Taidekilpailuja pidettiin olympiakisojen yhteydessa vuosina 1912?1948. Kilpailut olivat olympialiikkeen perustajan Pierre de Coubertinin ajatus. Mitaleita jaettiin urheilun innoittamille taideteoksille. Taiteenaloja olivat arkkitehtuuri , kirjallisuus , musiikki , maalaustaide seka kuvanveisto . ^[1]

Vuonna 1951 Kansainvalinen olympiakomitea (KOK) esitti toivomuksen, etta taidekilpailut jarjestetaan myos seuraavana vuonna pidettavien Helsingin olympiakisojen yhteydessa. Kilpailujen jarjestelytoimikunta vastasi, etta aikaa taidekilpailujen jarjestamiseen on liian vahan, eika Helsingissa kilpailtu enaa taidelajeissa.

Taidekilpailuista luovuttiin lopullisesti vuonna 1954. Kokouksessaan Ateenassa KOK:n jasenet aanestivat tuolloin sen puolesta, etta vastaisuudessa taidekilpailut korvataan olympiakisojen yhteydessa jarjestettavilla taidenayttelyilla. Niin oli toimittu jo Helsingissa 1952.

Eniten keskustelua herattaneita kysymyksia oli taiteilijoiden ammattilaisuus. Kaytannossa jokainen jo vuoden 1948 kisoissa menestynyt taidekilpailujen osanottaja oli oman alansa ammattilainen, kun taas olympiakisoihin osallistuneilta urheilijoilta vaadittiin amatooriytta. Vuodesta 1956 olympiakisojen taidekilpailujen tilalle tuli olympiakisojen kulttuuriohjelma.

Saannot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Taidekilpailujen saannot vaihtelivat, mutta niiden ydinosa oli pysyi ennallaan. Kaikkien osallistuvien teosten piti olla kilpaurheilun innoittamia ja alkuperaisia , mika tarkoitti, etta niita ei saanut julkaista ennen kilpailua. Kuten urheilulajeissa, myos taidekilpailuissa jaettiin kulta-, hopea- ja pronssimitaleja parhaiten sijoittuneille taiteilijoille, vaikka kaikkia mitaleita ei jaettu kaikissa kilpailuissa. Valilla ei jaettu yhtaan mitalia. Mitalit olivat samanlaisia kuin olympiamitalit. Yleensa taiteilijat saivat jattaa useita teoksia, vaikka joskus maariteltiin enimmaismaara. Taiteilija saattoi siis voittaa useita mitaleita yhdesta kilpailusta. Joskus ehdotettiin myos tanssin , elokuvan , valokuvauksen tai teatterin ottamista mukaan, mutta mitalikilpailuihin nama taiteet eivat olympiakisoissa paasseet. ^lahde?

Kilpailulajit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Arkkitehtuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Arkkitehtuurikilpailu oli yhtena kilpailusarjana vuoteen 1928 asti, kunnes sarjoja muodostettiin kaksi: rakennukset ja rakennuskompleksit (architectural designs) ja asemakaavat (town planning). Kilpailusarjojen ero oli joskus epaselva.

Arkkitehtuurikilpailuissa sallittiin teosten julkistaminen ennen olympiakisoja. Niinpa hollantilaisen Jan Wilsin suunnittelema Amsterdamin olympiastadion sai kultamitalin vuonna 1928 ja rakennusta kaytettiin olympiakisoissa jo samana vuonna. ^lahde?

Kirjallisuus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kirjallisuudessa kilpailtiin alkuvuosina vain yhdessa sarjassa. Amsterdamin kisoihin 1928 jarjestajat loivat kolme sarjaa: eeppinen , lyyrinen ja naytelmakirjallisuus. Vuoden 1932 kisoista alalajit poistettiin, mutta Lontoossa 1948 kilpailtiin jalleen lyriikan ja epiikan sarjoissa. ^lahde?

Osallistuvien teosten pituus sai olla korkeintaan 20 000 sanaa, ja osallistua sai milla kielella tahansa, kunhan liitti mukaan englannin- ja/tai ranskankielisen kaannoksen tai tiivistelman tekstista. ^lahde?

Musiikki [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Myos musiikissa oli aluksi vain yksi kilpailu, kunnes vuonna 1936 orkesterimusiikki, instrumentaalimusiikki seka soolo- ja kuoromusiikki saivat omat kategoriansa. Vuonna 1948 saantoja muutettiin hieman. ^lahde?

