Palestiina ???? ?????? ( Dawlat Filas??n )
lippu vaakuna
Valtiomuoto	puolipresidentiaalinen tasavalta
Presidentti	Mahmud Abbas [1]
Paaministeri	Muhammad Mustafa [2]
Paakaupunki	Ramallah [a] 31°54′N , 35°12′E
Muita kaupunkeja	Gaza
Pinta-ala
– yhteensa	6 020 km² ( sijalla 163 )
– josta sisavesia	3,5 %
Vakiluku (2021 arvio)	5 227 193 [3] ( sijalla 121 )
Viralliset kielet	arabia
Lukutaito	98 % (2020) [4]
Valuutta	Israelin shekeli ( ILS ) Egyptin punta ( EGP ) Jordanian dinaari ( JOD )
BKT (2018 arvio)
– yhteensa	14,616 mrd.  USD  ( sijalla ? )
– per asukas	3 199 USD
HDI (2019)	0,708 ( sijalla 115 )
Aikavyohyke	UTC+2
– kesaaika	UTC+3
Itsenaisyys  ? julistautui  ? alue-     vaatimus  ? tunnustettu	15. marraskuuta 1988 Israelista osittain tunnustettu valtio
Lyhenne	PS
Kansainvalinen suuntanumero	+970
Tunnuslause	ei ole
Kansallislaulu	” Biladi ”
↑ Presidentin ja hallituksen sijainti
Infobox OK Nimi-testi OK

Palestiina ( arab. ???????? ‎, Falas??n ) tai Palestiinalaisalue ^[6] on Lahi-idassa sijaitseva Israelin vuonna 1967 miehittama alue, joka julistautui itsenaiseksi vuonna 1988 ^[7] . Israelin laittomasti hallussa pitamilla alueilla toimiva palestiinalaishallinto alkoi kayttamaan itsestaan nimea Palestiinan valtio vuonna 2013 ^{[8] [9]} . Suurin osa YK:n jasenmaista on tunnustanut Palestiinan valtion ^[10] .

Palestiina jakautuu kahteen toisistaan erillaan olevaan maantieteelliseen alueeseen eli Jordanjoen ja Kuolleenmeren rannalla sijaitsevaan Lansirantaan seka Valimeren rannalla sijaitsevaan Gazan kaistaan . Naiden alueiden yhteispinta-ala on 6 020 km² ja vakiluku noin 5,2 miljoonaa ^{[11] [3]} .

Palestiinan hallinnollinen keskus on Lansirannalla sijaitseva Ramallah ja suurin kaupunki on Gazan kaistalla sijaitseva Gaza ^[12] . Palestiinalaishallinnolla on palveluksessaan 30 000 poliisia ja lahes saman verran virkamiehia.

Palestiinassa on kayty miehittajavaltio Israelin vastaista sissisotaa koko miehityksen ajan ensin Palestiinan vapautusjarjesto PLO:n ja myohemmin aari-islamistisen Hamas -jarjeston aseellisen siiven toimesta. Hamas otti vuonna 2017 tavoitteekseen palauttaa ennen vuoden 1967 miehitysta vallinneet rajat ^[13] .

Palestiinassa ei ole jarjestetty vaaleja enaa 17 vuoteen ^[14] . Lansirannan paikallishallinnosta vastaa vaalit aikoinaan voittanut sosiaalidemokraattinen Fatah-puolue ^[15] . Gazan kaistan palestiinalaishallinto on ollut aari-islamistisen Hamas-jarjeston kasissa vuodesta 2006, jolloin Palestiinassa pidettiin parlamenttivaalit. Hamas sai talloin vaalivoiton Palestiinan vapautusjarjesto PLO:sta. ^[12]

Paaartikkeli: Palestiinan kansainvalinen asema

Lahes kolme neljasosaa YK:n jasenmaista on tunnustanut Palestiinan valtion ^[16] . Myos suurin osa Pohjoismaista on tunnustanut sen ^[17] kuten myos katolisen kirkon Pyha istuin .

YK:n paasihteeri Ban Ki-Moon hyvaksyi Palestiinan Kansainvalisen ihmisoikeustuomioistuimen ICC:n jaseneksi vuonna 2015 ^[18] . YK.n jaseneksi Palestiina ei ole voinut liittya, koska Yhdysvallat on estanyt sen veto-oikeudellaan ^[19] .

