Oulunsalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kasittelee Suomen entista kuntaa. Muita merkityksia loytyy tasmennyssivulta .
Oulunsalo
Entinen kunta ? nykyiset kunnat:
Oulu

vaakuna

sijainti

Sijainti 64°56′N , 025°25′E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Oulun seutukunta
Kuntanumero 567
Hallinnollinen keskus Oulunsalon kirkonkyla
Perustettu 1882
Liitetty 2013
? liitoskunnat Oulu
Oulunsalo
? syntynyt kunta Oulu
Pinta-ala 211,22 km²  [1]
(1.1.2012)
? maa 83,36 km²
? sisavesi 0,92 km²
? meri 126,94 km²
Vakiluku 9 897   [2]
(31.12.2012)
? vaestotiheys 118,7 as./km²  (31.12.2012)
Salonpaan rauhanyhdistys Oulunsalon Varjakassa.

Oulunsalo (epavir. ruots. Uleasalo [3] ) on entinen Suomen kunta Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lansiosassa, noin 10 kilometrin paassa Oulusta etelaan. Oulunsalon alueella asui lakkautushetkella 9 897 ihmista [2] ja sen pinta-ala oli 211,22 km², josta 0,92 km² oli vesistoja. [1] Vaestotiheys oli 118,73 asukasta/km².

Maantieteellisesti Oulunsalo rajautui Hailuotoon , Kempeleeseen , Liminkaan , Lumijokeen ja Oulun Kaakkurin suuralueeseen . Oulun kaupunki seka Oulunsalon, Haukiputaan , Kiimingin ja Yli-Iin kunnat yhdistyivat vuoden 2013 alussa uudeksi Oulun kaupungiksi. [4]

Kunta perustettiin vuonna 1882.

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Oulunsalon kunnan rajat vuoden 1960 tilastokartassa.

Aikoinaan nimella Owla Sala asiakirjoissa esiintynyt saari muodostui 1400-luvulla huomattavaksi kauppapaikaksi. Siella kavi muun muassa venalaisia , karjalaisia ja lansisuomalaisia kauppamiehia. Saaren suosio perustui hyvaan liikenteelliseen asemaan: kulkuyhteydet olivat hyva merta myoten Lansi-Suomesta , ja Oulujoen vesistoa pitkin Karjalasta . Vuonna 1584 saarella oli jo 36 taloa. Asutuksen etenemista hidasti alueen turvattomuus. Ruotsalaiset ja venalaiset taistelivat seudun herruudesta vuoden 1595 Tayssinan rauhaan , jolloin Pohjois-Pohjanmaa liitettiin Ruotsiin . Oulunsalo kuitenkin menetti 1600-luvulla merkityksensa kauppapaikkana vesialueiden madaltumisen, ja Oulun kaupungin perustamisen vuoksi. [5] Maankohoamisen seurauksena Oulunsalo kasvoi kiinni mantereeseen 1700-luvulla. [6] Viela 1600-luvulla pienemmat alukset saattoivat kulkea lapi Oulunsalon ja mantereen valisen Sokeansalmen, joka tunnettiin myos nimella Salonsalmi. [7]

Oulunsalon kirkko

Oulunsalon seutu kuului seurakunnallisesti aluksi Saloisten suurpitajaan ja myohemmin Liminkaan . Kun Oulu erotettiin 1600-luvun alussa Limingasta, siirtyi Oulunsalo sen yhteyteen. Vuonna 1665 Oulunsalo perustettiin Oulun rukoushuonekunnaksi , ja kappelin oikeudet se sai 1803. Itsenaiseksi seurakunnaksi Oulunsalo erotettiin 1904, mika toteutui 1911. Oulunsaloon 1655 rakennettu pieni puukirkko oli aikoinaan tunnettu uhrikirkko. Toinen kirkko rakennettiin 1853?1855, mutta se paloi 1882. Kirkon palossa tuhoutui samalla osa seurakunnan arkistoa [8] Uusi kirkko valmistui 1891. [5]

Oulunsalo oli hiljainen maatalous - ja kalastusyhdyskunta 1800-luvun lopulle saakka, jolloin kauppaneuvos Th. Sohlberg osti Varjakan saaren ja rakensi sinne sahan . Saha myytiin 1912 Ulea-yhtiolle , joka laajensi sita huomattavasti. Saha oli aikoinaan Pohjoismaiden suurin. Sahan yhteyteen rakennettiin myos konepaja ja telakka. Yritys tyollisti parhaimmillaan noin 700 henkea, mutta sen toiminta paattyi 1929. Oulunsalon asukasluku nousi huomattavasti Varjakan sahan ansiosta 1 070:sta 2 400:aan. Sen jalkeen vakiluku pysyi paikallaan 1970-luvulle, jolloin se alkoi jalleen kasvaa. Vuonna 1985 asukkaita oli 5 554. Vaestonkasvun syyna oli paaasiassa Oulun kaupungin laheisyys. [5]