Musiikkikilpailujen juryilla oli usein vaikeuksia musiikin arvioinnissa, koska osallistuvat teokset esitettiin paperilla. Luultavasti taman vuoksi joskus paatettiin jakaa vain muutamia palkintoja. Vain kerran, vuonna 1936, voittaneet musiikkiteokset soitettiin yleison edessa. Tunnetuin olympiakisojen musiikkikilpailuihin osallistuja oli t?ekkoslovakialainen saveltaja Josef Suk , joka sai hopeamitalin vuonna 1932. ^lahde?

Maalaustaide ja graafinen taide [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Maalaustaiteessa oli vain yksi laji vuoteen 1928 asti, jolloin se jaettiin kolmeen lohkoon: piirustuksiin , taidegrafiikkaan ja maalaustaiteeseen . Myohemmin kilpailukategoriat kuitenkin vaihtelivat. Vuonna 1932 ne olivat maalaukset, painovedokset ja vesivarit /piirustukset. Nelja vuotta myohemmin painovedoskategoria oli poistunut ja tilalle olivat tulleet taidegrafiikka ja kaupallinen graafinen suunnittelu . Viimeisissa taidekilpailuissa olivat mukana taideteollisuus ja kasityo , kaiverrukset/ etsaukset ja oljy /vesivarimaalaukset. ^lahde?

Kuvanveisto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kuvanveistoluokassa oli vain yksi kilpailukategoria vuoteen 1928 asti, jolloin veistosten lisaksi reliefit ja mitalit saivat oman kilpailulajinsa. Myohemmin reliefit ja mitalit jaettiin viela omiksi lajeikseen. Vuonna 1936 XI olympiadin kisoissa Berliinissa kuvanveiston hopeamitalin voitti natsien suosikkiveistaja Arno Breker . ^lahde?

Kilpailijat ja mitalit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Huomattavia menestyjia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paroni de Coubertin osallistui vuoden 1912 olympialaisten taidekilpailuun runollaan Oodi urheilulle , joka voitti kultamitalin. De Coubertin kaytti kuitenkin salanimea , ja teoksen kirjoittajiksi mainittiin saksalaiset Georges Hohrod ja Martin Eschbach. ^[2]

Vaikka useat taidekilpailujen mitalistit ovat saavuttaneet ainakin kansallista kuuluisuutta, vain harvoja heista voi pitaa kansainvalisesti tunnettuina. Esimerkiksi vuonna 1924 juryn jasenet Selma Lagerlof ja Igor Stravinsky olivat kuuluisampia kuin osallistujat. ^lahde?

Luxemburgilainen taidemaalari Jean Jacoby on voitettujen mitalien maaran suhteen kaikkein menestynein taidekilpailujen taiteilijoista. Han voitti kultamitalit maalauksestaan vuonna 1924 ja piirustuksestaan 1928. ^lahde?

Sveitsilainen taiteilija Alex Diggelmann voitti kolme mitalia, kultamitalin vuonna 1936 ja hopeaa ja pronssia taideteollisuuskilpailussa vuonna 1948. Diggelmannin urheiluaiheiset julisteet olivat kuuluisia. ^lahde?

Tanskalainen kirjailija Josef Petersen voitti hopeamitalin kolme kertaa, vuosina 1924, 1932 ja 1948. ^lahde?

Kaksi henkiloa voitti mitaleja olympiakisoista seka urheilusta etta taidekilpailuista. Britanniassa asunut amerikkalainen Walter Winans voitti kultamitalin seka ammunnassa etta kuvanveistossa vuosina 1908 ja 1912. Unkarilainen Alfred Hajos voitti uimarina kaksi kultamitalia Ateenassa vuonna 1896 seka kaksikymmentakahdeksan vuotta myohemmin hopeamitalin arkkitehtuurissa stadionin suunnittelusta yhdessa Dezs? Lauberin kanssa. ^lahde?

