Pangea ([ p?n.ge? ], myos Pangaia tai Pangaea , ”kaikki maa”) oli yhtenainen jattilaismanner paleotsooisen maailmankauden lopulta mesotsooiselle maailmankaudelle noin 300?180 miljoonaa vuotta sitten. Nimea kaytti ensimmaisena mannerlaattojen liikuntateoriaa kannattanut Alfred Wegener . ^lahde?

Pangea syntyi permikauden lopulla. Mantereet sulautuivat yhteen noin 300?250 miljoonaa vuotta sitten nostattaen useita huomattavia poimuvuoristoja . Naista vuorijonoista on useita olemassa nykyisinkin, tosin eroosion myota paljon matalampina. Tarkeimpia ovat Appalakit itaisessa Pohjois-Amerikassa , Atlasvuoret Pohjois-Afrikassa ja Uralvuoret Euraasiassa . ^lahde?

Pangea oli muodoltaan hieman C-kirjaimen muotoinen maamassa, joka ulottui paivantasaajan molemmille puolille. Siihen kuuluivat nykyiset Pohjois - ja Etela-Amerikka , Eurooppa , Aasia , Afrikka , Australia ja Etelamanner seka lukuisia pienempia mannerlaattoja. Yhtenainen jattilaismanner mahdollisti maaelaimien liikkumisen vapaasti pohjoisnavalta etelanavalle . Kaarevan mantereen sisapuolella ollut merialue on nimetty Tethysmereksi . Laajalle ulkopuoliselle jattilaisvaltamerelle on annettu nimi Panthalassa (”kaikki meri”). ^lahde?

Pangean ilmasto oli mantereen massiivisen koon vuoksi sisamaassa hyvin kuiva ^[1] ja siella oli suuria aavikoita . Ilmasto oli ainakin joillakin rannikkoalueilla monsuunityyppinen . Ilmasto oli alussa kylma, mutta lampeni nopeasti mannerten yhdistyessa. Pangean ilmastoa lammittivat ja lampotilaeroja tasasivat Panthalassa-valtamerella pyorivat kaksi suurta merivirtaa . Pangean synty laski merenpintaa ja laajat mannerjalusta -alueet (matalan meren alueet) kuivuivat. ^lahde?

Mannerliikunnot alkoivat hajottaa Pangeaa 200?180 miljoonaa vuotta sitten triaskauden lopulla ja jurakaudella . Pangean hajoaminen alkoi jattilasmaisilla tulivuorenpurkauksilla, jotka saattoivat liittya Maan vaipassa olleisiin niin sanottuihin kuumiin kohtiin . Silloin muun muassa Afrikan ja Etela-Amerikan valiin ilmestyi valtavia repeamalaaksoja . Pangean voidaan katsoa olleen koossa viela 175 miljoonaa vuotta sitten, vaikka sen italaidalla Afrikan ja Aasian valille oli syntynyt piteneva merenlahti. ^lahde?

Salmi leveni noin 140 miljoonaa vuotta sitten mennessa merkittavaksi mereksi, Tethysmereksi . Tethysmeri oli levea 130?100 miljoonaa vuotta sitten. Tethysmeren kautta virtaava lammin merivirta lammitti Maata. Etelainen Gondwana hajosi jurakaudella, kun Etelamanner ja Australia lahtivat vaeltemaan omille teilleen. Etela-Atlantti leveni liitukaudella 130?65 miljoonaa vuotta sitten, mutta Pohjois-Atlantti oli viela pieni. ^lahde?

135 miljoonaa vuotta sitten liitukauden alussa Pangea oli selvasti hajonnut pohjoiseen Lauraasiaan , etelaiseen Gondwanaan seka Intian ja Australian?Etelamantereen yhdistelmaan. Lauraasiaan kuuluivat Pohjois-Amerikka, Gronlanti ja Euraasia . Gondwanamaassa olivat Etela-Amerikka, Afrikka, Australia ja Etelamanner. ^lahde?

Pangea ei ollut ensimmainen jattilaismanner. Mannerliikunnot tuovat valilla kaikki mantereet yhteen satojen miljoonien vuosien kuluessa. Tutkimusten mukaan mantereet olisivat olleet yhdessa myos noin 600?550 miljoonaa vuotta sitten ( Pannotia ) ja noin 1 100?750 miljoonaa vuotta sitten ( Rodinia ). ^lahde?

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pangea Wikimedia Commonsissa

• USGS Overview ( Arkistoitu ? Internet Archive) (englanniksi)