Fatah sai 50 paikkaa 88:sta vuonna 1996 pidetyissa ensimmaisissa parlamenttivaaleissa . Hamas oli kieltaytynyt asettamasta ehdokkaita. Hamas oli tyytymaton Israelin kanssa kaytyjen neuvottelujen tasapuolisuuteen, minka vuoksi se ja pyrki valttamaan Palestiinalaishallinnon tunnustamista.

Palestiinan vapautusjaresto PLO:n puheenjohtaja ja Fatah-puolueen perustaja Jasser Arafat valittiin palestiinalaisten presidentiksi vuonna 1996 noin 88 prosentin aanivyorylla. Arafat luovutti kansainvalisen painostuksen alla jonkin verran valtaansa paaministereilleen, Mahmud Abbasille (huhtikuu?syyskuu 2003) ja Ahmad Qurai’ille (lokakuu 2003 ? tammikuu 2006).

Uudet presidentinvaalit jarjestettiin Arafatin kuoleman jalkeen 9. tammikuuta 2005, jolloin valituksi tuli Fatah -puolueen Mahmud Abbas.

Tammikuussa 2006 pidetyissa toisissa parlamenttivaaleissa Hamas voitti 76 paikkaa 132:sta. ^{[20] [21]} Vaalit havinneen Fatahin edustaja ilmoitti, ettei puolue ole valmis hallitusyhteistyohon Hamasin kanssa ja sen paaministeri Ahmad Qurai’ erosi, jotta Hamas voisi muodostaa hallituksen. Paaministeriksi nousi Isma’il Haniyya . ^[22] Fatahin ja Hamas ajautuivat loppuvuonna 2006 sisallissodan partaalle, ja taisteluissa kuoli kymmenia ihmisia. Jarjestot sopivat yhteishallituksesta helmikuussa 2007.

Palestiinan presidentti Mahmud Abbas kertoin joulukuussa 2019 Lansirantaa hallitsevan PLO:n ja Gazan aluetta hallitsevan Hamasin sopineen, etta Lansirannassa, Gazassa ja Ita-Jerusalemissa pidettaisiin vuonna 2020 presidentti- ja parlamenttivaalit. Kyseessa olisivat olleet Palestiinalaishallinnon ensimmaiset vaalit 14 vuoteen. ^[14] Vaaleja ei kuitenkaan toimitettu.

Presidentti Abbasin kolmivuotinen toimikausi loppui 9. tammikuuta 2009 ^[23] . Jos maassa olisi jarjestetty uudet presidentinvaalit, Hamas olisi todennakoisesti saanut lapi ehdokkaansa Aziz al-Dewikin . Israelin sotilastuomioistuin tuomitsi poliitikon kuitenkin kolmeksi vuodeksi vankilaan. ^[24]

Hamas rikkoi saman vuoden marraskuussa Israelin ja Palestiinan valisen tulitauon israelilaisen siviilivaeston alueelle kohdistetuilla raketti-iskuilla. Israel vastasi iskuihin tammikuussa 2010 surmaamalla Gazan kaistalla Hamasin taistelijoiden lisaksi yli 75 siviilia. ^[25] Gaza siirtyi taman jalkeen yha selvemmin Hamasin haltuun ja lansiranta Fatahin. ^[26]

Palestiinalaisalueen talous romahti lahes taysin vuoden 2000 Al-Aqsan kansannousun alun jalkeen, ja Israel tuhosi vuonna 2002 osan palestiinalaishallinnon toimintakyvysta.

Euroopan unioni on ollut Palestiinan paikallishallinnon suurin rahoittaja. Se avusti palestiinalaishallintoa ensikymmenluvulla noin 500 miljoonalla eurolla vuodessa ja Yhdysvallat 400 miljoonalla dollarilla ^{[27] [28]} . Myos Venaja on tukenut palestiinalaishallintoa ^[29] .

Palestiinaa miehittava Israel ilmoitti jaadyttavansa pysyvasti palestiinalaisilta kuukausittain keraamiensa 42 miljoonan euron suuruisten vero- ja tullimaksujen tilittamisen palestiinalaishallinnolle sen jalkeen, kun aarijarjesto Hamas oli saanut enemmiston Palestiinan parlamentin paikoista. Tama merkitsi sita, etta puolet palestiinalaishallinnon tuloista jai saamatta, mika vaaransi alueen vaeston toimeentulon, koska julkinen sektori oli Palestiinan suurin tyollistaja. Israel vaati lisaksi ulkomaisia avunantajia lopettamaan palestiinalaishallinnon taloudellisen avustamisen ^{[30] [31]} . EU ja Yhdysvallat ilmoittivatkin keskeyttavansa Palestiinan hallituksen avustamisen ^[28] .