Suomalaisten mitalit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomi sai olympiakisojen taidelajeissa yhteensa viisi mitalia:

• Berliinissa 1936 kirjailija Urho Karhumaki kultaa kirjallisuuden epiikkasarjassa teoksella Avoveteen . ^[3]
• Lontoossa 1948 runoilija ja suomentaja Aale Tynni kultaa kirjallisuuden lyriikkasarjassa runolla Hellaan laakeri . ^[4]
• Lontoossa 1948 arkkitehti Yrjo Lindegren kultaa arkkitehtuurin asemakaavasarjassa suunnitelmalla Varkauden urheilukeskukseksi . ^[5]
• Lontoossa 1948 saveltaja Kalervo Tuukkanen hopeaa musiikin orkesterisavellysten sarjassa teoksella Karhunpyynti. ^[6]
• Lontoossa 1948 arkkitehti Ilmari Niemelainen pronssia arkkitehtuurin asemakaavasarjassa suunnitelmalla Kemin urheilukeskukseksi . ^[7] Niemelainen osallistui kisoihin myos uimahyppaajana ja sijoittui kerroshypyissa 19:nneksi ^lahde? .

Taidekilpailuista kulttuuriohjelmiin [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kansainvaliselle olympiakomitealle (KOK) esitettiin vuonna 1949 raportti, jonka johtopaatos oli, etta kaytannollisesti katsoen kaikki kilpailijat taidekilpailuissa olivat ammattilaisia. Sen takia kilpailut pitaisi kieltaa ja korvata nayttelylla ilman palkintoja ja mitaleita. ^lahde?

Tama aiheutti kovasti keskustelua KOK:ssa. Vuoden 1951 kokouksessa komitea paatti ottaa kilpailut kayttoon uudelleen XV olympiadin kisoissa Helsingissa (1952). Suomalaiset jarjestajat valittivat, etta aikaa on liian vahan, ja niin seka taidekilpailut etta taidenayttely jaivat jarjestamatta. ^lahde?

Aiheesta keskusteltiin olympialiikkeessa ja KOK:n jasenet aanestivat Ateenassa vuonna 1954 sen puolesta, etta taidekilpailut korvataan tulevaisuuden olympiakisoissa nayttelylla. Kilpailujen uudelleen jarjestamisesta on tehty useita aloitteita ilman menestysta. Kuitenkin olympiakisojen yhteyteen liittyy erilaisia taidenayttelyita. Helsingin kesaolympialaisten yhteydessa jarjestettiin Helsingin taidehallissa XV Olympia-taidenayttely. ^lahde?

Olympiaperuskirja velvoittaa olympiakisojen jarjestajia edistamaan olympia-aatetta muun muassa rohkaisemalla luomaan olympialiikkeeseen liittyvia kulttuuriohjelmia seka yhdistamaan urheilun kulttuuriin ja kasvatukseen. ^lahde?

Pekingin Olympic Fine Arts [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Pekingin olympialaisten yhteydessa jarjestettiin suuri taidetapahtuma Olympic Fine Arts 2008. Siihen jarjestavat kutsuivat kolmisensataa taiteilija eri puolilta maapalloa. Jarjestajien tarkoituksena oli alun perin jakaa taiteen eri sarjoissa kulta-, hopea- ja pronssimitalit, mutta taiteen asettaminen paremmuusjarjestykseen osoittautui ylivoimaiseksi ja niinpa kaikki osanottajat saivat kultamitalin. Suomesta Pekingiin oli kutsuttu helsinkilainen taidemaalari Bambu Hellstedt ja Palkaneella asuva multimediataiteilija Paul Tiilila . ^[8]

Kulttuurin olympialaiset Lontoossa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Syyskuussa 2008 julkaistiin Lontoon olympialaisiin 2012 kuuluva taideohjelma. Urheilua ja taidetta yhdisti Sebastian Coe , joka osallistui juoksijoiden joukkueeseen Martin Creedin teoksessa Work No 850 , Tate Britain taidegalleriassa , Lontoossa. Teos koostui juoksijoiden pyrahdyksista joka 30. sekunti heinakuusta 2008 alkaen taidemuseon uusklassisten Duveen-gallerioiden lapi. Creed kommentoi Coen osallistumista: "Juokseminen on kaunis asia, ? ? se on esimerkki elavyydesta." ^lahde?

