Tama artikkeli kasittelee Suomen entista kuntaa. Muita merkityksia loytyy
tasmennyssivulta
.
Oulunsalo
(epavir.
ruots.
Uleasalo
[3]
) on entinen
Suomen kunta
Pohjois-Pohjanmaan maakunnan
lansiosassa, noin 10 kilometrin paassa
Oulusta
etelaan. Oulunsalon alueella asui lakkautushetkella 9 897 ihmista
[2]
ja sen pinta-ala oli 211,22 km², josta 0,92 km² oli vesistoja.
[1]
Vaestotiheys
oli 118,73 asukasta/km².
Maantieteellisesti Oulunsalo rajautui
Hailuotoon
,
Kempeleeseen
,
Liminkaan
,
Lumijokeen
ja Oulun
Kaakkurin suuralueeseen
. Oulun kaupunki seka Oulunsalon,
Haukiputaan
,
Kiimingin
ja
Yli-Iin
kunnat yhdistyivat vuoden 2013 alussa uudeksi Oulun kaupungiksi.
[4]
Kunta perustettiin vuonna 1882.
Aikoinaan nimella Owla Sala asiakirjoissa esiintynyt saari muodostui 1400-luvulla huomattavaksi kauppapaikaksi. Siella kavi muun muassa
venalaisia
,
karjalaisia
ja
lansisuomalaisia
kauppamiehia. Saaren suosio perustui hyvaan liikenteelliseen asemaan: kulkuyhteydet olivat hyva merta myoten
Lansi-Suomesta
, ja Oulujoen vesistoa pitkin
Karjalasta
. Vuonna 1584 saarella oli jo 36 taloa. Asutuksen etenemista hidasti alueen turvattomuus.
Ruotsalaiset
ja venalaiset taistelivat seudun herruudesta vuoden 1595
Tayssinan rauhaan
, jolloin Pohjois-Pohjanmaa liitettiin
Ruotsiin
. Oulunsalo kuitenkin menetti 1600-luvulla merkityksensa kauppapaikkana vesialueiden madaltumisen, ja
Oulun kaupungin
perustamisen vuoksi.
[5]
Maankohoamisen
seurauksena Oulunsalo kasvoi kiinni mantereeseen 1700-luvulla.
[6]
Viela 1600-luvulla pienemmat alukset saattoivat kulkea lapi Oulunsalon ja mantereen valisen Sokeansalmen, joka tunnettiin myos nimella Salonsalmi.
[7]
Oulunsalon seutu kuului seurakunnallisesti aluksi
Saloisten suurpitajaan
ja myohemmin
Liminkaan
. Kun Oulu erotettiin 1600-luvun alussa Limingasta, siirtyi Oulunsalo sen yhteyteen. Vuonna 1665 Oulunsalo perustettiin Oulun
rukoushuonekunnaksi
, ja kappelin oikeudet se sai 1803. Itsenaiseksi seurakunnaksi Oulunsalo erotettiin 1904, mika toteutui 1911. Oulunsaloon 1655 rakennettu pieni
puukirkko
oli aikoinaan tunnettu uhrikirkko. Toinen kirkko rakennettiin 1853?1855, mutta se paloi 1882. Kirkon palossa tuhoutui samalla osa seurakunnan arkistoa
[8]
Uusi kirkko valmistui 1891.
[5]
Oulunsalo oli hiljainen
maatalous
- ja kalastusyhdyskunta 1800-luvun lopulle saakka, jolloin kauppaneuvos Th. Sohlberg osti Varjakan saaren ja rakensi sinne
sahan
. Saha myytiin 1912
Ulea-yhtiolle
, joka laajensi sita huomattavasti. Saha oli aikoinaan Pohjoismaiden suurin. Sahan yhteyteen rakennettiin myos konepaja ja telakka. Yritys tyollisti parhaimmillaan noin 700 henkea, mutta sen toiminta paattyi 1929. Oulunsalon asukasluku nousi huomattavasti Varjakan sahan ansiosta 1 070:sta 2 400:aan. Sen jalkeen vakiluku pysyi paikallaan 1970-luvulle, jolloin se alkoi jalleen kasvaa. Vuonna 1985 asukkaita oli 5 554. Vaestonkasvun syyna oli paaasiassa Oulun kaupungin laheisyys.
[5]
Vuonna 1970 Oulun
laaninhallitus
ehdotti Oulunsalon ja Kempeleen kuntien yhdistamista uudeksi Kempeleen kunnaksi. Molempien kuntien valtuustot kuitenkin vastustivat ehdotusta.
[9]
Kunnanvaltuustot kuitenkin suhtautuivat myonteisesti ottamalla
Hailuodon
kunnan mukaan yhteistoiminta-alueen muodostamiseen.
[9]
Varsinainen Oulunsalon kasittaa
Kempeleenlahden
ja Lumijoenselan valisen samannimisen niemen seka joitakin saaria, joista suurin on
Varjakka
.
[5]
Lisaksi ennen kuntaliitosta Oulunsalon kuntaan kuului lahes asumaton, soistunut noin 64 neliokilometrin laajuinen
enklaavialue
Oulunjoen ja sen sivujoen Sanginjoen valimaastossa, joka Valtioneuvoston paatoksella vuonna 2003 liitettiin
Ouluun
ja silloiseen
Ylikiimingin
kuntaan.
