Padel

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Padel
Ensimmainen ottelu 1969
Kehittaja Enrique Corcuera
Alkuperamaa Meksiko
Piirteet
Tyyppi mailapeli
Kilpailumuodot nelinpeli, kaksinpeli
Varusteet padelmaila, padelpallo
Pelikentta padelkentta
Pelialue 20 × 10 m (6 m)
Kilpailutoiminta
Kansainvalinen kattojarjesto Federacion Internacional de Padel (FIP)
Rekisteroityja pelaajia 300 000
Tarkeimmat kilpailut World Padel Tour

Padel on mailapeli, jonka saannot ja pelikentta ovat eraanlainen yhdistelma tennista ja squashia . Kentta on pienen tenniskentan kaltainen verkkoineen, mutta uloimpien rajaviivojen sijasta kenttaa rajoittavat seinat. Pallo saa pelissa tietyin rajoituksin osua seinaan ja kimmota siita, kuten squashissa. Padelia pelataan saantojen mukaan aina nelinpelina, mutta sita on mahdollista pelata myos kahdestaan padelin kaksinpelikentalla. [1]

Vuonna 2021 padelin harrastajia on koko maailmassa noin 18 miljoonaa, joista noin 300 000 kuuluu johonkin kansalliseen lajiliittoon. Espanjassa padel on erityisen suosittua ? siella pelaajia on kuusi miljoonaa ja pelikenttia 20 000. [2] Peli on erittain suosittu myos Latinalaisessa Amerikassa , ja sen suosio on kasvanut 1990-luvulta lahtien jatkuvasti muuallakin maailmassa, myos Suomessa.

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Padel on kehittynyt muiden mailapelien, etenkin tenniksen, pohjalta. Michiganilainen pastori Frank Beal kehitti 1800-luvun lopulla tenniksesta muunnelman, jossa pelikentta oli puolet tenniskenttaa pienempi, tennispallo vaihtui kumipalloksi ja tennismaila kiinteaksi puiseksi mailaksi. Bealin keksima laji, nimeltaan paddletennis , ‘melatennis’, levisi Michiganista New Yorkiin , jossa siita tuli etenkin koyhempien kaupunkilaisten suosikki. Yhdysvaltain paddletennisliitto perustettiin 1920-luvun puolivalissa, ja lajista tuli suosittua kautta maan. [3]

Scarsdalelaiset Fessenden Blanchard ja James Cogswell kehittivat vuonna 1928 paddletenniksen muunnelman nimelta platform tennis , ‘lavatennis’, jossa pelattiin puisella korotetulla alustalla. Myohemmin pelikentan ymparille vedettiin kanaverkko, jonka kautta palloa sai lyoda. Platform tennista ja paddletennista pelattiin yleensa nelinpelina. [4]

Nykymuotoinen padel sai alkunsa Acapulcossa Meksikossa vuonna 1969, kun liikemies Enrique Corcuera pystytti fronton-pelikenttansa paatyyn ja sivuille seinat. Tenniksesta peliin otettiin pallo ja pistejarjestelma, ja platform tenniksesta maila. Corcuera nimesi pelinsa paddle corcueraksi . Hanen liikemiesystavansa Alfonso de Hohenlohe toi lajin Marbellaan Espanjaan vuonna 1974 ja uudisti samalla kenttaa ja saantoja hiukan. Pian laji levisi Marbellasta koko Espanjaan. [5]

Kentan seinien kiinteat osat on tehty vuodesta 1989 alkaen yleensa lapinakyvasta materiaalista.

Maailman ensimmainen padelkattojarjesto APPTAS perustettiin vuonna 1987 ja kansainvalinen padelliitto FIP vuonna 1991. Laji levisi Espanjasta ensin Ranskaan ja Italiaan seka Argentiinan kautta muualle Amerikkaan. Vuonna 1989 keksitty siirrettava lasinen kentta teki padelista hyvan yleisolajin ja lisasi sen suosiota. Maailmanmestaruudesta pelattiin ensimmaisen kerran Madridissa vuonna 1992. Yhdysvaltain padelyhdistys perustetiin vuonna 1993, ja samana vuonna Espanjassa laji tunnustettiin virallisesti urheilulajiksi. Vuonna 1997 lajin nimen viralliseksi kirjoitusmuodoksi vakiintui padel . Myos saantoja kehitettiin ja yhtenaistettiin edelleen. [6]

