Tämä on lupaava artikkeli.

Pentti Linnosvuo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mitalit
Pentti Linnosvuo, 1964.
Pentti Linnosvuo, 1964.
Maa:   Suomi
Miesten ammunta
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Melbourne 1956 vapaapistooli
Kultaa Kultaa Tokio 1964 olympiapistooli
Hopeaa Hopeaa Rooma 1960 olympiapistooli
MM-kilpailut
Pronssia  Pronssia Caracas 1954 olympiapistooli

Pentti Tapio Aleksi Linnosvuo [1] (alkujaan Lindroos [2] , 17. maaliskuuta 1933 Vaasa [1] ? 13. heinakuuta 2010 Helsinki [3] ) oli suomalainen ampuja . Han on Suomen kaikkien aikojen menestynein ampuja olympiatasolla . Han voitti kaksi olympiakultaa ja yhden olympiahopean. Han osallistui kaikkiaan viisiin olympiakisoihin vuosina 1952?1968. [1]

Varhaisvuodet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Linnosvuo syntyi Vaasassa mutta ehti asua isansa, VR:n kirjurin ja asemapaallikon toitten mukana Kurikassa , Seinajoella , Ojakkalassa ja Hangossa kunnes vuonna 1939 paatyi Helsinkiin . [4] Kesaisin han oli taysihoidossa Sarkisalossa , jossa talon emanta pestasi pojat ampumaan puutarhasta rastaita . Nuorena Linnosvuo harrasti palloilulajeja. HJK:n nuorten jaakiekkojoukkueessa han pelasi menestyksellisesti samassa ketjussa myohempien maajoukkuepelaajien Esko Rekomaan ja Aarno Hiekkarannan kanssa. [5] Eiran Kisa-Veikkojen riveissa han pelasi koripalloa ja Viipurin Susissa A-juniori-ikaiseksi asti jalkapalloa . [6]

Linnosvuo alkoi 15-vuotiaana kayda Suomen Metsastysyhdistyksen (SMY) ampumaradalla Huopalahdessa . Han aloitti pienoiskivaariampujana mutta koki vasenkatisena sen vaikeaksi ja siirtyi pistoolilajeihin . [6] [7] Varsinkin Veli-Jussi Holso toimi hanen opastajanaan. Han ampui laina-aseilla ja kehittyi niin, etta 18-vuotiaana koululaisena vuonna 1951 han voitti kuvioammunnan yleisen sarjan Suomen mestaruuden huipputuloksella 296. Taman jalkeen hanet otettiin olympiavalmennettavien joukkoon, ja 19-vuotiaana Arkadian yhteislyseon oppilas paasi ensimmaisiin olympialaisiinsa, Helsingin 1952 kisoihin . [6] Siella han ampui ennatyksensa 577 pistetta, mika riitti viidenteen sijaan, kaksi pistetta voittajalle ja yhden pisteen muille mitalisteille havinneena. [8] Oppi-isa Holso sijoittui neljanneksitoista. [9]

Olympiavoittajaksi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Uransa ainoan maailmanmestaruuden Linnosvuo voitti Caracasissa 1954 Venezuela-pistoolin joukkuekilpailussa [1] [7] , joka oli tuolloin ainoan kerran arvokisaohjelmassa. [10] Olympiadin aikana han sai suoritettua viivastyneen ylioppilastutkintonsa , [7] ja loppuvuonna 1956 han kilpaili Melbournen olympialaisissa . Marraskuun 30. paivana ammuttiin vapaapistoolin, [11] Linnosvuon sivulajin kilpailu. [12] Erittain tuulisessa saassa han suoritti urakkansa Williamstownin ampumaradalla nopeasti. Han kaytti 60 laukauksen ampumiseen aikaa tunnin, 47 minuuttia ja 50 sekuntia eli toista tuntia sallittua maksimiaikaa vahemman. Kun tulokset laskettiin, todettiin Linnosvuon ja Neuvostoliiton Mahmud Umarovin ampuneen 556 pistetta. Voittaja ratkesi kymppiosumilla, joita Linnosvuolla oli 26 ja Umarovilla 24. Nain Linnosvuo voitti ensimmaisena suomalaisampujana olympiakultaa. Umaroville osoittautui kohtalokkaaksi yksi vaaraan tauluun ammuttu laukaus, joka aiheutti kahden pisteen vahennyksen. [12] Linnosvuon tulokset kymmenen laukauksen sarjoissa olivat 90, 95, 91, 94, 93 ja 93. [4]