[5]
[10]
Kalliopera kuuluu jotuniseen Muhoksen
savikerrostumaan
, jonka paksuus on useita satoja metreja. Yleisimmat maalajit ovat
hiekka
,
hieta
,
savi
ja
turve
. Niemen lounaisosia halkoi rantaviivan suuntainen
harju
, johon kuuluville hiekkakankaille on rakennettu muun muassa
Oulun lentoasema
. Seudulla on myos runsaasti rantavalleja ja tuulen kasaamia
dyyneja
. Maaston korkeusvaihtelut ovat vahaiset. Harjun lakiosat ovat korkeimmillaan hieman yli 20 metria merenpintaa ylempana, mutta sita ymparoivat kankaat ovat noin kymmenen metrin korkeudella.
[5]
Oulunsalon suurin jarvi on
Papinjarvi
.
[5]
Suomen toiseksi vilkkain lentoasema,
Oulun lentoasema
sijaitsee
Kylanpuolen
kaupunginosassa.
Vuonna 2003 oulunsalolaisilla oli Suomen viidenneksi korkein koulutustaso.
[11]
Lentokentantien ja Karhuojantien risteyksessa sijaitsee vuonna 2005 avattu
kauppakeskus Kapteeni
.
Laulaja
Saara Aalto
ja poliitikko
Hanna Sarkkinen
ovat syntyneet Oulunsalossa, jaakiekkoilijat
Mikael
ja
Markus Granlund
seka nayttelija
Ernest Lawson
ovat asuneet lapsuutensa ja kayneet koulua Oulunsalossa.
Oulunsalon
pitajaruoiksi
nimettiin 1980-luvulla
tuppipotut
eli keitetyt perunat,
laskisoosi
eli
sianlihakastike
,
norsikukko
eli
kuoreista
tehty
kalakukko
,
ohraryynipuuro
seka
marjasoppa
.
[12]
Vanhoillislestadiolaisten
suviseurat
jarjestettiin Oulunsalossa vuonna 1982.
[13]
Akio
,
Kammonkari
,
Kolmenkoivunkari
,
Kivenalustankari
,
Koivukari
,
Kotakari
,
Kraaseli
,
Kyronkari
,
Parmiinit
,
Pikku-Kraaseli
,
Pollonkari
,
Varjakansaari
,
Valikari
.
-
-
Riutunkarin
tuulipuiston tuulimyllyja
-
Oulunsalon vesitorni
- Jouko Hannula (toim.):
Kotikuntani Oulunsalo
. Oulunsalo: Omakustanne, 1991.
ISBN 952-90-3181-5
.
- Mauno Hiltunen:
Oulunsalon historia
. Oulunsalon kunta, 1987.
ISBN 951-99871-5-0
.
- ↑
a
b
Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012
1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.1.2013.
- ↑
a
b
Suomen asukasluvut kuukausittain ? Kunnittain aakkosjarjestyksessa
31.12.2012. Vaestorekisterikeskus. Viitattu 16.1.2013.
- ↑
https://kaino.kotus.fi/svenskaortnamn/?a=abc&b=U
- ↑
Uusi Oulu syntyi aanestysten jalkeen
Kaleva.fi
. 28.6.2010. Oulu: Kaleva Oy.
Arkistoitu
21.7.2010. Viitattu 28.6.2010.
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
Kalevi Rikkinen ym.:
Finlandia, Otavan iso maammekirja 8
. Helsinki: Otava, 1986.
ISBN 951-1-09142-5
.
- ↑
Oulun pitajan ja Limingan rajakartta
Kansallisarkisto
. 1766. Viitattu 11.5.2016.
- ↑
Hiltunen, Mauno: ”Oulunsalon luonnonoloista”,
Oulunsalon historia
, s. 18. Kemi: Oulunsalon kunta ja seurakunta, 1987.
ISBN 951-99871-5-0
.
- ↑
Oulunsalon seurakunta Hiski-tietokannassa
hiski.genealogia.fi
. Viitattu 22.9.2014.
- ↑
a
b
Hiltunen, Mauno:
Kempeleen historia
, s. 35. Kysymys kuntauudistuksesta. Oulu: Kempeleen kunta ja seurakunta, 1982.
ISBN 951-99398-1-4
.
- ↑
Valtioneuvoston paatos kuntajaon eheyttamisesta Oulunsalon, Kempeleen, Muhoksen ja Ylikiimingin kunnat seka Oulun kaupungin kasittavalla alueella
Finlex
. 12.6.2003. Viitattu 3.4.2013.
- ↑
Tilastokeskus/koulutustiedot 2003
- ↑
Kolmonen, Jaakko (toim.):
Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitajaruoat
, s. 172. Helsinki: Patakolmonen, 1988.
ISBN 951-96047-3-1
.
- ↑
Saarna-arkisto
Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry
.
Arkistoitu
28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
|
---|
| Nykyiset kunnat
| |
---|
| Entiset kunnat
| |
---|
|