1990-luvulla ja sen jalkeen padelin lajiliittoja on perustettu kymmeniin maihin, myos Suomeen. Ammattilaisten kilpailusarja Padel Pro Tour perustettiin vuonna 2005, ja vuonna 2012 sen tilalle perustettiin World Padel Tour -sarja. 2020-luvun alussa padel-turnauksia pelataan vuosittain 15?20, ja parhaille mies- ja naispelaajille on rankinglistat. [7]

Valineet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Padelmaila

Padelmailassa on mailaosa ja varsi. Mailan kokonaispituus on enintaan 45,5 senttimetria ja varren 20 senttimetria, ja mailaosan enimmaisleveys on 26 senttimetria. Mailaosassa on noin 10 millimetrin levyisia reikia (tai vain yksi reika), jotka pienentavat ilmanvastusta. Padelmaila valmistetaan nykyisin hiilesta ja muista kevyista ja kestavista synteettisista materiaaleista, ja mailan sisalla on yleensa kumiydin. Entisaikaan mailat saatettiin valmistaa vanerista, alumiinista, kumista ja lasikuidusta, ja alkuaikoina pelkasta puusta. [8]

Mailoja on eri muotoisia. Mailaosan muoto vaikuttaa mailan painopisteen sijaintiin, jolla on erilaisia vaikutusta lyonteihin. Miehet kayttavat yleensa 360?390 gramman painoisia mailoja ja naiset 340?370 gramman painoisia. [9]

Padelpallot muistuttavat paljon tennispalloja , ne ovat samankokoisia ja samanvarisia, mutta hieman kevyemmin paineistettuja, vain 4,6?5,2 kg / 2,54 cm 2 . Tama tekee niista hitaampia kuin tennispallot. [10]

Kentta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Padel-kentta mittoineen.

Padelkentta on pinta-alaltaan noin yksi neljasosa tenniskentasta. Nelinpelikentta on ulkomitoiltaan 20 × 10 metria ja kaksinpelikentta 20 × 6 metria. Kentan jakaa kahteen puoliskoon pylvaiden valiin kiristetty verkko, joka on enintaan 88 senttimetria korkea. Syottoruutujen takarajat ovat 6,95 metrin paassa verkosta, ja ne erottaa kummallakin kenttapuoliskolla keskiviiva. Kentan pinta voi olla sementtia, keinolasia tai synteettista ainetta. [11]

Paadyissa on vahintaan 4 metrin korkuinen seina ja sivuilla 3 metrin korkuinen. Paatyseina on tehty lasista, akryylista tai tiilista, ja sivuseinamat usein tiheasta metalliverkosta tai lasista. Kummallakin sivustalla on sisaankaynti, jota pelaajat voivat kayttaa joutuessaan pelaamaan palloa kentan ulkopuolelta. [11]

Padel-kenttien on havaittu olevan linnuille vaarallisia koska ne voivat tormata kenttien suuriin lasipintoihin ja kuolla. [12]

Pelin kulku [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Pistelasku [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Padelin pistelasku on samanlainen kuin tenniksen. Ottelu jakautuu eriin, erat peleihin ja pelit palloihin. Jokainen syotto aloittaa uuden pallon. Joukkue voittaa pallon, kun vastajoukkue ei enaa onnistu palauttamaan palloa takaisin verkon yli saantojen mukaisesti. Joukkue voittaa pelin, kun se on voittanut nelja palloa vahintaan kahden pallon erolla vastustajaan. Pallovoitoissa 3?3 (eli tilanteessa 40?40) pelataan siihen asti, kunnes toinen joukkue on voittanut kaksi palloa enemman. Eravoiton joukkue saa voittamalla kuusi pelia vahintaan kahden pelin erolla vastustajaan. Tasatilanteessa 6?6 pelataan katkaisupeli eli tie-break, jolloin ensin 7 palloa voittanut (kahden pallon erolla) pari voittaa eran. Ottelun voittaa joukkue, joka voittaa ensimmaisena kaksi eraa. [13]

Syotto ja pallon pelaaminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Syottovuorossa oleva pelaaja syottaa omalta kenttapuoliskoltaan syottoruudun takaa. Molempien jalkojen on oltava syottoruudun takana, eika syottaja saa kavella, juosta tai hypella syoton lahtiessa. Pienet ja syottoon vaikuttamattomat jalan liikkeet ovat sallittuja. [14] Syottaja pudottaa pallon kenttaan ja lyo sita pompusta siten, etta pallo on lyontihetkella korkeintaan vyotaron korkeudella. Syotetyn pallon on pudottava vinottain vastapuolella olevaan syottoruutuun. Vastaanottaja saa lyoda palloa vasta yhden pompun jalkeen, mutta ei suoraan ilmasta. [15]