Paalajinaan Linnosvuo piti olympiapistooliammuntaa. [12] Melbournessa Romanian ?tefan Petrescu oli siina kuitenkin kuusi pistetta ja Neuvostoliiton Jevgeni T?erkasov nelja pistetta suomalaista parempi. Linnosvuo ei ollut varautunut uusintaan, mutta sellainen piti suorittaa, kun Linnosvuo ja Romanian Gheorghe Lichiardopol olivat 581 pisteella jaetulla kolmannella sijalla. Linnosvuo loydettiin kisakylan parturista ja kiidatettiin takaisin ampumaradalle, mutta romanialainen oli paremmin keskittynyt uusintaan ja voitti sen. [4] Linnosvuo sijoittui kilpailussa siis neljanneksi. [7] [4]

Valmistuttuaan Melbournen kisojen jalkeen yo-merkonomiksi Linnosvuo pystyi taas keskittymaan ampumiseen. Rooman 1960 olympialaisten alkupuolella han poti vatsasairautta ja jai vapaapistoolikilpailussa 13:nneksi 21 pistetta voittajalle havinneena. Paalajissaan olympiapistooliammunnassa Linnosvuo oli 30 laukauksen jalkeen kolmantena vain kaksi pistetta Neuvostoliiton T?erkasovia ja yhden pisteen Yhdysvaltain William McMillania jaljessa. Toisella puoliskolla T?erkasov myohastyi ensimmaisessa neljan sekunnin sarjassa ja putosi karjesta. [13] Linnosvuo ampui alkupuoliskon 294 pisteensa jatkoksi 293 pistetta ja sai lopputulokseksi 587 pistetta nousten tasoihin McMillanin kanssa. Neuvostoliiton Aleksandr Zabelin osui 296 pisteen arvoisesti ja nousi kolmantena miehena tasapisteisiin. Mitalijarjestys ratkaistiin uusinnassa kolmella neljan sekunnin sarjalla. Ensimmaisessa sarjassa Zabelin ampui 49, McMillan 48 ja Linnosvuo 45 pistetta. Toisessa sarjassa McMillan ampui taydet 50, Linnosvuo jalleen 45 ja Zabelin vain 37 pistetta. Kun viimeisessa sarjassa kaikki kolme ampuivat 49 pistetta, voitti McMillan kultaa ja Linnosvuo sai hopeaa. [14]

Toinen olympiavoitto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Neljansissa olympialaisissaan, Tokiossa 1964 Linnosvuo voitti vihdoin paalajinsa kultamitalin. Jo kisojen aluksi Vaino Markkanen voitti vapaapistoolissa kultaa, mika helpotti Linnosvuon paineita. Ennen olympiapistoolikilpailua Linnosvuo viritteli kuntoaan ampumalla paljon harjoituksissa kisapaikalla. Kilpailussa han ampui ensimmaisella puoliskolla 297 ja toisella 295 pistetta saaden lopputulokseksi 592 pistetta. Silla han voitti Romanian Ion Tripsan yhdella ja T?ekkoslovakian Lubomir Nacovskyn kahdella pisteella. Vasta kilpailun jalkeen Linnosvuon vatsa meni sekaisin, ja han oksensi verta monen paivan ajan. [15]