Kun Israel miehitti palestiinalaisalueet vuonna 1967, Neuvostoliitto katkaisi suhteensa Israeliin ja alkoi tukemaan PLO:ta ja palestiinalaisia. Myos vasemmiston kannattajat ulkomailla ovat olleet miehityksen alettua yleensa Palestiinan puolella. ^[32]

Terroristijarjestona pidetyn Hamasin valtaannousu vuonna 2006 johti siihen, etta Yhdysvallat ja Kanada katkaisivat valinsa palestiinalaisten ministerioihin ja alkoivat hoitaa suhteita palestiinalaisiin ainoastaan presidentti Mahmud Abbasin kautta. ^[28] Isma’il Haniyya ^[33] ja Lahi-idan media tuomitsivat EU:n ja Yhdysvaltojen ”naannytystaktiikan” epamieluisan vaalituloksen jalkeen. ^[34]

Yhdysvallat kertoi harkitsevansa Palestiinalle antamansa talousavun leikkaamista sen jalkeen, kun Palestiina oli liittynyt Kansainvalisen ihmisoikeustuomioistuimen ICC:n jaseneksi ^[35] .

Israel puolestaan jaadytti Palestiinalle kuuluvia verotuloja yli sadan miljoonan euron arvosta sen jalkeen, kun Palestiina oli pyytanyt Kansainvalista ihmisoikeustuomioistuinta ICC:ta tutkimaan Gazassa vuonna 2014 tapahtunutta yhteenottoa, jossa Israelin armeija tappoi yli 2 000 palestiinalaista. Israel ilmoitti lisaksi, ettei se suostu armeijansa toiminnan tutkimiseen. ^[35]

Yhdysvallat muutti Donald Trumpin presidenttikaudella mieltaan juutalaisten Lansirannalle rakentamista siirtokunnista, jotka YK on julistanut kansainvalisen lain vastaisiksi ^[36] . Trump esitti tahan liittyen niiden virallistamista muodostaa ja sita, etta palestiinalaisvaltio muodostettaisiin siirtokunnilta yli jaavista sirpaleisista maa-aloista. Trump halusi myos liittaa Israelin Jordanialta takaisin valtaamat alueet virallisesti Israeliin ja tyontaa palestiinalaiset Jerusalemin italaidalle. Trumpin suunnitelma loukkasi palestiinalaisten mukaan kansainvalisesti hyvaksyttyja suuntalinjoja, kansainvalisen oikeuden perusperiaatteita ja YK:n julkilausumia, mukaan lukien vuonna 2016 hyvaksytty julkilausuma numero 2334. Kyseinen julkilausuma tuomitsee Israelin vuonna 1967 valloittamilleen alueille perustamat siirtokunnat laittomiksi. YK:n turvallisuusneuvosto hyvaksyi julkilausuman aanin 14?0 Yhdysvaltain pidattaytyessa aanestamasta. ^[37]

Professori Hannu Juusola on esittanyt, etta Neuvostoliiton siirtyminen palestiinalaisten puolelle ja USA:n Israelille antama tuki on ollut ratkaisevassa asemassa siina, etta vasemmistolaiset tukevat Palestiinaa siita huolimatta, ettei Hamas ”edusta millaan mittareilla vasemmistolaista politiikkaa”. ^[38]

Neljasataa vuotta kestaneen osmanivallan aikana (1517?1917) nykyinen Palestiinan alue oli jaettu useisiin hallinnollisiin alueisiin, joita johdettiin Damaskoksesta tai Beirutista. Sanaa ”Palestiina” kayttivat kristityt, kun taas juutalaiset puhuivat ”Israelista”. Osmanit eivat kayttaneet kumpaakaan, vaan nimesivat alueen eri osat omalla tavallaan. ^[39]

Vuonna 1922 Osmanien valtakunta jaettiin, jolloin Jordan-joen ja Valimeren valisesta alueesta tehtiin Kansainliiton paatoksella ”Palestiinaksi” nimetty Britannian mandaattialue . Siita erotettiin kolme neljasosaa eli Jordanjoen itapuoli ” Transjordaniaksi ” eli nykyiseksi Jordaniaksi. ^[40] Juutalaisten ja arabien valisten yhteenottojen takia Yhdistyneet kansakunnat esitti vuonna 1947 suunnitelman brittilaisen Palestiinan mandaatin jakamisesta kahteen osaan eli juutalais- ja arabivaltioon. Nain luotiin tavoite arabialaisesta Palestiinasta.

