laivue. Toisen eran havittaja, vartiovene, sukellusvene ja kaksi miinanraivaajaa saapuivat syyskuussa Sorokan satamaan Vienanmerelle . Poljarnyista tuli laivueen tukikohta 1935. Ensimmainen era laivueen lentokoneita saapui syyskuussa 1935 Murmanskiin. Laivue nimettiin 11. toukokuuta 1937 uudelleen Pohjoiseksi laivastoksi, kun oltiin organisoitu rannikko- ja ilmatorjuntatykisto, rakennettu lentokenttia ja saatu uusia laivoja.

Talvisodan aikana 1939?1940 Pohjoinen laivasto saartoi Petsamon . Toisen maailmansodan aikana Murmanskin satama oli Neuvostoliiton ainut satama, joka Golfvirran ansiosta jaatymattomana kykeni vastaanottamaan ympari vuoden Lend-Lease-ohjelmaan perustuneita saattueita. Kesakuussa 1941 laivastoon kuului kahdeksan havittajaa, 15 sukellusvenetta, kaksi torpedovenetta, seitseman vartiovenetta, kaksi miinanraivaajaa ja 116 lentokonetta. Suuren isanmaallisen sodan aikana 1941?1945 laivasto puolusti Kalastajasaarentoa , turvasi kauppareitit, tuki Neuvostoliiton 14. armeijan sivustaa, kuljetti merijalkavakea ja osallistui 1944 Petsamon?Kirkkoniemen operaatioon . Osa pohjoisen laivaston miehista (10 000 miesta) osallistui myos maasotatoimiin.

Sodan aikana laivastoa vahvistettiin Kaspianmerelta ja Tyyneltamerelta . Myos Iso-Britannia varusti laivastoa omilla aluksillaan.

Kylman sodan aika

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kylman sodan aikana laivastolle muodostui erityinen strateginen arvo ydinsukellusveneiden tukikohtana, josta kyettiin lahettamaan vastaiskuun kykenevia ydinsukellusveneita Yhdysvaltain rannikolle Pohjois-Atlantin kautta Islannin molemmin puolin. Neuvostoliiton vastaiskuun kykenevat ydinohjukset sijoitettiin sukellusveneisiin Kuuban kriisin jalkeen, koska sen jalkeen ei ollut sopimuksellisesti mahdollista sijoittaa ydinaseita maalle lahelle Yhdysvaltoja vastaiskun onnistumisen varmistamiseksi. Muurmannin tukikohdat synnyttivat Neuvostoliitolle intressin suojata Murmanskin alue ja toisaalta Natolle intressin estaa Neuvostoliiton suojaus ja mahdollinen lapimurto Pohjois- ja Keski-Norjaan.

Laivastotukikohtia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

lahde?

Osaa Pohjoisen laivaston tukikohdista ja telakoista. Esimerkiksi Pohjoisen laivaston lentotukikohdat puuttuvat kartalta.
Lippulaiva Admiral Kuznetsov

Vuonna 2009 Venajan pohjoisen laivastoon kuuluivat: [5]

Pinta-alukset
  • projekti 1143.5 lentotukialus Admiral Kuznetsov
  • Kirov-luokan raskaat ydinkayttoiset risteilijat Admiral Nahimov (huollossa) ja Pjotr Veliki
  • Slava-luokan ohjusristeilija Mar?al Ustinov
  • projekti 1155 .1 sukellusveneentorjunta-alus Admiral T?abanenko
  • projekti 1155 sukellusveneentorjunta-alukset Admiral Kulakov (huollossa 1991?2009), Mar?al Valilevski (reservissa), Severomorsk , Admiral Levt?enko , Admiral Harlamov
  • Sovremennyi-luokan havittajat Gremja?t?yi (reservissa), Admiral U?anov (huollossa)
  • 20 tykkivenetta ja miinaraivaajaa
  • viisi maihinnousualusta
Sukellusveneet
Akula-luokan sukellusvene

Pohjoisen laivaston lentotukikohtia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Pohjoisen laivaston ydinjatteiden tilaa on kritisoinut norjalainen ymparistojarjesto Bellona, jonka venalaisia avustajia on epailty ja tuomittu vakoilusta. lahde?

  1. a b Anna Maria Dyner: Russia Forms the Military District of the Northern Fleet PISM Spotlight no 4-2021 (pdf) . Polski Instytut Spraw Mi?dzynarodowych, pism.pl. Viitattu 14.4.2022. (englanniksi)
  2. Jonas Kjellen: The Russian Northern Fleet and the (Re)militarisation of the Arctic Arctic Review on Law and Politics, 13 (2022): 34?52, arcticreview.no . 2022. Viitattu 14.4.2022. (englanniksi)
  3. a b The Arctic Grows in Importance as Russia Establishes New Military District Russia Monitor . 18.6.2020. warsawinstitute.org. Viitattu 14.4.2022. (englanniksi)
  4. Arkistoitu kopioRussian Armed Forces: Capabilities 30.6.2020. Congressional Research Service, congress.gov. Arkistoitu 23.9.2021. Viitattu 14.4.2022. (englanniksi)
  5. Russia's Navy [ vanhentunut linkki ] RIA Novostin tietokortti (2009) (englanniksi)

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]