Viidennen kerran Linnosvuo kilpaili olympialaisissa Mexicossa 1968 . [16] [17] Han kantoi avajaismarssissa Suomen lippua . [17] Kisakaupungin korkeaan ilmanalaan yritettiin valmistautua Pyreneilla pidetylla harjoitusleirilla, mutta siella Linnosvuon ampumatekniikka meni pahasti sekaisin, eika kunto palautunut olympiakisoihin mennessa. Mexicossa Linnosvuo ampui olympiapistoolilla tuloksen 587 ja sijoittui yhdenneksitoista. Voittaja, Puolan Jozef Zap?dzki ampui kuusi ja muut mitalistit nelja pistetta paremman tuloksen. [16]

Uran paatyttya [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Mexicon kisojen jalkeen Linnosvuo jatkoi ampumista enimmakseen harrastusmielessa. [16] Han pyrki viela Munchenin 1972 olympialaisiin mutta Suomen Olympiakomitean hallitus jatti aanin 12?5 hanet valitsematta eika Ampumaliitto edes ehdottanut hanta kisoihin. [18] Han toimi pistoolivalmentajana [7] Suomen lisaksi Lansi-Saksassa , Sveitsissa ja Norjassa . [17] Suomen Metsastysyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana [7] [17] han oli vuosina 1983?1999 ja Suomen Olympiavoittajat ry:n puheenjohtajana vuosina 1995?1998. [17] Han osallistui reserviupseerien ja jaakarien toimintaan [7] . Vuosina 1957?1965 han tyoskenteli SOK:n elintarvikepuolella ja vuodesta 1965 Serlachiuksen palveluksessa. [7] [19]

Tunnustuksia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Linnosvuo valittiin Suomen urheilutoimittajain Vuoden urheilija -aanestyksessa kuudenneksi vuonna 1956, [20] viidenneksi 1960 [21] ja neljanneksi 1964. [22] Hanelle myonnettiin Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi vuonna 1998. [17] Vaasassa, Kivijarven ampumakeskuksessa on vuodesta 1996 lahtien sijainnut Pentti Linnosvuon mukaan nimetty pistoolirata. [23] Suomen Ampumaurheiluliitto myonsi hanelle kultaisen ansiomerkin 1966. [7]

Saavutuksia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Olympiakultaa Melbournessa 1956 (vapaapistooli) ja Tokiossa 1964 (olympiapistooli) [1] [7]
  • Olympiahopeaa Roomassa 1960 (olympiapistooli) [1] [7]
  • Olympiakisoissa olympiapistoolin (kuvioammunta) viides Helsingissa 1952 [1] [7] , neljas Melbournessa 1956 ja 11:s Mexicossa 1968 [1]
  • Olympiakisoissa vapaapistoolin 13:s Roomassa 1960 [13]
  • MM-kisoissa 1954 Venezuela-pistoolin joukkuekultaa seka olympiapistoolin joukkuepronssia ja henkilokohtainen pronssi. [1] [7]
  • PM-kultaa vapaapistoolilla 1957 seka olympiapistoolilla 1954, 1957, 1961, 1963 ja 1973 [1] [24]
  • 16 Suomen mestaruutta henkilokohtaisissa pistoolilajeissa vuosina 1951?1967. [1] [7]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Rinne, Pekka (toim.):  Kultaa, kunniaa, kyyneleita, III osa , s. 837?846. Pohjanlahden Kustannus Oy, 1980. ISBN 951-95416-5-9 .
  • Arponen, Antti O.:  Visaiset valinnat . Suomen urheilumuseosaatio & Urheilutoimittajain liitto ry., 1977. ISBN 951-95861-0-5 .
  • Pihlaja, Juhani:  Urheilun kasikirja , s. 57. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5 .
  • Raevuori, Antero; Arponen, Antti O. & Hannus, Matti:  Urheilu 2000 ? 3. osa , s. 198. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19379-8 .
  • Siukonen, Markku:  Urheilukunniamme puolustajat ? Suomen olympiaedustajat 1906?2000 , s. 186?187. Graface Jyvaskyla, 2001. ISBN 951-98673-1-7 .
  • Wallechinsky, David:  The Complete Book of the Olympics . , 1988. ISBN 0-14-010771-1 . (englanniksi)
  • Peltola, Vesa-Matti: Yhta ja toista Urheilukunniamme puolustajista, osa 5. Urheilutietajan joulu , 2003.
  • Peltola, Vesa-Matti: Yhta ja toista Urheilukunniamme puolustajista, osa 6. Urheilutietajan kesa , 2004.