Pallon aikana kummankin joukkueen kumpi tahansa pelaaja saa lyoda pallon takaisin vastustajalle verkon yli pallon osuttua ensin kenttaan. Pallon saa palauttaa omalta kenttapuolelta myos suoraan ilmasta. Joukkue saa lyoda palloa vain kerran. Peruslyonteja ovat kammenlyonti, rystylyonti, koholyonti, lentolyonti, iskulyonti ja takalasilyonti. Pallon saa lyoda suoraan verkon yli, mutta myos kimmauttaa oman lasiseinan kautta tai antaa kimmota omasta seinasta ennen lyontia. Vastustajan puolella pallon on kuitenkin osuttava ensin kenttaan. [16] Pallo saa myos osua tolppaan tai verkkoon ennen osumistaan vastustajan kenttaan. [14]

Pallo on pelissa siihen asti, kunnes toinen joukkue tekee virheen, eli jos se ei onnistu palauttamaan palloa verkon yli, pallo osuu sen puolella kahdesti kenttaan, tai se lyo pallon omaan verkkoseinaan, tai vastustajan puolen seinaan ennen pomppua. [15]

Padel Suomessa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kentta Suomessa Barosundissa .

Laji tuli Suomeen vuonna 2003 . Lajiliiton viralliset avajaiset pidettiin 26. marraskuuta 2009.

Suomen Padelliitto tiedottaa kaytossa olevista kentista sivustollaan. [17] Padelkenttia on kaikkialla maassa, ja Suomessa on talla hetkella yli 280 sisa- ja ulkokenttaa. [18]

Laheiset lajit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Padelia ei tule sekoittaa lajeihin nimelta paddle (=mela) tennis ja platform (=lava) tennis. Nama molemmat ovat Yhdysvalloissa syntyneita lajeja eivatka ole juuri levinneet kotimaansa ulkopuolelle. Sekaannusta pahentaa se, etta Kanadassa padelia kutsutaan nimenomaan nimella paddle ja etta paddle tennis on tassa artikkelissa kuvatun pelin alkuperainen nimi.

Vain padelissa kentan ulkorajat yhtyvat taysin pelialueen seiniin. Muissa kentta on irti seinista tai oikeammin suojaverkoista. Platform-tenniksessa verkolla rajatun pelialueen koko on 60 × 30 jalkaa ja taman sisalla on pelikentta, 44 × 20 jalkaa. Paddle-tenniksen kentan koko on 50 × 20 jalkaa ja alustana voi olla sama kuin tenniksessa tai jopa rantahietikko. Verkkoa tai seinaa kentan ymparilla ei valttamatta ole, ja vaikka olisikin niin pallo ei saa pompata siita.

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Feldmann, Kim:  Padel, planeetan paras pallopeli . (alkuteos All About Padel: The Complete Guide for Beginners ). Suomentanut Salonen, Pekka & Kaila, Lauri. Oppian, 2021. ISBN 978-951-877-754-3 .

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. Kesan hauskin pallopeli. Toololainen , 2009, nro 15, s. 11.
  2. Feldmann 2021, s. 10.
  3. Feldmann 2021, s. 14?15.
  4. Feldmann 2021, s. 15?16.
  5. Feldmann 2021, s. 16?17.
  6. Feldmann 2021, s. 17?19.
  7. Feldmann 2021, s. 20.
  8. Feldmann 2021, s. 39?40.
  9. Feldmann 2021, s. 44?46.
  10. Feldmann 2021, s. 50?51.
  11. a b Feldmann 2021, s. 24?25.
  12. Virtanen, Silva: Linnut tormailevat padel-kenttien laseihin. Helsingin Sanomat , 9.8.2023, s. A 24. Sanoma.
  13. Feldmann 2021, s. 22?24.
  14. a b Padel saannot padelsaannot.fi . 17.11.2022. Viitattu 23.11.2022.
  15. a b Feldmann 2021, s. 26?33.
  16. Feldmann 2021, s. 26?33, 67?74.
  17. Kentat padel.fi . 11.11.2020. Arkistoitu 24.10.2020. Viitattu 1.12.2020.
  18. Loyda padelkentat Padelhallit - Loyda lahin padelkentta . Viitattu 31.3.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]