Omsk
(
ven.
Омск
) on kaupunki Lounais-
Siperiassa
Irty?
- ja
Omjoen
yhtymakohdassa
Siperian radan
varrella. Kaupungissa asuu 1,15 miljoonaa ihmista (2012). Omsk on
Omskin alueen
paakaupunki. Moskovaan on Omskista matkaa noin 2 500 kilometria.
[4]
Omsk on Siperian kasakoiden, Omskin ja Taran piispan seka Siperian
imaamin
hallintokaupunki.
|
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin
tarkistettavissa olevia
lahteita ja merkitsemalla ne
ohjeen
mukaan.
|
Omskin puinen linnoitus perustettiin vuonna 1716 suojelemaan Venajan rajaa tasangon paimentolaisia vastaan. 1700-luvun lopulla pystytettiin kivinen linnoitus, josta on viela jaljella Tobolskin ja entisoity Taran portti. Talta ajalta on viela olemassa myos saksalainen luterilainen kirkko, asevarasto, tyrma ja komendantin talo.
1800-luvulla ja 1900-luvun alussa Omskista tuli Lansi-Siperian ja nykyisen
Kazakstanin
alueen hallinnollinen keskus. Kaupunki menetti merkitystaan rajan siirtyessa kauemmas. Sita kaytettiin vankien karkotuspaikkana: muun muassa
Fjodor Dostojevski
eli ja tyoskenteli Omskissa. Vuonna 1881 asukasluku oli 53 050. Uusi nousu alkoi
Siperian radan
valmistuttua.
Pian vuoden
1917 vallankumouksen
jalkeen valkoiset valtasivat kaupungin. Siella toimi
Venajan sisallissodan
aikana kolme perakkaista valkoisten hallitusta: Siperian valiaikainen hallitus,
valiaikainen yleisvenalainen hallitus
ja
amiraali Kolt?akin
hallitus, joka julisti Omskin Venajan paakaupungiksi. Kaupungissa sailytettiin myos keisarillisen pankin kultavarastoja, jotka evakuoitiin. Varat kuitenkin havisivat valkoisten vetaydyttya itaan.
Lansi-Siperian paakaupungiksi tuli kuitenkin
Novosibirsk
(ent. Novonikolajevsk), jolloin Omsk menetti hallintotoimintonsa. Toinen maailmansota toi Omskiin suuren maaran evakuoitua teollisuutta. Taman johdosta kaupungista tuli kuitenkin suljettu, eika sinne paastetty ulkomaalaisia ennen 1990-lukua. 1950-luvulla Siperian oljyvarojen kayttoonoton jalkeen kaupunkiin rakennettiin oljynjalostuskompleksi ja kokonainen "oljytyolaisten kaupunki", joka laajensi kaupunkia pohjoiseen
Irty?in
varrelle.
Oheinen taulukko kuvaa Omskin vakiluvun kehitysta vaestonlaskentojen perusteella. Vuoden 1840 arvo on kuitenkin peraisin Venajan imperiumin kaupunkeja kuvaavasta tilastosta, eika se ole varsinaisen vaestonlaskennan arvo.
[5]
Ensimmainen koko silloisen Venajan kattanut vaestonlaskenta tehtiin vuonna 1897.
[6]
Vuosien 1926 ja 1939 arvot puuttuvat.
Vuosi
|
Omskin
asukasluku
|
1840
|
11 116
[5]
(kuului Tobolskin kuvernementtiin)
|
1897
|
37 376
[6]
|
1959
|
581 108
[7]
|
1970
|
821 151
[8]
|
1979
|
1 014 246
[9]
|
1989
|
1 148 418
[10]
|
2002
|
1 134 016
[11]
|
2010
|
1 154 116
[12]
|
Oljy-yhtio
Sibneft
on kaupungin suurin tyonantaja. Vuoden 1990 jalkeen sotateollisuuden romahdus johti kuitenkin suureen tyottomyyteen.
lahde?
Omsk sijaitsee
Irty?joen
aarella ja
Siperian rautatien
varrella. Kaupungissa on jokisatama.
Omskin rautatieasema
on tarkea
Venajan rautateiden
risteysasema, yksi Siperian radan paaasemista. Se sijaitsee rautateitse noin 2 700 kilometria Moskovasta itaan.
