Paivio Hetemaki
Hetemaki vuonna 1965
Paaministerin sijainen
Auran I hallitus 14.5.1970?15.7.1970 Auran II hallitus 29.10.1971?23.2.1972
Edeltaja	Johannes Virolainen Veikko Helle
Seuraaja	Veikko Helle Mauno Koivisto
Suomen valtiovarainministeri
Fagerholmin III hallitus 29.8.1958?13.1.1959 Auran I hallitus 14.5.1970?15.7.1970 Auran II hallitus 29.10.1971?23.2.1972
Edeltaja	Ilmo Nurmela [1] Eino Raunio [2] Carl Olof Tallgren [3]
Seuraaja	Wiljam Sarjala Carl Olof Tallgren
Suomen puolustusministeri
Tuomiojan hallitus 17.11.1953?5.5.1954
Edeltaja	Kauno Kleemola
Seuraaja	Emil Skog
Kansanedustaja
6.4.1945?19.2.1962
Ryhma/puolue	Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhma
Vaalipiiri	Vaasan laanin itainen vaalipiiri
Henkilotiedot
Syntynyt	8. heinakuuta 1913 Jyvaskyla
Kuollut	12. toukokuuta 1980  (66 vuotta) Helsinki
Tiedot
Puolue	Kansallinen Kokoomus
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Olli Paivio Hetemaki ( 8. heinakuuta 1913 Jyvaskyla ? 12. toukokuuta 1980 Helsinki ) oli suomalainen varatuomari ja yksi Kansallisen Kokoomuksen vaikutusvaltaisimmista poliitikoista 1950-luvun alusta lahtien.

Hetemaki kirjoitti ylioppilaaksi Jyvaskylan yhteislyseosta vuonna 1932. ^[4] Han suoritti ylemman oikeustutkinnon vuonna 1938 ja sai varatuomarin arvon 1941. ^[5] Opiskeluaikanaan Hetemaki kuului jasenena Akateemiseen Karjala-Seuraan .

Sodassa Paivio Hetemaki osallistui kesan 1944 torjuntataisteluihin Tali-Ihantalassa pataljoonan komentajana.

Tyomarkkinajohtajana [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hetemaki toimi Teollisuuden Keskusvaliokunnan sihteerina vuosina 1947?1954. ^[5] Samaan aikaan han oli Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton asiamiehena 1951?1954. ^[4]

Taman jalkeen Hetemaki toimi Suomen Puunjalostusteollisuuden Tyonantajaliiton apulaistoimitusjohtaja vuosina 1954?1960 ja lopulta toimitusjohtajana 1960?1961. Hetemaesta tuli 1962 Suomen Tyonantajain Keskusliiton (STK) toimitusjohtaja. Samalla han ei enaa asettunut ehdolle vuoden 1962 eduskuntavaaleihin . Hetemaki toimi STK:n toimitusjohtajana aina vuoteen 1971 saakka. Tyomarkkinaneuvotteluissa Hetemakea pidettiin sovittelijana, joka hyvaksyi kohtuullisuuden rajoissa pysyneet palkankorotukset tyorauhan sailyttamiseksi. ^[4]

STK:n toimitusjohtajana oli Hetemaen rooli hyvinvointivaltion rakentajana erittain keskeinen. Hanen sinnikkyytensa ja realisminsa merkitsi paljon, kun suomalaisten kansantalouden pohjaa vahvistettiin jarkevalla tulopolitiikalla 1960-luvulla. Hetemaki oli myos keskeinen vaikuttaja Suomen integroitumisessa Lansi-Euroopan vapaakauppaan . Demokratian ja markkinatalouden vahvistamisidea johti vuonna 1975 Elinkeinoelaman valtuuskunnan , EVA:n perustamiseen.

Poliittinen ura [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hetemaki toimi kansanedustajana vuosina 1945?1962. Ministerina Hetemaki oli neljasti: puolustusministerina Sakari Tuomiojan hallituksessa 1953?1954, valtiovarainministerina K.-A. Fagerholmin hallituksessa vuonna 1958 seka valtiovarainministerina ja paaministerin sijaisena kummassakin Teuvo Auran hallituksessa vuosina 1970 ja 1971?1972. Suomen Pankin johtokunnan jasen Hetemaki oli 1971?1978.

