Plasma

Tama artikkeli kasittelee aineen olomuotoa. Artikkeli veriplasma kasittelee laaketieteellista merkitysta.

Plasma on aineen olomuoto , jossa atomit ovat menettaneet elektroneja eli ionisoituneet. Plasma koostuu siis sahkoisesti varatuista hiukkasista: elektroneista ja positiivisista ioneista . Plasma reagoi herkasti sahko- ja magneettikenttiin ja plasman oma liike myos luo sahkomagneettisia kenttia (ks. sahkomagnetismi ).

Plasmaa kutsutaan aineen neljanneksi olomuodoksi. Plasman maaritteleminen aineen olomuodoksi on kuitenkin kiistanalaista. Se ei nimittain tayta yhta olomuodoille asetettua ehtoa: "aineen pitaa muuttua sulavasti olomuodosta toiseen tietyssa lampotilassa". Plasma ei tata tee, silla ionisoituneet hiukkaset eivat valttamatta muutu takaisin neutraaliksi kaasuksi, kun lampotilaa lasketaan plasmautumis- tai ionisoitumislampotilan alapuolelle. Tama johtuu siita, etta ionisoituminen ei ole niin selvasti lampotilasta riippuvainen prosessi kuin esimerkiksi sulaminen tai hoyrystyminen, vaan on itse asiassa aineen rakenteenkin eika vain olomuodon muuttamista.

Auringosta sinkoutuu jatkuvasti plasmaa avaruuteen aurinkotuulena , ja sen tormatessa maan ilmakehan ulompiin osiin syntyy revontulia . Vihertavan keltainen vari syntyy suurella nopeudella liikkuvien elektronien tormatessa happiatomeihin . Elektroni menettaa osan liike-energiastaan , jonka happiatomi muuttaa nakyvaksi valoksi . Plasman tutkiminen on luonut oman tieteenalan, (avaruus)plasmafysiikan.

Plasmasta aikaisemmin kaytettya rinnakkaisnimea "plastma" pidetaan nykyaan vanhentuneena eika enaa suositeltavana.

Plasman muodostuminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Plasmaa syntyy korkean lampotilan (vahintaan 2 000–8 000 K ) vaikutuksesta ja sahkokentassa kiihdytettyjen hiukkasten tormaillessa atomeihin irrottaen niista elektroneja. Plasma koostuu elektroneista ja positiivisista ioneista. On myos esitetty, etta jopa 99 % tai ylikin maailmankaikkeuden tunnetusta aineesta (vrt. pimea aine ) olisi plasmaa.

Plasman sovellukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Plasmaa kaytetaan muun muassa loisteputkissa ja hitsauksessa . Fuusioreaktoreiden kammioiden plasman tutkimuksessa hyodynnetaan magnetohydrodynamiikkaa . Rakettitekniikassa niita moottoreita, joita nykyisin kutsutaan ionimoottoreiksi , kutsuttiin ennen plasmamoottoreiksi.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Plasma .

Free plasma physics books and notes
Plasma Science and Technology
Plasma on the Internet comprehensive list of plasma related links.
Introduction to Plasma Physics: M.I.T. Introduction by I.H.Hutchinson
How to make a glowing ball of plasma in your microwave with a grape ( Arkistoitu ? Internet Archive) | More (Video)
Michael A. Lieberman, Allan J. Lichtenberg: Principles of Plasma Discharges and Materials Processing. Wiley, New Jersey 2005, ISBN 0-471-72001-1 .
R. J. Goldston, P. H. Rutherford: Plasmaphysik. Eine Einfuhrung. Vieweg, Braunschweig 1998, ISBN 3-528-06884-1 .
K.-H. Spatschek: Theoretische Plasmaphysik. Eine Einfuhrung. Teubner, Stuttgart 1990, ISBN 3-519-03041-1 .
Rainer Hippler, Sigismund Pfau, Martin Schmidt, Karl H. Schoenbach: Low Temperature Plasma Physics - fundamental aspects and applications. Wiley-VCH, Berlin 2001, ISBN 3-527-28887-2 .
Vadim N. Tsytovich: Lectures on Non-linear Plasma Kinetics. Springer, Berlin 1995, ISBN 0-387-57844-7 .
Hubertus M. Thomas, Gregor Morfill: Plasmakristalle an Bord der ISS: Komplexe Plasmen in Schwerelosigkeit. In: Physik in unserer Zeit. 36, Nr. 2, 2005, ISSN 0031-9252 .