Heti YK:n jakosuunnitelman tultua julki 30. marraskuuta 1947 arabit aloittivat vakivaltaisuudet, jotka kohdistuivat seka britteja etta juutalaisia vastaan. Israel julistautui itsenaiseksi esitettyjen rajalinjojen mukaisesti vuonna 1948 brittien poistuttua maasta. Egyptin , Syyrian , Jordanian , Libanonin ja Irakin armeijat hyokkasivat talloin valittomasti Israeliin. Jordania miehitti palestiinalaisalueiksi suunnitellun Lansirannan ja Egypti vastaavasti Gazan kaistan . ^[41] Sota paattyi Israelin taydelliseen voittoon vuonna 1949. Israelin haltuun jai laajempia alueita kuin YK:n jakosuunnitelmassa oli kaavailtu.

Vuonna 1967 5.?10. kesakuuta Egypti, Jordania ja Syyria aloittivat sodan Israelia vastaan tavoitteena sen tuhoaminen. Sota paattyi Israelin nopeaan voittoon, ja sen lopussa Israelin hallintaan jaivat Gaza , Siinain niemimaa , Lansiranta ja Golanin kukkulat eli entista laajempi alue. ^[42] YK:n turvallisuusneuvosto vaati paatoslauselmassa 242 konfliktin ratkaisemista kahden valtion mallin perusteella. Sen mukaisesti Israelin pitaa poistua valloittamiltaan alueilta ja arabien luopua vakivallan kaytosta Israelia vastaan. Israel hyvaksyi paatoslauselman, mutta Palestiinan vapautusjarjesto ei, silla PLO piti Israelin valtiota peruskirjansa mukaisesti laittomana. ^[43]

Vuonna 1973 Egypti ja Syyria hyokkasivat Israeliin. Jom kippur -sota paattyi Israelin voittoon. Rauhansopimuksessa Egyptin kanssa 1978 Israel luopui valtaamastaan Siinain niemimaasta, ja Egypti tunnusti Israelin.

Israel ja PLO aloittivat salaiset rauhanneuvottelut vuoden 1993 alussa Oslossa . Oslon sopimus 1993 solmittiin Israelin ja PLO:n valille, ja muina allekirjoittajina olivat Yhdysvallat, Venaja, Egypti, Jordania, Norja seka EU. Lansirannan alueet jaettiin A-B-C-alueisiin. A-alue tarkeimpine arabikaupunkeineen on Palestiinan viranomaisten taydessa hallinnassa, B-alueella oli 45 arabikylaa Palestiinan ja Israelin yhteisvalvonnassa, ja siirtokunnista seka valtion maasta koostuva C-alue on kokonaan Israelin hallinnassa. Kaikki Israelin siirtokunnat ovat Israelille kuuluvalla C-alueella. A- ja B-alueisiin jai noin 30 % Lansirannasta. ^[44] Hannu Juusolan mukaan rauhanneuvotteluissa ei kuitenkaan ehditty sopia tarkeimmista asioista. ^[45]

Israel poistui Gazasta vuonna 2005 ja purki siella olleet siirtokuntansa. Seka Israel etta Egypti asettivat alueen saartoon sielta kasin toimineen terrorismin torjumiseksi.

Israelin armeija vainoaa palestiinalaisia esimerkiksi vangitsemalla heita ilman syytteita ja oikeudenkayntia. Israelin vankiloissa virui 2070 tallaista "hallinnollisesti pidatettya" palestiinalaisvankia marraskuussa 2023. Israelin armeija myos pahoinpitelee, kiduttaa ja noyryyttaa ilman syytteita vangittuja. Heilta saatetaan lisaksi kieltaa ulkoilu tai asianajajien ja perheen tapaaminen. Heita saatetaan myos pitaa tuntikausia ilman vetta ja sahkoa. Osa kaltoinkohdelluista vangeista kuolee. Tata on jatkunut jo vuosikymmenia. Hallinnolliselle pidatykselle ei ole olemassa enimmaisaikarajaa. ^[46]

Miehitys hankaloittaa myos monin tavoin palestiinalaisten siviilien elamaa. Kansainvaliset ihmisoikeusjarjestot Human Rights Watch , Jewish Voice for Peace ja Amnesty ovat esittaneet Israelin sortotoimien tayttavan apartheidin kriteerit. ^{[47] [48] [49] [50]} .

