Pehr (Pietari) ^[1] Adrian Gadd ( 12. huhtikuuta 1727 Pirkkala ? 11. elokuuta 1797 Turku ) oli suomalainen luonnontutkija , taloustieteilija ja kemisti . Han oli Turun Akatemian ja samalla Suomen ensimmainen kemian professori vuodesta 1761 alkaen. Han tutki muun muassa kemian soveltamista metallurgiaan ja maanviljelyyn seka salpietarin ja potaskan valmistukseen. ^[2]

Kaarilan kartanossa Pirkkalassa syntyneen Gaddin vanhemmat olivat Yla-Satakunnan ylaosan kihlakunnan kruununvouti Jakob Gadd (k. 1745) ja Sara Gottleben. Gadd kirjoitti ylioppilaaksi Turussa vuonna 1742 ja puolusti pro graduaan 1748, vaitoskirja kasitteli luonnontieteellisia ja taloudellisia oloja Yla-Satakunnassa. Vuonna 1750 hanet nimitettiin Turun Akatemian luonnonhistorian ja talousopin dosentiksi. Tassa virassa han muun muassa etsi kolmena kesana vuosina 1753?1755 paikallisia vari- ja hyotykasveja Turun saaristossa , tarkoitus oli loytaa villakankaiden varjaykseen sopivia kasvilajeja. Sivuvirkoina hanet maarattiin vuonna 1755 myos Suomen salpietarikeittamoiden tarkastajaksi ja samana kevaana myos Turun ja Porin laanin laaninlampuriksi . Nama tyotehtavat sopivat hanen aiempaan tyokokemukseensa, mutta antoivat myos mahdollisuuksia kerata aineistoa varsinaiseen virkatyohon liittyviin tutkimuksiin. Laaninlampurin tehtavasta Gadd luopui tultuaan nimitetyksi kemian professoriksi vuonna 1761. ^{[3] [2]}

Gadd perusti koepuutarhan Turkuun Linnankadun varrelle seka kotitilalleen Kaarilan kartanoon. Han viljeli naissa paikoissa perunaa , hamppua , tupakkaa, omenapuulajikkeita, luumu-, paaryna-, kirsikka- ja valkomulperipuita, juureksia seka vihanneksia. Kasvihuoneissa Gadd kasvatti ruusuja , neilikoita , amarylliksia , hyasintteja , lumikelloja , tulppaaneja ja liljoja seka kokeili myos agaven , aloen , oleanterin , opuntiakaktuksen , sitruunan , puuvillan , sokeriruo’on ja viikunan kasvatusta. Kokeiden tarkoituksena oli loytaa Suomen oloissa viljeltaviksi sopivia tekstiilivari-, laake- ja ravintokasveja seka uusia puulajeja puusepanteollisuuden kayttoon. ^[4]

Han aloitti suomalaisen kemian opetuksen aikakauden Turun Akatemiassa vuonna 1761. ^[5] Gaddin aikana valmistui Turun akatemialle oma laboratorio vanhaan koulurakennukseen vuonna 1764. Laboratorio oli lahinna Gaddin omassa kaytossa mutta han esitteli siella kokeitaan myos oppilailleen. ^[2]

Gadd ohjasi kaikkiaan 103 vaitoskirjaa, muun muassa Jacob Gummeruksen vaitostutkimusta, joka kasitteli Turun laanin saaristolinnustoa, jonka aineiston todennakoisesti Gadd oli itse kerannyt 1750-luvulla. Gummerus puolusti vaitoskirjaansa 1769. ^[6] Gaddin ohjaamien vaitoskirjojen aiheet liittyivat talouteen, mineraalivaroihin ja kasvien viljelyyn. Aiheita olivat muun muassa hampun, silkin ja pellavan viljely, koskien perkaus, salpietarin , potaskan ja metallien valmistus, viinan poltto, tervan - ja kalkin poltto seka laastin ja saippuan valmistus. ^[2]

Gadd hylkasi latinan ja alkoi julkaista vaitoskirjoja ruotsiksi . Han myos julkaisi pienen kirjan suomeksi vuonna 1768: Lyhykainen ja yxikertainen neuvo kuinga krydimaan yrttein kaswannot Suomen maasa taittaan saatettaa tuleundumaan . Siita tuli yksi suomalaisen puutarhakirjallisuuden keskeisista teoksista. ^[7] Gadd oli myos suomalaisen maataloustieteen alkuunpanija kolmiosaisella Ruotsin maataloudesta vuosina 1773?1777 julkaisemallaan teoksella Forsok til en systematisk inledning i Swenska landt-skotselen . ^[2]

Gadd toimi myos Hamalais-Osakunnan inspehtorina. Turun akatemian rehtorina Gadd oli lukuvuosina 1768-1769, 1774-1775 ja 1782-1783. Han oli Ruotsin Tiedeakatemian ja Lontoon Tiedeakatemian jasen. ^[2]

Pehr Gaddin isa oli kruununvouti Jakob Gadd (1698?1745) ja aiti Porin pormestarin tytar Sara Gottleben. ^{[8] [9]} Pehr Gadd ja Brita Sidonia Fahlenius, joka oli Turun piispan Jonas Fahleniuksen tytar, vihittiin Turussa 25. lokakuuta   1759 . ^[10] Heille syntyi Turussa ainakin kahdeksan lasta. ^[11]

Viimeiset vuotensa Gadd vietti lahes sokeana omistamassaan Kaarilan kartanossa. Hanet haudattiin Gadd-suvun hautakappeliin . ^[4]

• Kotivuori, Yrjo: Pehr Adrian Gadd. Ylioppilasmatrikkeli 1640?1852 . Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 26.8.2015.
• Lehikoinen, Esa; Lemmetyinen, Risto; Vuorisalo, Timo & Kivisto, Sari 2009: Suomen lintutieteen synty ? Turun Akatemian aika. Faros, Turku. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyvaskyla. ISBN 978-952-5710-04-5
• Niemela, Jari: Laaninlampurit, Suomen ensimmaiset maatalousneuvojat. s. 88?120. julkaisussa Turun Historiallinen Arkisto 44, Turun Historiallinen Yhdistys, 1989 Turku.

• Pehr Adrian Gadd ( Arkistoitu ? Internet Archive) (ruotsiksi)
• Lyhykainen ja yksinkertainen neuvo kuinka ryytimaan yrttien kasvannot Suomenmaassa taiten saatetaan tuleentumaan Gaddin ainoa suomenkielinen kirja pdf:na.
• K. I. Karttunen : Ensimmainen pitajakertomus, paikallishistoriaimme uranuurtaja , Aamulehti, 19.09.1937, nro 252, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Norja Ranska BnF data Saksa Israel Suomi (KANTO) Belgia Yhdysvallat Ruotsi Henkilot Deutsche Biographie Kansallisbiografia Biografiskt Lexikon Uppslagsverket Finland Biografiasampo Ylioppilasmatrikkeli 1640?1852 Muut IdRef