Nelivuotinen Kulttuurin olympialaisten (Cultural Olympiad) ohjelma sisalsi muun muassa yleisolle mahdollisuuden tutustua Lontoon teatterielaman kulissien takaiseen toimintaan, 12 uutta taiteilijoiden komissiota eri puolilla maata, Shakespeare festivaalin, digitaalisen elokuvan kilpailun nuorille seka vammaisten taiteen, kulttuurin ja urheilun juhlan. Kulttuurin olympialaiset olivat esilla Lontoon olympiakisojen avajaisissa ja paattajaisissa. ^[9]

Suomesta Lontoon olympialaisten taidetapahtumaan osallistuivat helsinkilaiset kuvataiteilijat Tero Annanolli ja Inkeri Makkonen , joiden teokset valittiin Lontoon Barbican Centerissa elokuussa 2012 jarjestettyyn kansainvaliseen Olympic Fine Arts -nayttelyyn. Nayttelyssa oli teoksia eri puolilta maailmaa 500 taiteilijalta. Nayttelylajit olivat kiinalainen maalaus, oljyvarimaalaus seka sekatekniikka. Nayttelyn jarjestajana toimi Vuoden 2012 olympialaisten jarjestelykomitea, jossa oli edustajia muun muassa YK :sta, Kiinan kansantasavallan Kulttuuriministeriosta, seka Lontoon Olympiakomiteasta. Nayttelyn eurooppalaisena koordinaattorina toimi italialainen Lucile Brun Digiovanni. ^{[10] tarvitaan parempi lahde} Jokainen kuraattorin valitsema taiteilija sai kultamitalin. ^[11]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Olympiakisat
• Luettelo olympiakisojen taidekilpailujen mitalisteista

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Erola, Lasse:  Unohdetut olympiavoittajat: Taidekilpailut olympialaisissa 1912?1948 . Suomen Urheilumuseosaation julkaisuja, 47. Helsinki: Suomen Urheilumuseo, 2014. ISSN 0782-3843 . ISBN 978-952-6644-04-2 .
• Kramer, Bernhard (2004). In search of the lost champions of the Olympic art contests. ( Arkistoitu ? Internet Archive) Journal of Olympic History 12 (2), 29?34. (PDF) (englanniksi)
• Stanton, Richard (2001). The forgotten Olympic art competitions: The story of the Olympic art competitions of the 20th century. Victoria: Trafford Publishing. ISBN 1-55212-606-4 .
• KOK:n Olympiaperuskirja (2004). ( Arkistoitu ? Internet Archive) (PDF) (englanniksi)
• Olympiamuseo, taidekilpailujen palkinnot 1912?1948. ( Arkistoitu ? Internet Archive) (englanniksi)
• Alex Diggelmann (1902?1987) Artnetissa. (englanniksi)
• Olympiakisojen tietokanta, taidelajit. (englanniksi)

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Nadja Mikkonen, Naista Suomen olympiamitaleista tietaa vain harva Yle.fi, uutiset 15.8.2021

n k m Olympialajit Olympialajit Kesalajit Ammunta Baseball Golf Jalkapallo Jousiammunta Judo Karate Kiipeily Koripallo 3x3 koripallo Kasipallo Lainelautailu Lentopallo Rantalentopallo Maahockey Melonta Miekkailu Nykyaikainen viisiottelu Nyrkkeily Paini Painonnosto Purjehdus Pyoraily Poytatennis Ratsastus Rugby Rullalautailu   Softball Soutu Sulkapallo Taekwondo Tennis Triathlon Uinti Taitouinti Uimahypyt Vesipallo Voimistelu Yleisurheilu Talvilajit Alppihiihto Ampumahiihto Curling Freestylehiihto Jaakiekko Lumilautailu Maastohiihto Makihyppy Ohjaskelkkailu Pikaluistelu Kaukalopikaluistelu Short track -luistelu Rattikelkkailu Skeleton Taitoluistelu Yhdistetty Naytoslajit Kesalajit Amerikkalainen jalkapallo Australialainen jalkapallo Bud? Friisilainen kasipallo Glima Keilailu Korfball Pallopelit   Pesapallo Purjelento Pyoratuolikelaus Ranskalaiset taistelulajit   Rullaluistinhockey Ruotsalainen voimistelu Vesihiihto Talvilajit Jaakolkka Jaapallo Koiravaljakkoajo Nopeuslasku Talviviisiottelu Vammaisalppihiihto Vammaishiihto Vetohiihto Poistetut lajit Haavipallo Jeu de paume Kriketti Kroketti Koydenveto Moottoriveneily Pelota Poolo Racquets Roque Softball Sotilaspartiohiihto Taidelajit