Lansirannan miehitys, 2007 alkanut Gazan saarto seka kansainvalista oikeutta rikkova siirtokuntien rakentaminen haittaavat YK:n turvallisuusneuvoston mukaan rauhanprosessia ja Palestiinan valtionrakennusta. ^{[51] [52]} . Myos lansimaat ovat tuominneet juutalaisten Lansirannalle rakentamat siirtokunnat kansainvalisen lain vastaisiksi ^[36] .

Brittilaisen Arab Organization for Human -jarjeston vuonna 2012 julkaiseman raportin mukaan Palestiinan turvajoukoista on muodostunut presidentti Abbasin kaudella Israelin armeijan alaosasto, joka yrittaa tukahduttaa vaeston oikeutettuja pyrkimyksia saavuttaa vapaus ja itsenaisyys. Palestiinan turvajoukot toimivat yleensa yhteistyossa Israelin armeijan kanssa pidattaen ihmisia, jotka ovat osallistuneet Israelin armeijan vastaisiin protesteihin. Palestiinan turvajoukkojen vuosina 2007?2011 pidattamista palestiinalaisista 99 % kohdeltiin ihmisarvoa alentavasti, 19 % kidutettiin ja 6 % kuoli. Suurin osa sairastui kroonisesti kokemansa kidutuksen tai ala-arvoisten olosuhteiden vuoksi. Vangituista 15 prosenttia oli naisia ja 11 prosenttia yli 60-vuotiaita. ^[53] Myos ihmisoikeusjarjesto Amnesty kertoi vuoden 1998 raportissaan vankien kiduttamisesta ja poliittisten toisinajattelijoiden vangitsemisesta ^[54] .

Palestiinan valtiota on syytetty tehottomuudesta, korruptiosta ja rahojen kayttamisesta terrorismiin. Jotkut turvajoukkojen jasenet ovat myos ahdistelleet ihmisia, joita he ovat syyttaneet Israelin turvallisuuspalvelun kanssa vehkeilysta. ^[5]

Hamasin itsemaaraamislait on kopioitu miltei taysin ?ariasta , mika syrjii pahasti naisia perhevakivaltaan , perintoihin, avioliittoon ja avioeroon liittyvissa tilanteissa. Raiskaukset , perhevakivalta ja kunniamurhat ovat yleisia, ja ne jatetaan usein rankaisematta. ^[55]

Homoseksuaalien oikeusjarjeston mukaan Palestiinalaishallinto kayttaa yleensa homojen vainon tekosyyna naiden leimaamista Israelin yhteistyokumppaneiksi ^[56] . Gazan kaistan valtaapitavat ovat julistaneet kuolemanrangaistuksen homoseksuaalisuudesta ^[57] .

Israelin mukaan Palestiina on kehittanyt poliisivoimiaan armeijaksi. ^[5]

Yhdistyneet kansakunnat esitti vuonna 1947 juutalaisten ja arabien valisten konfliktien ratkaisuksi brittien Palestiinan mandaatin jakamista kahteen osaan, josta toisesta muodostettaisiin arabivaltio ja toisesta juutalaisvaltio. Naapurimaat eivat kuitenkaan hyvaksyneet suunnitelmaa vedoten siihen, etta menettely olisi ollut epaoikeudenmukainen ja myos YK:n peruskirjan vastainen. Israel julistautui tasta huolimatta itsenaiseksi valtioksi. ^[58] YK hyvaksyi seuraavana vuonna paatoslauselman numero 194, jonka mukaan Israelista karkotetut ja paenneet piti paastaa palaamaan entisille asuinsijoilleen ja heilta ryostetty omaisuus piti palauttaa tai korvata. Israel ei ole kuitenkaan noudattanut paatoslauselmaa, vaikka se on YK:n jasen. ^[58]

Arabimaat eivat tunnustaneet pitkaan aikaan Israelin valtiota, ja osa niista yritti vallata alueen vuonna 1948 seka uudestaan vuosina 1967 ja 1973. 22 jasenvaltion Arabiliitto omaksui vuonna 1967 ”kolmen ein” politiikan suhteessa Israeliin: Ei Israelin tunnustamista, ei neuvotteluja eika rauhaa Israelin kanssa. ^[59] PLO ^[12] ja Hamas vaativat peruskirjoissaan Israelin tuhoamista. ^{[60] [61] [62]} Hamas muutti kuitenkin linjaansa vuonna 2017 ottaessaan tavoitteekseen palauttaa ennen vuoden 1967 miehitysta vallinneet rajat ^[13] . Peruskirjaa ei kuitenkaan muutettu.