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b c d e f g h i j k Siukonen, s. 186
  2. ↑ Peltola, osa 6, s. 18
  3. ↑ Pentti Linnosvuo (1933?2010) 6.8.2010. Suomen Olympiakomitea. Viitattu 8.8.2010.
  4. ↑ a b c d Rinne, s. 838
  5. ↑ Rinne, s. 839
  6. ↑ a b c Rinne, s. 840
  7. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Muistokirjoitus, Helsingin Sanomat, 8.8.2010 sivu C8. Artikkelin verkkoversio
  8. ↑ Rinne, s. 840?841
  9. ↑ Rinne, s. 841
  10. ↑ Pihlaja, s. 57
  11. ↑ Wallechinsky, s. 400
  12. ↑ a b c Rinne, s. 837
  13. ↑ a b Rinne, s. 842
  14. ↑ Rinne, s. 842?843
  15. ↑ Rinne, s. 844
  16. ↑ a b c Rinne, s. 845
  17. ↑ a b c d e f Siukonen, s. 187
  18. ↑ Raevuori, s. 198
  19. ↑ Rinne, s. 844?845
  20. ↑ Arponen, s. 52
  21. ↑ Arponen, s. 72
  22. ↑ Arponen, s. 86
  23. ↑ Peltola, osa 6, s. 27
  24. ↑ Peltola, osa 5, s. 44

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]


Miesten 50 metrin pistoolin olympiavoittajat

1896 : Sumner Paine ? 1900 : Karl Roderer ? 1908 : Paul van Asbroeck ? 1912 : Alfred Lane ? 1920 : Karl Frederick ? 1936 : Torsten Ullman ? 1948 : Edwin Vasquez ? 1952 : Huelet Benner ? 1956 : Pentti Linnosvuo ? 1960 : Aleksei Gu?t?in ? 1964 : Vaino Markkanen ? 1968 : Grigori Kosyh ? 1972 : Ragnar Skanaker ? 1976 : Uwe Potteck ? 1980 : Aleksandr Melentjev ? 1984 : Xu Haifeng ? 1988 : Sorin Babii ? 1992 : Kanstantsin Luka?yk ? 1996 : Boris Kokorev ? 2000 : Tanju Kirjakov ? 2004 : Mihail Nestrujev ? 2008 : Jin Jong-oh ? 2012 : Jin Jong-oh ? 2016 : Jin Jong-oh

Miesten 25 m olympiapistoolin olympiavoittajat

1896 : Ioannis Fragkoudis ? 1900 : Maurice Larrouy ? 1912 : Alfred Lane ? 1920 : Guilherme Paraense ? 1924 : Henry Bailey ? 1932 : Renzo Morigi ? 1936 : Cornelius van Oyen ? 1948 + 1952 : Karoly Takacs ? 1956 : ?tefan Petrescu ? 1960 : William McMillan ? 1964 : Pentti Linnosvuo ? 1968 + 1972 : Jozef Zap?dzki ? 1976 : Norbert Klaar ? 1980 : Corneliu Ion ? 1984 : Takeo Kamachi ? 1988 : Afanasijs Kuzmins ? 1992 + 1996 : Ralf Schumann ? 2000 : Sergei Alifirenko ? 2004 : Ralf Schumann ? 2008 : Oleksandr Petriv ? 2012 : Leuris Pupo ? 2016 : Christian Reitz ? 2020 : Jean Quiquampoix

Kansalliset
Henkilot
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pentti_Linnosvuo&oldid=22019630 ”