Panem et circenses on latinankielinen lentava lause , joka tarkoittaa suomeksi ”leipaa ja sirkushuveja”. Lausahdus on peraisin satiirirunoilija Juvenalikselta , jonka mukaan Rooman kansalla oli ollut kerran valta kasissaan, mutta keisarikaudella se oli luopunut poliittisista oikeuksistaan ja vaati itselleen enaa vain ilmaista viljaa ja ilmaisia sirkushuveja .

Rooman valtakunnassa panem et circenses koski roomalaista proletariaattia , johon luettiin kuuluvaksi vapaat miespuoliset kansalaiset, joilla ei ollut maaomaisuutta. ^[1] Panem et circenses -politiikka luotiin olosuhteessa, jossa kansalaisia pidettiin tietamattomina ja hyvauskoisina. Rooman valtakunnassa oli yleista ajatella, etta vaesto jakautuu jyrkasti kahtia: voimakkaisiin ja voimattomiin, harvoihin ja lukuisiin, omistajiin ja omistamattomiin seka aatelisiin ja tavalliseen kansaan. ”Huonommalla” kansanosalla nahtiin olevan ”parempaan” kansanosaan nahden vaaranlaiset henkilokohtaiset ominaisuudet. ^[2] Sanalla circus roomalaiset tarkoittivat vaunukilpa-ajoja . Viihteellisten tapahtumien tarkoituksena oli luoda sosiaalista koheesiota. ^lahde?

Proletariaatti eli julkisen tuen varassa. He saivat viljaa alennettuun hintaan ja vuodesta 58 eaa. alkaen ilmaiseksi. Avunsaajia oli runsaat satatuhatta 70-luvulla eaa. ja nelisenkymmenta vuotta myohemmin heita oli 320 000. Tama muutti myos ruokatottumuksia niin etta vehnaleipa syrjaytti ruokapoydasta vellia ja rieskaa. Rooman rikkaiden odotettiin kustantavan myos huvit ja jarjestavan tyollisyystoita rakennuttamalla julkisia rakennuksia. Noin vuodesta 60 eaa. tulikin tavaksi, etta poliittista uraansa edistavien oli kaytettava suuria summia kansansuosion hankkimiseen. ^[3]

Kristinuskon noustua 380-luvulla jaa. Roomassa valtionuskonnoksi muutettiin "leipaa ja sirkushuveja" -tyyppinen koyhainapu seurakuntien kautta jaettavaksi kaikkein koyhimmille suunnatuksi avuksi.