YK:n turvallisuusneuvosto laati kuuden paivan sodan jalkeen vuonna 1967 paatoslauselman 242 , jossa se tasmensi kahden valtion mallin lahtokohtia. YK:n mukaan ratkaisun avulla saavutettaisiin oikeudenmukainen ja kestava rauha. Paatoslauselma vaati kahta asiaa:

• Israelin asevoimien tulee vetaytya kuuden paivan sodassa valloitetuilta alueilta.
• Sodalla uhkailu ja sotatoimet tulee lopettaa ja jokaisen alueella olevan valtion itsemaaraamisoikeus, alueellinen loukkaamattomuus ja poliittinen itsenaisyys on tunnustettava, ja kunnioitettava niiden oikeutta elaa rauhassa turvallisten ja tunnustettujen rajojen sisalla vapaana uhkailusta tai vakivallasta. ^[63]

Paatoslauselman 242 hyvaksyivat Egypti , Jordania ja Israel , mutta Palestiinan vapautusjarjesto kieltaytyi sita koskevista neuvotteluista. Vuonna 1973 Egypti ja Syyria aloittivat Jom Kippur -sodan hyokkaamalla Israeliin. Sodan jalkeen YK uudisti vaatimuksensa kahdesta valtiosta paatoslauselmassa 338.

Kahden valtion mallin kannatus palestiinalaisten ja israelilaisten keskuudessa on laskenut. Palestiinalaisista kahden valtion mallia kannatti vuonna 2012 viela 59 %, mutta vuonna 2023 enaa 23 %. Vastaajista 81 % katsoi, etta pysyvaa rauhaa ei voida koskaan saavuttaa Israelin ja Palestiinan valille. ^[64]

Israelissa kahden valtion mallia kannatti vuoden 2012 kyselyyn vastanneista 61 %, mutta vuonna 2023 Hamasin hyokkayksen jalkeen enaa 25 %. Vuonna 2012 itsenaista Palestiinaa vastusti 30 % israelilaisista, mutta vuonna 2023 jo 65 %. Lisaksi 74 % israelilaisvastaajista uskoi, ettei pysyvaa rauhaa voida koskaan saavuttaa. ^[65]

• Palestiina (alue)
• Palestiinalaishallinnon vaalit
• Palestiinan pakolaisuus
• Palestiinalaisten paluuoikeus
• Ihmisoikeudet Palestiinassa

• Masters, Bruce:  Palestine. Encyclopedia of the Ottoman Empire. Toim. Agoston Gabor & Bruce Masters , s. 452-453. New York: Facts on File, 2009. ISBN 978-0-8160-6259-1 . Internet Archive .

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Palestiina (valtio) Wikimedia Commonsissa

n k m Aasian valtiot Itsenaiset valtiot Afganistan Armenia 1 Azerbaid?an 1 Bahrain Bangladesh Bhutan Brunei Etela-Korea Filippiinit Georgia 1 Indonesia Intia Irak Iran Israel Ita-Timor Japani Jemen Jordania Kambod?a Kazakstan 1 Kiina Kirgisia Kuwait Kypros 1 Laos Libanon Malediivit Malesia Mongolia Myanmar Nepal Oman Pakistan Pohjois-Korea Qatar Saudi-Arabia Syyria Singapore Sri Lanka Tad?ikistan Thaimaa Turkki 1 Turkmenistan Uzbekistan Venaja 1 Vietnam Yhdistyneet arabiemiirikunnat Kiistanalaiset valtiot Abhasia 1 Etela-Ossetia 1 Palestiina Pohjois-Kypros 1 Vuoristo-Karabah 1 Taiwan Erityisalueet Akrotiri ja Dekeleia Brittilainen Intian valtameren alue Hongkong Joulusaari Kookossaaret Macao 1 Lasketaan kuuluvaksi myos Eurooppaan .