Vuonna 1970 Oulun laaninhallitus ehdotti Oulunsalon ja Kempeleen kuntien yhdistamista uudeksi Kempeleen kunnaksi. Molempien kuntien valtuustot kuitenkin vastustivat ehdotusta. [9] Kunnanvaltuustot kuitenkin suhtautuivat myonteisesti ottamalla Hailuodon kunnan mukaan yhteistoiminta-alueen muodostamiseen. [9]

Luonto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Varsinainen Oulunsalon kasittaa Kempeleenlahden ja Lumijoenselan valisen samannimisen niemen seka joitakin saaria, joista suurin on Varjakka . [5] Lisaksi ennen kuntaliitosta Oulunsalon kuntaan kuului lahes asumaton, soistunut noin 64 neliokilometrin laajuinen enklaavialue Oulunjoen ja sen sivujoen Sanginjoen valimaastossa, joka Valtioneuvoston paatoksella vuonna 2003 liitettiin Ouluun ja silloiseen Ylikiimingin kuntaan. [5] [10]

Kalliopera kuuluu jotuniseen Muhoksen savikerrostumaan , jonka paksuus on useita satoja metreja. Yleisimmat maalajit ovat hiekka , hieta , savi ja turve . Niemen lounaisosia halkoi rantaviivan suuntainen harju , johon kuuluville hiekkakankaille on rakennettu muun muassa Oulun lentoasema . Seudulla on myos runsaasti rantavalleja ja tuulen kasaamia dyyneja . Maaston korkeusvaihtelut ovat vahaiset. Harjun lakiosat ovat korkeimmillaan hieman yli 20 metria merenpintaa ylempana, mutta sita ymparoivat kankaat ovat noin kymmenen metrin korkeudella. [5]

Oulunsalon suurin jarvi on Papinjarvi . [5]

Muuta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomen toiseksi vilkkain lentoasema, Oulun lentoasema sijaitsee Kylanpuolen kaupunginosassa.

Vuonna 2003 oulunsalolaisilla oli Suomen viidenneksi korkein koulutustaso. [11]

Lentokentantien ja Karhuojantien risteyksessa sijaitsee vuonna 2005 avattu kauppakeskus Kapteeni .

Laulaja Saara Aalto ja poliitikko Hanna Sarkkinen ovat syntyneet Oulunsalossa, jaakiekkoilijat Mikael ja Markus Granlund seka nayttelija Ernest Lawson ovat asuneet lapsuutensa ja kayneet koulua Oulunsalossa.

Oulunsalon pitajaruoiksi nimettiin 1980-luvulla tuppipotut eli keitetyt perunat, laskisoosi eli sianlihakastike , norsikukko eli kuoreista tehty kalakukko , ohraryynipuuro seka marjasoppa . [12]

Tapahtumat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat jarjestettiin Oulunsalossa vuonna 1982. [13]

Ystavyyskunnat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Oulunsalon koulut [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Saaria Oulunsalon edustalla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Akio , Kammonkari , Kolmenkoivunkari , Kivenalustankari , Koivukari , Kotakari , Kraaseli , Kyronkari , Parmiinit , Pikku-Kraaseli , Pollonkari , Varjakansaari , Valikari .

Kuvia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.1.2013.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain ? Kunnittain aakkosjarjestyksessa 31.12.2012. Vaestorekisterikeskus. Viitattu 16.1.2013.
  3. https://kaino.kotus.fi/svenskaortnamn/?a=abc&b=U
  4. Uusi Oulu syntyi aanestysten jalkeen Kaleva.fi . 28.6.2010. Oulu: Kaleva Oy. Arkistoitu 21.7.2010. Viitattu 28.6.2010.
  5. a b c d e f g Kalevi Rikkinen ym.:  Finlandia, Otavan iso maammekirja 8 . Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5 .
  6. Oulun pitajan ja Limingan rajakartta Kansallisarkisto . 1766. Viitattu 11.5.2016.
  7. Hiltunen, Mauno: ”Oulunsalon luonnonoloista”,  Oulunsalon historia , s. 18. Kemi: Oulunsalon kunta ja seurakunta, 1987. ISBN 951-99871-5-0 .
  8. Oulunsalon seurakunta Hiski-tietokannassa hiski.genealogia.fi . Viitattu 22.9.2014.
  9. a b Hiltunen, Mauno:  Kempeleen historia , s. 35. Kysymys kuntauudistuksesta. Oulu: Kempeleen kunta ja seurakunta, 1982. ISBN 951-99398-1-4 .
  10. Valtioneuvoston paatos kuntajaon eheyttamisesta Oulunsalon, Kempeleen, Muhoksen ja Ylikiimingin kunnat seka Oulun kaupungin kasittavalla alueella Finlex . 12.6.2003. Viitattu 3.4.2013.
  11. Tilastokeskus/koulutustiedot 2003
  12. Kolmonen, Jaakko (toim.):  Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitajaruoat , s. 172. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1 .
  13. Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry . Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]