Hetemaki paatyi myos siihen, etta Urho Kekkosen jatkaminen presidenttina vuoden 1974 jalkeen olisi puolueettomuuspolitiikan kannalta valttamatonta. Kokoomuksen taivuttaminen kannattamaan Kekkosen valintaa presidentiksi poikkeuslailla oli Paivio Hetemaen suuri ponnistus kokoomuksessa. Hetemaen rooli oli ratkaiseva, silla han piiskasi puheenjohtaja Harri Holkeria ja tama puolestaan kokoomuksen eduskuntaryhmaa . Sitkean taivuttelun jalkeen saatiin enemmisto kaannetyksi poikkeuslain kannalle tammikuussa 1973.

Jukka Tarkka toteaa kirjassaan Isanmaan unilukkari Hetemaen olleen kolmen lajin vallankayttaja: ministeri, neuvottelija ja harmaa eminenssi. ^{[6] [7]} Vanhasuomalaiselle Hetemaelle oli tarkeaa saada asiat hoidetuksi, ei niinkaan ketka ne hoitavat. Max Jakobsonin mukaan Suomen poliittisen historian paradokseihin kuuluu, etta kun Hetemaki jatti politiikan 1960-luvun alussa, hanen poliittinen vaikutusvaltansa kasvoi. Tama johtui siita, etta tyomarkkinajarjestojen painoarvo oli tuolloin suuri. Hetemaki torjui moneen otteeseen ministerin ja puolueensa puheenjohtajuuspestit ? hanelle henkilokohtainen etu ei nayttanyt olevan ensisijaista. Hetemaelle oli tarkeaa saada asiat hoidetuiksi eika sen korostaminen kuka niita hoiti. Tama piirre heratti luottamusta hanta kohtaan yli puoluerajojen.

Yksityiselama [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paivio Hetemaen vanhemmat olivat maanviljelija Kustaa Adiel Hetemaki ja Impi Sivia Oikari. Han meni naimisiin talousopettaja Elli Leila Syvahuokon kanssa vuonna 1945. ^[5] Heille syntyi yhteensa kuusi lasta: kolme tytarta ja kolme poikaa, ^[4] joista tunnetuin lienee valtiovarainministeriossa valtiosihteerina toiminut Martti Hetemaki .

Paivio Hetemaen toimintaa leimasi lapi hanen uransa oikeudenmukaisuus ja isanmaallisuus. Vahvan vaikutuksen haneen sanotaan tehneen sota-ajan kokemukset: sodassa han menetti kaksi veljea, ja haneen teki syvan vaikutuksen taistelu kansallisen olemassaolon puolesta.

Turun yliopisto promovoi Hetemaen valtiotieteiden kunniatohtoriksi vuonna 1970. ^[5] Hetemaki on haudattu Honkanummen hautausmaalle .

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Jakobson, Max:  Vallanvaihto . Otava, 1992. ISBN 951-1-12288-6 .
• Koivisto, Jukka:  Etulinjasta Etelarantaan: Paivio Hetemaen poliittinen toiminta vuoteen 1962 . vaitoskirja. Inforviestinta. ISBN 952-5-12364-2 .
• Koivisto, Jukka:  Paivio Hetemaki: Sovinnontekija . Edita, 2006. ISBN 951-3-74699-2 .
• Mansner, Markku: ”Hetemaki, Paivio (1913?1980)”,  Suomen kansallisbiografia, osa 3 , s. 794?797. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4 . Teoksen verkkoversio .
• Tarkka, Jukka:  Isanmaan unilukkari: Paivio Hetemaen yhteiskunnallinen elamantyo . WSOY, 2006. ISBN 951-0-31602-4 .

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Paivio Hetemaki Suomen kansanedustajat . Eduskunta.
• Hetemaki, Paivio hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
• Itse asiassa kuultuna , tv-haastattelu vuodelta 1978, 73 min, Yle Areena.

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Suomi (KANTO) Yhdysvallat Henkilot Kansallisbiografia Biografiskt Lexikon Eduskunta Valtioneuvosto Uppslagsverket Finland Biografiasampo