Pietari Esko Henrikki Inkinen
[1]
(s.
29. huhtikuuta
1980
Kouvola
[2]
) on
suomalainen
viulisti
ja
kapellimestari
. Han opiskeli
Sibelius-Akatemiassa
viulunsoittoa Tuomas Haapasen johdolla seka orkesterinjohtoa Leif Segerstamin, Jorma Panulan seka Atso Almilan johdolla. Inkinen suoritti vuonna
2003
viulisti- ja vuonna
2005
kapellimestaridiplominsa. Inkinen taydensi viuluopintojaan Zakhar Bronin luokalla Kolnissa vuosina 1998-2001.
Inkinen sai vuonna 2000 jaetun ensimmaisen palkinnon
Kuopion 9. viulukilpailussa
ja 4. palkinnon kansainvalisessa
Jean Sibelius -viulukilpailussa
, jossa han sai myos erikoispalkinnon parhaasta uuden suomalaisen viuluteoksen esityksesta.
[3]
Useiden kansainvalisesti merkittavien orkesterien kanssa jo esiinnyttyaan han sai toukokuussa
2007
nimityksen
Uuden-Seelannin sinfoniaorkesterin
musiikilliseksi johtajaksi vuodesta
2008
. Johtajakauden paatyttya vuonna 2016 Inkinen sai orkesterin kunniakapellimestarin aseman.
[4]
.
Syksylla 2014 Inkinen nimitettiin Prahan sinfoniaorkesterin ylikapellimestariksi syyskuussa 2015 alkavaksi kolmivuotiskaudeksi.
[5]
Kautta jatkettiin kuitenkin niin, etta Inkinen paatti kautensa vuonna 2020.
[6]
Han on toiminut myos vuodesta 2009 paavierailijana Japanin filharmonikoissa Tokiossa ja siirtyy orkesterin ylikapellimestariksi syksylla 2016.
Vuodesta 2015 alkaen Inkinen toimii myos Ludwigsburger Schlossfestspielen ylikapellimestarina Saksassa.
Pietari Inkinen aloitti myos Deutsche Radio Philharmonien ylikapellimestarina syksylla 2017. Orkesteri syntyi 2007, kun Saarbruckenin ja Kaiserslauternin radioiden sinfoniaorkesterit yhdistettiin. Inkisen kausi oli alkuaan nelivuotinen, mutta sita jatkettiin vuoteen 2025 asti.
[7]
Inkisen kolmivuotinen kausi Etela-Korean radion sinfoniaorkesterin (KBS Symphony Orchestra) musiikillisena johtajana alkaa tammikuussa 2022. Suomalaiskapellimestareilla on maassa vahva asema, silla
Osmo Vanska
toimii Soulin filharmonikkojen ylikapellimestarina.
[6]
- ↑
Paavilainen, Ulla (paatoim.):
Kuka kukin on: henkilotietoja nykypolven suomalaisista 2015
, s. 255. Helsinki: Otava, 2014.
ISBN 978-951-1-28228-0
.
- ↑
Aho, Tiina: "Nimitykset tapahtuvat omalla painollaan".
Kouvolan Sanomat
, 21.11.2010, s. 15.
- ↑
Lof, Risto: Nuori konkari voittoon. (voittajat 1967?2010)
Savon Sanomat
, 11.10.2010, s. 14.
- ↑
Janne Koskinen:
Suomalaiskapellimestari jatti jaahyvaiset Uudelle-Seelannille
22.6.2015. Yle. Viitattu 22.6.2015.
- ↑
Helsingin Sanomat 27.10.2014 Pietari Inkinen ylikapellimestariksi Prahaan
(
Arkistoitu
? Internet Archive).
- ↑
a
b
Inkinen Etela-Korean radion orkesteriin.
Helsingin Sanomat
, 15.5.2021, s. C 4. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy.
ISSN 0355-2047
.
Artikkelin verkkoversio
. Viitattu 18.5.2021.
- ↑
Pietari Inkisen ylikapellimestarikausi sai jatkoa Saksassa.
Helsingin Sanomat
, 19.5.2020, nro 135, s. B 3. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy.
ISSN 0355-2047
.
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Tieteilijat
| |
---|
| Taiteenala
| |
---|
| Muut
| |
---|
|