[13]
[14]
Kaupungin kautta kulkee valtatie M51 (
T?eljabinskin
kautta lannesta), ja sinne johtavat myos
eurooppatiet
E30 ja E127 (eli M38
Kazakstanin
Pavlodariin
). Kaupunkia palvelee myos kansainvalinen
Omskin lentoasema
.
[4]
-
Tarskaja-katu.
-
Teatteritalo.
-
Ortodoksinen kirkko.
-
Liikenteeseen keskittyva yliopisto.
-
-
-
Aleksandr Kolt?akin kotimuseo ja Irty?joki.
-
Vanhaa Omskia
-
Uutta Omskia.
-
Korjaustoita Leninin kadulla, joka on Omskin paakatu.
|
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin
tarkistettavissa olevia
lahteita ja merkitsemalla ne
ohjeen
mukaan.
|
Omskissa on
Inkerin kirkon
Siperian rovastikuntaan
kuuluva seurakunta.
Jaakiekkoseura
Avangard Omsk
on kotoisin kaupungista.
Tunnettuja omskilaisia tai siella vaikuttaneita henkiloita ovat
- jaakiekkoilija
Aleksei T?erepanov
- rockmuusikko
Jegor Letov
- runoilija Leonid Martinov
- kuvataiteilija Mihail Vrubel
- nayttelija
Mihail Uljanov
- rytmisen voimistelun olympiavoittaja ja maailmanmestari Irina Chashina
- runoilija Innokentii Annenski
- jalkapalloilija Dmitri Sychev
- jaakiekkoilija Viktor Blinov
- ↑
Population of capital cities and cities of 100 000 or more inhabitants
United Nations Statistics Division. Viitattu 5.2.2015.
(englanniksi)
- ↑
Jussi Nurminen:
Venaja siirtyy ikuiseen talviaikaan
1.7.2014. Yle uutiset. Viitattu 27.10.2014.
- ↑
Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time"
22.7.2014. worldtimezone.com. Viitattu 27.10.2014.
(englanniksi)
- ↑
a
b
toim. V. H. Peihvasser. Julkaisupaikka = Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venaja:
Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNF - Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000)
. {{{Julkaisija}}}.
ISBN 985-409-072-8
.
(venajaksi)
- ↑
a
b
Statistit?eskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii
(Tilastotaulukoita Venajan keisarikunnan kaupungeista (1840). Omsk loytyy julkaisun sivulta 32/41 otsikon Tobolskaja gubernija yhteydesta)
dlib.rsl.ru
. 1840. Pietari. Viitattu 20.4.2013.
(venajaksi)
- ↑
a
b
Pervaja Vseob?t?aja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g
(Venajan keisarikunnan vaestonlaskenta 1897) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013.
(venajaksi)
- ↑
Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. Gorodskoi
(Koko Neuvostoliiton kattava vaestonlaskenta 1959. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013.
(venajaksi)
- ↑
Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. Gorodskoi
(Koko Neuvostoliiton kattava vaestonlaskenta 1970. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013.
(venajaksi)
- ↑
Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. Gorodskoi
(Koko Neuvostoliiton kattava vaestonlaskenta 1979. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013.
(venajaksi)
- ↑
Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi
(Koko Neuvostoliiton kattava vaestonlaskenta 1989. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013.
(venajaksi)
- ↑
Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Gorodskoi
(Koko Venajan kattava vaestonlaskenta 2002. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013.
(venajaksi)
- ↑
Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. T?islennost i razme?t?enije naselenija
(Federalnaja slu?ba gosudarstvennoi statistiki (Venajan federaation tilastovirasto), www.gks.ru, Koko Venajan kattava vaestonlaskenta 2010. Osa 1. Vaeston lukumaara ja jakauma.
Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)
) 2012. Moskova: ИИЦ ≪Статистика России≫.
Arkistoitu
15.3.2013. Viitattu 20.4.2013.
(venajaksi)
- ↑
Route of train 002 Moscow Iaroslavskaia - Vladivostok
poezda.net. Viitattu 20.4.2013.
(englanniksi)
- ↑
Atlas ?eleznyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva
. Venajan ja IVY-maiden rautatiekartasto. Omsk: FGUP "Omskaja kartografit?eskaja fabrika", 2010.
ISBN 978-5-95230323-3
.
(venajaksi)
- ↑
Yle urheilu
- ↑
Parkkinen, Jaakko:
Summanen sanoo lahteneensa Avangardista yhteisymmarryksessa
Yle.fi
. 9.7.2012. Yle. Viitattu 2.4.2019.